Helsinki-Vantaan lentoasema

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta EFHK)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsinki-Vantaan lentoasema
Helsingfors-Vanda flygplats
IATA-koodi HEL
ICAO-koodi EFHK
Sijainti Lentokenttä, Vantaa
Koordinaatit 60°19′02″N, 024°57′48″E
Tyyppi julkinen
Ylläpitäjä Finavia
Valmistumisvuosi 1952
Korkeus 55 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Helsinki – 18 km
Kiitotiet
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
04R/22L 3 500 60 asfaltti
04L/22R 3 060 60 asfaltti
15/33 2 901 60 asfaltti
Matkustajamäärä (2023) 15 313 355
Huomioita
Lähteet AIP[1][2]
Tilastot[3]
Finavia[4][5]
www.helsinki-vantaa.fi
Helsinki-Vantaan (Helsingin lentoasema) ensimmäinen mittarilähestymiskartta vuodelta 1952. Suurin ero nykyisiin karttoihin on, että vielä 1950-luvulla kaikki lähestymismenetelmät oli tapana esittää yhdellä karttalehdellä. Kartalla näkyvä Korson NDB-majakka (tunnus KOR) oli Suomen pitkäaikaisimpia ilmailuradiomajakoita, ja se poistui käytöstä vasta 2014. Huomaa lentokieltoalue vasta 1956 palautetun Porkkalan vuokra-alueen kohdalla.

Helsinki-Vantaan lentoasema (IATA: HEL, ICAO: EFHK) (ruots. Helsingfors-Vanda flygplats, engl. Helsinki Airport) on Uudenmaan päälentoasema ja samalla koko Suomen suurin lentoasema. Helsinki-Vantaan lentoasema on myös Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikenneasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä.[6] Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkee noin 90 prosenttia Suomen kansainvälisestä lentoliikenteestä. Vuonna 2023 lentoaseman kautta kulki noin 15 miljoonaa matkustajaa[3], mikä tekee siitä matkustajamäärissä mitattuna yhden Pohjoismaiden vilkkaimmista lentoasemista.

Lentoasema sijaitsee Vantaalla Lentokentän kaupunginosassa noin viisi kilometriä Tikkurilasta luoteeseen ja 18 kilometriä Helsingin keskustasta pohjoiseen. Se on pinta-alaltaan 1 700 hehtaaria.

Lentoasemalla on kolme kiitotietä. Lentoaseman terminaalista on kulkuyhteys Lentoaseman rautatieasemalle. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on useita ostosalueita. Palvelupisteitä on kaikkiaan lähes sata. Lentoasemalla toimii noin 1 500 yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin 20 000 työntekijää. Lentoasema on sijoittunut Euroopan parhaiden asemien joukkoon useissa vertailuissa.[7]

Helsinki-Vantaan lentoasemalla toteutettiin vuosina 2014–2023 yli miljardin euron kehitysohjelma, jolla lentoaseman pinta-ala tuplattiin ja se on nyt 250 000 neliömetriä.[8] Tavoitteena oli vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa kansainvälisenä vaihtoasemana Euroopan ja Aasian välillä sekä tarjota asiakkaille maailmanluokan palvelutaso lentoasemalla.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsinki-Vantaan lentoaseman kartta.
Ilmakuva ensimmäisestä, nykyisin puretusta terminaalista.

Helsinki-Vantaan lentoasema valmistui Helsingin olympialaisiin vuonna 1952, jolloin 5. heinäkuuta – 15. elokuuta 1952 lennettiin kaikkiaan noin 1 700 lentoa. Ensimmäiset kaksi Aero Oy:n DC-3-lentokonetta, OH-LCC Tiira päällikkönään Olli Puhakka perämiehenään Pertti Uuksulainen, ja heti perään OH-LCD Lokki, laskeutuivat koelentona 26. kesäkuuta, ja ensimmäinen ulkomainen reittikone oli Scandinavian Airlines Systemin (nyk. SAS) DC-6 B Torgil Viking 29. kesäkuuta.[9] Säännöllinen lentoliikenne siirtyi Malmin lentoasemalta uudelle lentoasemalle 26. lokakuuta 1952. Alun perin lentoasemalla oli vain yksi kiitotie. Toinen kiitotie valmistui neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1956, jolloin valmistui myös ensimmäinen lentokonehalli. Samana vuonna lentoasema sai käyttöönsä myös ensimmäisen tutkansa. Säännöllinen suihkulentoliikenne Helsingin lentoasemalle alkoi vuonna 1959. Uusi terminaali valmistui syksyllä 1969. Koko lentokenttäalueen ympäröivä yhtenäinen aita valmistui keväällä 1973.[10]

Vantaa oli vuoteen 1972 asti Helsingin maalaiskunta. Nykyinen nimi Helsinki-Vantaa otettiin käyttöön vuonna 1977, jota ennen se tunnettiin nimellä Helsingin lentoasema.[11] Lentoaseman postitoimipaikka oli vuoteen 1974 asti 01530 Helsinki-Lento, vuosina 1974–1983 01530 Helsinki-Vantaa-Lento ja vuodesta 1983 nykyinen 01530 Vantaa.

Puolustusvoimat piirittivät lentokentän loppusyksystä 1977, tarkoituksena suojata kenttä mahdolliselta Punaisen armeijakunnan terroristi-iskulta.[12]

Hotellia Helsinki-Vantaan lentoaseman liepeille kaavaili jo Matkaravinto 1970-luvun alkupuolella, mutta Suomen ensimmäinen toteutunut lentokenttähotelli oli Rantasipi-ketjun Hotel Airport Helsinki, joka avattiin 1. huhtikuuta 1981[13][14]. Keväällä 1989 avattiin hotelli Pilotti Kehä kolmosen eteläpuolelle,[15] ja vuonna 1993 aloittivat Cumulus Airport ja Bonus Inn, nykyisiltä nimiltään Scandic Helsinki Aviapolis ja Skyline[16][17]. Muita alueen hotelleja ovat Holiday Inn (1992), Hilton (2007), Clarion Aviapolis (2016), Glo Hotel Airport ja Scandic Airport sekä samaan rakennukseen sijoittuvat Clarion Airport ja Comfort Airport (2024).

Lentoaseman matkustajaterminaalia laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983, ja kotimaanlentoja varten rakennettiin kokonaan uusi terminaali vuonna 1993. Vuonna 1996 lentoasemalla tehtiin suuri uudistus, kun alkuperäistä ulkomaanterminaalia laajennettiin ja kotimaanterminaali yhdistettiin siihen. Samalla avattiin uusi ostoskatu, kongressikeskus ja hotelli, ja lähilennonjohto muutti uuteen lennonjohtotorniin. Seuraavana vuonna avattiin valtiovierailuja varten uusi VIP President -terminaali. Lentoaseman ulkomaanterminaalia laajennettiin taas ja sinne avattiin uudet lähtö- ja tuloaulat marraskuussa 1999. Vuoteen 2000 osuneena historiallisena tapahtumana oli, että Helsinki-Vantaan vuotuinen matkustajamäärä ylitti 10 miljoonan rajan.[18] Lähestymislennonjohto siirtyi niin sanotusta luolasta uusiin maanpäällisiin tiloihin.

Vuonna 2001 tulivat käyttöön uudet Schengen-rajatarkastusjärjestelyt. Kolmas kiitotie otettiin käyttöön 28. marraskuuta 2002, jota käytti ensimmäisenä Finnairin MD-11 lähdöllä kohti New Yorkia. Uusi paloasema uuden kiitotien vieressä ei kuitenkaan ollut vielä käyttövalmis, joten kiitotie saatiin täysimittaisesti käyttöön vasta 2003-2004. Vuonna 2004 laajennettiin ulkomaanterminaalia ja kaukolentojen matkustajille avattiin uusi ostosalue. Samalla avattiin myös lentorahtipalvelu matkustajille, joilla on esimerkiksi ylipainomatkatavaraa. Vuonna 2006 otettiin käyttöön 24 lähtöselvitysautomaattia.[19]

Lentoaseman yhteyteen avattiin 13. elokuuta 2007 Hilton-ketjun hotelli, Hilton Helsinki-Vantaa Airport, jossa on 330 huonetta.[20][21] Rinnakkaisten kiitoteiden toisistaan riippumaton käyttö alkoi marraskuussa 2007.[22]

Lentoasemalle avattiin maksuton WLAN-verkko 25. marraskuuta 2008.[23]

Lentoaseman terminaalijako muuttui 5. elokuuta 2009 siten, että ne eivät enää jakaudu lennon määränpään mukaan (kotimaan- ja ulkomaanterminaali), vaan lentoyhtiön mukaan.[24]

Syksyllä 2009 lentoasemalla nähtiin ulkoistusten myötä useita työtaisteluja, kun Finavia kilpailutti turvatarkastukset. Turvatarkastukset siirtyivät syksyllä siivous- ja kiinteistöpalvelukonserni SOL Palveluiden hoidettaviksi. Samalla työehdot muuttuivat. Tammikuussa 2010 SOL aloitti 80 työntekijän YT-neuvottelut. Taloudellisesti turvapalveluiden uudelleenkilpailutus oli Finavialle kannattava, sillä Finavia saavutti ostopalveluiden osalta ensimmäisellä puolivuotiskaudella 2010 huomattavat kustannussäästöt edelliseen puolivuotiskauteen verrattuna. Tämä oli mahdollista pitkälti Helsinki-Vantaan turvapalveluiden kilpailutuksesta johtuen.[25] Työtuomioistuin linjasi loppuvuodesta 2012, että alalle kuuluu vartiointialan TES. Tämän jälkeen SOL Palvelut irtisanoi koko sopimuksen loppumaan vuoden 2014 lopussa kesken sopimuskauden.[26]

Finnair ulkoisti matkatavarapalvelut tytäryhtiöltään Northportilta Barona Handlingille marras-joulukuun vaihteessa 2009, jolloin työntekijät ryhtyivät neljän päivän laittomaan lakkoon. Vuodenvaihteessa 2009–2010 Helsinki-Vantaalla makasi tuhansia laukkuja, joita matkustajat eivät saaneet. Työntekijöiden mukaan matkatavaroiden kuormauksessa oli tammikuussa 2010 kymmeneksen vähemmän henkilökuntaa kuin aiemmin. Ilmailualan Unioni syytti Baronaa turvasäännösten laiminlyönnistä laukkusumaa työtaistelun aikana purettaessa.[27] Tammikuussa 2010 STT kirjoitti, että osa työntekijöistä olisi lähettänyt tahallaan laukkuja väärin kohteisiin.[28][29][30] Vuonna 2009 lentoasema putosi Airport Service Quality -tutkimuksen listalta.[31]

Helsinki-Vantaan terminaalin (myöh. terminaali 2) porttialuetta vuonna 1969. Kuvassa Finnairin pääohjaaja Olavi Siirilä ja pääjohtaja Gunnar Korhonen.

Lentoasemalla otettiin käyttöön kaukolentojen tarpeisiin suunnitellut uudet matkustajatilat 11. joulukuuta 2009. Terminaalin pinta-ala laajeni 30 prosenttia. Uuteen terminaaliosaan avattiin samalla lukuisia uusia kauppoja ja ravintoloita sekä ylellinen kylpylä. Uusia laajarunkokoneille tarkoitettuja matkustajasiltoja valmistui viisi. Kylpylä suljettiin helmikuussa 2012 vähäisen käytön vuoksi.[32] Vuonna 2011 lentoaseman matkustajamäärä kasvoi 15,5 prosenttia 14,9 miljoonaan matkustajaan. Noin 25 prosenttia matkustajista vaihtoi konetta lentoasemalla. Matkustajista 12,2 miljoonaa lensi ulkomaille ja 2,7 miljoonaa kotimaahan. Aasiaan suuntautuvilla lennoilla oli yhteensä 1,63 miljoonaa matkustajaa.[33]

Lentoasemalle avattiin marraskuussa 2018 lähtöportin 33 viereen Airport Cinema -niminen ilmainen elokuvateatteri.[34]

Vuonna 2021 avattiin uusi terminaalin laajennusosa. Terminaalit 1 ja 2 yhdistyivät 21. kesäkuuta 2022 alkaen siten, että jatkossa kaikki lennot operoidaan yhdestä terminaalista.[35][36]

Maaliskuussa 2023 lentoasemalla aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen lentokenttäpastori. Tehtävää hoitaa pappi Hanna Similä.[37]

Rakennushankkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanha terminaali 1 (entinen kotimaanterminaali).
Terminaalin uusi sisäänkäynti.
Terminaali 2:n vanha sisäänkäynti.

Keväällä 2010 lentoasemalla otettiin käyttöön uusinta tekniikkaa hyödyntävä matkatavarakäsittelykeskus, jonne keskitetään kaikki lähtevän ja vaihtavan matkatavaran käsittely. Saapuvan matkatavaran käsittely jää nykyisiin kuormaustiloihin.[38]

Vuonna 1969 ja 1983 valmistuneet lentoasemarakennuksen osat saneerattiin täysin. Peruskorjaus valmistui vuonna 2012. lähde?

Kiitotie 3 (22R/04L) peruskorjattiin vuoden 2012 huhti–kesäkuussa, jolloin kiitotie oli poissa käytöstä. Tämän jälkeen kiitotie 2:n (15/33) viereinen rullaustie peruskorjattiin, jolloin kiitotie 2 toimi väliaikaisena rullaustienä. Remontti valmistui syyskuussa 2012.[39]

Pääkiitotie 04R/22L peruskorjattiin kesän 2015 aikana ja avattiin uudelleen elokuun alussa.[40]

Lentoaseman rautatieasema avattiin 10. heinäkuuta 2015.[41] Kehärata yhdistää toisiinsa pohjoisen pääradan ja läntisen Vantaankosken radan. Matka lentokentältä Helsingin keskustan rautatieasemalle kestää noin puoli tuntia, Tikkurilan rautatieasemalle noin kymmenen minuuttia. Lentoaseman rautatieasema rakennettiin maan alle pysäköintitalo P3A:n ja P1/P2:n väliin. Asemalta on kulkuyhteys terminaali 1:n ja 2:n väliseen yhdyskäytävään.

Terminaalien laajentaminen alkoi vuoden 2016 alussa kaukolentoalueen eteläsiivestä, joka valmistui kesällä 2017. Sen jälkeen alkoivat länsisiiven rakennustyöt, jotka saatiin valmiiksi syksyllä 2019.[42] Vuonna 2017 alkoi myös terminaali ykkösen laajennus, jossa T1 sai noin 3 500 lisäneliötä.[43] T1-terminaali piteni 230 metrillä ja sinne tuli seitsemän uutta lähtöporttia.[44]

Osana kehitysohjelmaa otettiin käyttöön myös uusi pysäköintirakennus, josta on suora yhteys terminaaliin. Uusi pysäköintirakennus on varustettu aurinkopaneeleilla, ja siellä on oma alue 200 sähköauton lataukselle. Kehitysohjelman myötä uusia pysäköintipaikkoja valmistui yhteensä noin 2 000.

Terminaalirakennuksen pohjoispuolelle tehtiin terminaalilaajennus, jonka myötä kaupallisten palveluiden, porttien ja konepaikkojen määrä kasvoi. Uudistuksen myötä matkustajien uudet kulkureitit terminaalissa kehittyivät. Laajennusosa saatiin kokonaisuudessaan käyttöön loppuvuodesta 2021.

Kehitysohjelma valmistui lopullisesti syyskuussa 2023. Ennen sitä otettiin käyttöön uudet lähtevien ja saapuvien matkustajien aulat ja liikennemuodot yhdistävä matkakeskus. Lisäksi vanha Terminaali 2:n lähtöaula muuttuu osaksi Schengen-porttialuetta, kasvattaen alueen kokoa huomattavasti. Koko 10 vuotta kestänyt hanke maksoi yli miljardi euroa ja se tuplasi lentoaseman pinta-alan, joka on nyt 250 000 neliömetriä.[45]

Vuodenvaihteessa 2020–2021 valmistui kolmevuotinen asematason peruskorjaus, joka on kehitysohjelmaan kuulumaton projekti. 32 miljoonaa euroa maksaneen peruskorjauksen tavoitteena on varmistaa lentokoneiden turvallinen rullaus ja paikoitus sekä lisätä lentoliikenteen kapasiteettia ja tehokkuutta. Asematason infrastruktuuri saadaan tuotua nykypäivään, minkä ansiosta pystytään vähentämään lentoliikenteen ympäristövaikutuksia entisestään.[46]

Kävelymatkan päähän terminaalista on valmistunut 13-kerroksinen kaksirakennuksinen Avia Pilot, jonka päävuokralainen on Finavia.[47] Alkuvuodesta 2018 kyseiseen rakennukseen aukesi myös Scandic-hotelli, joka sisältää 148 huonetta. Tämä on kolmas hotelli lentokentän välittömässä läheisyydessä.[48]

  • Terminaali 1:n vanha lähtöselvitysaula.
    Terminaali 1:n vanha lähtöselvitysaula.
  • Uusi lähtöselvitysaula.
    Uusi lähtöselvitysaula.
  • Terminaali 2:n vanha lähtöselvitysaula.
    Terminaali 2:n vanha lähtöselvitysaula.
  • Vanha kauppakäytävä terminaali 2:ssa.
    Vanha kauppakäytävä terminaali 2:ssa.
  • Vanha terminaali 2:n porttialue.
    Vanha terminaali 2:n porttialue.
  • Vanha terminaali 2:n laajennusosaa.
    Vanha terminaali 2:n laajennusosaa.
  • Finnairin Airbus A350 XWB kentän laajennusosan porttialueella.
    Finnairin Airbus A350 XWB kentän laajennusosan porttialueella.
  • Yksi lentokentän kahviloista.
    Yksi lentokentän kahviloista.

Kiitotiet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiitotie 15/33.
Lennonjohtotorni.

Helsinki-Vantaalla on kolme kiitotietä:[2]

  • 04R/22L (kiitotie 1), ns. pääkiitotie, mitat: 3 500 m × 60 m
  • 15/33 (kiitotie 2), ns. poikittaiskiitotie tai sivukiitotie, mitat: 2 901 m × 60 m
  • 04L/22R (kiitotie 3), pääkiitotien suuntainen kiitotie, mitat: 3 060 m × 60 m

Kiitoteiden käyttöperiaatteet ja lentokentän maaliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytettävien kiitoteiden valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten sää. Ihannetilanteessa kiitotie 22R on lähtökiitotie ja 15 laskukiitotie (Open V -konfiguraatio). 22-kiitoteiden rinnakkaiskäytössä (parallel 22) on 22R-lähtö- ja 22L-laskukiitotie (paitsi hiljaiset suihkuturbiini-ilma-alukset voidaan selvittää lähtöön myös kiitotieltä 22L (Quiet Jet)). 04-kiitoteiden rinnakkaiskäytössä on 04L-lasku- ja 04R-lentoonlähtökiitotie. Nykyään kiitotietä 33 (ts. kiitotie 2 luoteeseen päin) käytetään harvoin, varsinkaan laskuun, koska sillä ei ole ILS-tarkkuuslähestymislaitteita, vaan ainoastaan VOR/DME- ja RNAV-menetelmät ilman varsinaista pystysuuntaopastusta (useimmat liikennekoneet eivät vielä pysty käyttämään LPV-pystyopastusta), mikä tekee sen käytöstä vähänkään huonommalla säällä vaikeaa. Joskus sitä voidaan käyttää pohjoiseen suuntautuvien lentojen lähtökiitotienä. Vielä 1980-luvun alussa se kuitenkin oli ensisijainen lentoonlähtösuunta, mikä muuttui Vantaan asuinalueiden kasvun myötä.[49]

Häiriöiden vähentämiseksi käytetään ensisijaisuusjärjestystä, joka lähtöihin on 22R, 22L, 04R, 33, 15 ja laskeutumisiin 15, 22L, 04L, 04R, 22R, 33. Meluhaittojen vähentämiseksi yöaikaan kello 23–06 käytetään lähtökiitotienä 22R:ää ja laskukiitotienä 15:tä, ellei sää tai muut olosuhteet muuta vaadi. lähde?

Lentokentän liityntäliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee Kehä III:n ja Tuusulanväylän välittömässä läheisyydessä. Lentoaseman alla tunnelissa kulkevat junaraiteet liittävät kentän Helsingin seudun lähiliikenneverkkoon.

Julkinen liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähijunat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2015 avattu maanalainen Lentoaseman rautatieasema.

HSL:n lähijunista kaksi pysähtyy lentoasemalla. I-juna kulkee kehärataa vastapäivään reittiä Helsinki – Tikkurila – Lentoasema – Myyrmäki – Helsinki ja P-juna samaa reittiä myötäpäivään. Junat pysähtyvät kaikilla reitin varrella sijaitsevilla asemilla. Linjoja liikennöidään matalalattiaisilla FLIRT-junilla. Junia liikennöi VR.[50]

Linjojen vuoroväli on vilkkaimpina aikoina 10 minuuttia, iltaisin ja sunnuntaisin 15 minuuttia ja hiljaiseen aikaan puoli tuntia. Matka Helsingistä lentoasemalle kestää I-junalla 27 minuuttia ja P-junalla 32 minuuttia.[50]

Kulkiessaan Helsingin keskustasta lentoasemalle matkustaja tarvitsee ABC-lipun, joka maksaa aikuisille 4,10 euroa ja 7–17-vuotiaille 2,05 euroa.[51]

Linja-autot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Finnair City Bus ja HSL-liikenteeseen kuuluva Helsingin Bussiliikenteen bussi 701 linjalla 615. Kuva on vuodelta 2015.

Nämä HSL:n bussilinjat pysähtyvät lentoasemalla:lähde?

Linjalla 600 matka keskustasta lentoasemalle kestää ajankohdasta riippuen noin 40–55 minuuttia.[52] Runkolinjat 600 ja 570 liikennöivät läpi vuorokauden.[53] Lentoaseman läheisyydessä sijaitsevalta Aviapoliksen rautatieasemalta on vaihtomahdollisuus useaan bussilinjaan.

Finnair City Bus oli Pohjolan Liikenteen liikennöimä linja-autoyhteys Elielinaukiolta lentoasemalle. Se lakkautettiin pysyvästi vuonna 2020.

Lisäksi Turusta ja Tampereelta kulkee päivittäin busseja Helsinki-Vantaan lentoasemalle.[54]

Taksit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taksit jättävät matkalle lähtevät matkustajat suoraan terminaalin pääoven eteen, josta on sisäänkäynti lähtöselvitykseen. Lentoasemalta poistuvia matkustajia palvelee saapuvien lentojen kerroksessa sijaitseva taksiasema. Taksiasemalla on neljä kaistaa, joilta matkustaja voi valita itselleen sopivan taksin.

Helsinki-Vantaalla toimivat sopimustaksit ovat 1. tammikuuta 2022 alkaen Mankkaan Taksi Oy, Taksi Helsinki Oy ja Menevä Oy.[55]

Lentoasemalla toimivat Helsinki-Vantaan sopimustaksit Mankkaan Taksi Oy, Taksi Helsinki Oy ja Menevä Oy. Myös muut taksiyhtiöt voivat tarjota palveluitaan, jolloin matkustaja sopii itse kuljetuksen hinnasta.[56]

Pysäköinti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2016 Helsinki-Vantaalla oli noin 13 000 pysäköintipaikkaa.[57] Osa paikoista poistui käytöstä tammikuussa 2019, kun aiemmin terminaalin vieressä sijainnut vanha pysäköintihalli P1/P2 purettiin lentoaseman uuden sisäänkäynnin tieltä.[58]

Lentoasemalla on kolme pysäköintihallia (P1/P2, P3 ja P5) sekä kaksi ulkopysäköintialuetta (P4A ja P4B).

Lisäksi alueen lähellä toimii lentopysäköintipalvelua tarjoavia yrityksiä, jolloin auton voi jättää vartioidulle alueelle ja saada sieltä kuljetuksen lentoasemalle.[59][60][61]

Lentoyhtiöt ja kohteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Finnairin koneita Helsinki-Vantaalla.
Finnairin Airbus A350 Helsinki-Vantaalla.
Norwegian Air Shuttlen Boeing 737 Helsinki-Vantaalla.
Qatar Airwaysin Boeing 787 Dreamliner lähtemässä Helsinki-Vantaalta.
Japan Airlinesin Boeing 787 Dreamliner Helsinki-Vantaalla.
Icelandairin Boeing 757 Helsinki-Vantaalla.
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: vain pari kohdetta lähteistetty

Helsinki-Vantaa on kansainvälisen ja kotimaan liikenteen keskus Finnairille ja Norwegianille.

Reittilennot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lentoyhtiö Kohteet
Aegean Airlines Ateena
airBaltic Riika
Air France Pariisi-Charles de Gaulle
BRA Braathens Regional Airlines Tukholma-Bromma
Kausittainen: Visby
Budapest Aircraft Service Pori, Savonlinna
Eurowings discovery Berliini
Finnair Alicante, Amsterdam, Ateena, Bangkok–Suvarnabhumi, Barcelona, Bergen, Berliini, Billund, Bologna, Bordeaux, Boston, Bryssel, Budapest, Chicago–O'Hare, Dallas, Delhi, Doha, Dublin, Düsseldorf, Edinburgh, Frankfurt, Gdańsk, Geneve, Göteborg, Gran Canaria, Guangzhou, Hampuri, Hongkong, Ivalo, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kemi-Tornio, Kittilä, Krakova, Kokkola, Kuopio, Kuusamo, Kööpenhamina, Lissabon, Ljubljana, Lontoo–Heathrow, Los Angeles,[62] Maarianhamina, Madrid, Málaga, Manchester, Milano–Malpensa, München, New York–JFK, Osaka–Kansai, Oslo, Oulu, Pariisi–Charles de Gaulle, Peking–Capital, Peking–Daxing, Praha, Reykjavik–Keflavík, Riika, Rooma–Fiumicino, Rovaniemi, Salzburg, Shanghai–Pudong, Singapore, Soul–Incheon, Stuttgart, Tallinna, Tartto, Tel Aviv–Ben Gurion, Tokio–Narita, Tokio-Haneda, Toronto, Tukholma–Arlanda, Tukholma–Bromma, Tromssa, Trondheim, Vaasa, Varsova–Chopin, Vilna, Wien, Wroclaw, Zürich
Kausittainen: Alanya, Antalya, Bodø, Chaniá, Dubai–kansainvälinen, Dubrovnik, Faro, Innsbruck, Iraklion, Krabi, Lanzarote, Larnaca, Lyon,[63] Miami, Napoli, Nizza, Páfos, Palma de Mallorca, Phuket, Pisa, Porto, Ródos, Seattle-Tacoma, Santoríni, Split, Teneriffa–eteläinen, Venetsia–Marco Polo, Verona, Visby, Zagreb
Icelandair Reykjavík–Keflavík [64]
Japan Airlines Tokio–Haneda
Juneyao Airlines Shanghai-Pudong, Zhengzhou
KLM Amsterdam
Lufthansa Frankfurt, München
Norwegian Air Shuttle Agadir, Alicante, Barcelona, Gdańsk, Hurghada, Krakova, Kööpenhamina, Lontoo–Gatwick, Málaga, Marrakech, Milano-Bergamo, Nizza, Oslo–Gardermoen, Pristina, Rovaniemi,Tukholma–Arlanda
Kausittainen: Ateena, Burgas, Chaniá, Dubrovnik, Gran Canaria, Chaniá, Ivalo, Kittilä, Korfu, Lárnaka, Palma de Mallorca, Pisa, Pula, Ródos, Sofia, Split, Teneriffa–eteläinen, Tivat, Varna, Venetsia–Marco Polo
Pegasus Airlines Antalya, Istanbul–Sabiha Gökçen
Qatar Airways Doha
Ryanair Alicante, Bryssel-Charleroi, Dubrovnik, Lontoo-Stansted, Milano-Bergamo, Pariisi-Beauvais, Thessaloniki, Varsova-Modlin,[65] Wien
Kausittainen: Girona, Venetsia–Marco Polo,[66] Zadar[67]
Scandinavian Airlines Kööpenhamina, Oslo–Gardermoen, Tukholma–Arlanda
SunExpress Kausittainen: Antalya
Turkish Airlines Istanbul
Vueling Barcelona


Rahtilentoyhtiöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maahuolintapalveluita lentoyhtiöille tarjoavat Airpro Oy, Ground Power (Maavoima Oy), ISS Aviation, Havas Europe (North Hub Services Finland Oy), Servisair Finland Oy ja Swissport Finland Oy. Polttoainetta toimittavat Helsinki-Vantaalla sijaitsevat Neste Aviation, Shell sekä St1 Avifuels Oy. Catering-palveluita tarjoavat LSG Sky Chefs Finland ja Vantaa Catering Services Oy.[68]

Tilastoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso lähdekoodikysely ja lähteet.

Vilkkaimmat eurooppalaiset reitit (2017)[69]
Sija Kohde Matkustajamäärä Muutos
2016/2017
1. Ruotsi Tukholma–Arlanda, Tukholma–Bromma 1 333 101 Nousua +4,7 %
2. Yhdistynyt kuningaskunta Lontoo–Gatwick, Lontoo–Heathrow 945 530 Nousua +5,4 %
3. Tanska Kööpenhamina 877 534 Nousua +11,2 %
4. Alankomaat Amsterdam 665 318 Nousua +18,6 %
5. Saksa München 531 400 Nousua +8,5 %
6. Saksa Frankfurt 526 685 Nousua +5,3 %
7. Norja Oslo–Gardermoen 505 538 Nousua +24,5 %
8. Saksa Berliini–Tegel 495 488 Nousua +9,3 %
9. Ranska Pariisi–Charles de Gaulle 433 201 Nousua +5,5 %
10. Tšekki Praha 317 655 Nousua +13,3 %
11. Espanja Málaga 302 054 Nousua +15,1 %
12. Latvia Riika 286 023 Nousua +9,8 %
13. Espanja Barcelona 285 126 Nousua +3,5 %
14. Italia Rooma–Fiumicino 275 396 Nousua +10,4 %
15. Viro Tallinna 254 462 Nousua +9,3 %
16. Venäjä Moskova–Šeremetjevo 229 931 Nousua +23,3 %
17. Ruotsi Göteborg 229 586 Nousua +10,5 %
18. Unkari Budapest 228 403 Nousua +8,3 %
19. Turkki Istanbul–Atatürk 213 482 Laskua −9,1 %
20. Espanja Gran Canaria 204 910 Nousua +6,9 %
21. Sveitsi Zürich 202 508 Nousua +0,1 %
22. Islanti Reykjavík–Kelfavík 196 341 Nousua +34,3 %
23. Belgia Bryssel 187 018 Nousua +10,8 %
24. Italia Milano–Malpensa 182 494 Nousua +8,6 %
25. Itävalta Wien 179 999 Nousua +5,0 %
26. Saksa Düsseldorf 179 133 Nousua +1,3 %
27. Espanja Madrid 176 861 Nousua +1,6 %
28. Espanja Teneriffa–eteläinen 164 717 Nousua +7,8 %
29. Espanja Alicante 143 561 Nousua +70,2 %
30. Kreikka Chania 124 409 Nousua +12,0 %
Vilkkaimmat mannertenväliset reitit (2017)[69]
Sija Kohde Matkustajamäärä Muutos
2016/2017
1. Japani Tokio–Narita 348 259 Nousua +24,5 %
2. Thaimaa Bangkok–Suvarnabhumi 301 097 Nousua +15,2 %
3. Hongkong Hongkong 237 022 Nousua +30,4 %
4. Etelä-Korea Soul–Incheon 199 263 Nousua +13,0 %
5. Kiina Shanghai–Pudong 184 886 Nousua +13,5 %
6. Singapore Singapore 179 784 Nousua +24,4 %
7. Kiina Peking–Capital 173 884 Nousua +19,0 %
8. Yhdysvallat New York–JFK 169 733 Nousua +2,4 %
9. Japani Osaka–Kansai 162 330 Nousua +9,2 %
10. Japani Nagoya–Centrair 133 832 Nousua +5,1 %
11. Qatar Doha 109 115 Nousua +435,2 %
12. Intia Delhi 97 956 Nousua +19,0 %
13. Arabiemiraatit Dubai–kansainvälinen 96 888 Nousua +8,6 %
Vilkkaimmat kotimaan reitit (2017)[69]
Sija Kohde Matkustajamäärä Muutos
2016/17
1. Oulu 856 339 Laskua −9,9 %
2. Rovaniemi 456 332 Nousua +15,0 %
3. Kuopio 207 315 Nousua +3,4 %
4. Kittilä 188 179 Nousua +19,9 %
5. Vaasa 163 620 Laskua −5,7 %
6. Ivalo 155 080 Nousua +20,0 %
7. Joensuu 111 322 Laskua −8,5 %
8. Turku 109 258 Nousua +16,2 %
9. Kemi 92 143 Nousua +3,4 %
10. Tampere 87 902 Laskua −1,4 %

Onnettomuuksia ja kaappaustilanteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 2. joulukuuta 1957 Leningradista tulossa olleen Aeroflotin Iljušin Il-14 -koneen lähestyminen meni sakeassa sumussa pitkäksi, eivätkä lentäjät saaneet pysäytettyä konetta ennen kiitotien päättymistä. Kone syöksyi kiitotieltä ulos ja pysähtyi lopulta lentokenttäalueen eteläpuolella maantien penkkaan. Koneessa oli kuusitoista matkustajaa ja viisi miehistön jäsentä, joista kymmenen henkilöä loukkaantui.[70] Onnettomuuspaikka eristettiin. Konetta ei yritetty korjata Suomessa. Se oli kooltaan Convair Metropolitanin kokoinen, ja se purettiin osiin ja vietiin autoilla Neuvostoliittoon.[71]
  • 19. elokuuta 1963 Karairin Convair CV-440-98 Metropolitan (OH-VKM) vaurioitui laskeutumisessa Helsinkiin. Ukkosmyrskyssä suoritetussa laskeutumisessa kone pomppasi kolme kertaa ja lopulta sen nokkateline petti. Kone painui nokalleen, molemmat potkurit osuivat maahan ja kone raahautui kiitotiellä noin 1 300 metriä.
Kone korjattiin seuraavan vuoden tammikuuhun mennessä ja oli yhtiön käytössä vuoteen 1973 saakka.[72]
Karairin Convair Metropolitan OH-VKN epäonnisen laskeutumisen jälkeen.
  • 21. elokuuta 1963 Karairin toinenkin Convair CV-440-98 Metropolitan (OH-VKN) vaurioitui laskeutumisessa Helsinkiin. Kone pomppasi kiitotiellä kolme kertaa, ja viimeisessä maahanosumisessa nokkateline murtui ja myös vasen keskisiipi taipui ja vääntyi. Kone painui nokalleen, potkurit osuivat maahan, ja lopulta kone ajautui kiitotien vasemmalle puolelle nurmikolle.
Molempiin Convair Metropolitan -onnettomuuksiin vaikutti osaltaan se, että lennonjohtajia oli kielletty antamasta lähestyville koneille täydellisiä tietoja kentällä vallinneista sääolosuhteista. Ilmoitus annettiin ainoastaan tuulensuunnasta ja nopeudesta, ei esimerkiksi ukkoskuuroista. OH-VKN:n lentäjä menetti kriittisellä hetkellä näkymän kenttään rankkasateen ja salaman aiheuttaman sokaistumisen vuoksi.[73][74]
  • 10. heinäkuuta 1977 kaksi neuvostoliittolaista nuorta miestä kaappasivat Petroskoista Leningradiin matkalla olleen Aeroflotin Tupolev Tu-134 -koneen yrittäen päästä Tukholmaan. Polttoaineen vähyyden vuoksi kone joutui kuitenkin laskeutumaan Helsinki-Vantaalle. Kaappaustilanne kesti kolme päivää, jonka jälkeen kaappaajat antautuivat poliisille ja heidät luovutettiin Neuvostoliittoon.
  • 31. tammikuuta 2005 rahtilennolla Ruotsiin matkalla ollut Nord-Flyg AB:n Cessna C208B -tyyppinen lentokone syöksyi pian lentoonlähdön jälkeen maahan 1. ja 3. kiitotien väliselle lentokenttäalueelle. Onnettomuuden syynä oli siiven yläpinnalle jääneen lumen ja jään aiheuttama sakkaaminen. Ainoana henkilönä koneessa ollut lentäjä loukkaantui onnettomuudessa lievästi.[75]
  • 2. marraskuuta 2024 asematasolla tapahtui lentokentän työntekijän kuolemaan johtanut työtapaturma.[76]

Helsinki-Vantaa matkustaja- ja liikennetutkimuksissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsinki-Vantaan lentoaseman vanha ”Reason to fly” -logo.

Lentoasema on menestynyt hyvin viime vuosina erilaisissa matkustaja- ja liikennetutkimuksissa.[7]

  • 1997: Euroopan paras (IATA)
  • 1998: maailman paras (IATA)
  • 1999: maailman paras omassa kokoluokassaan (IATA)
  • 2000: maailman paras omassa kokoluokassaan ja Euroopan paras (IATA)
  • 2000: Ilmailulaitoksen vuoden lentoasema
  • 2004: maailman paras omassa kokoluokassaan ja Euroopan toiseksi paras (AETRA)
  • 2005: maailman kolmanneksi paras omassa kokoluokassaan ja Euroopan kolmanneksi paras (AETRA)
  • 2006: maailman kolmanneksi paras omassa kokoluokassaan ja Euroopan kolmanneksi paras (ASQ), Euroopan toiseksi paras (Skytrax)
  • 2007: Euroopan kolmanneksi paras (ASQ)
  • 2008: maailman yhdeksänneksi paras (Skytrax)
  • 2009: maailman paras matkatavaroiden käsittely (Skytrax)
  • 2009: maailman paras lentoasema (Monocle Magazine)
  • 2010: Pohjois-Euroopan paras lentoasema (Skytrax)
  • 2010: maailman paras vaihtokenttä (Monocle)
  • 2010: Finavian vuoden lentoasema[77]
  • 2011: maailman paras lounge (Priority Pass)[78]
  • 2012: paras lentoasema sosiaalisessa mediassa (SimpliFlying)[79]
  • 2017: maailman paras lentoasema (Travellink)
  • 2018: Finnish Travel Gala: ”Mieleenpainuvin matka- tai palvelukokemus”
  • 2020: Euroopan paras lentoasema (ASQ)
  • 2022: Pohjois-Euroopan paras lentoasema (Skytrax)[80]
  • 2022: Maailman kymmenenneksi paras lentoasema (Condé Nast Traveler Readers’ Choice Awards)[81]
  • 2023: Pohjois-Euroopan paras lentoasema (Skytrax)[82]
  • 2023: Euroopan paras lentoasema (ASQ)[83]
  • 2023: Airport Food Hall of the Year (FAB Awards)[84]
  • 2023: Terminaalilaajennus palkittu teräsrakenteesta (ECCS)[85]
  • 2023: Helsinki-Vantaan kehitysohjelma palkittu maailman parhaasta tietomallinnuksesta (BSI) [86]
  • 2024: Euroopan paras lentoasema (ASQ)[87]
  • 2024: Pohjois-Euroopan paras lentoasema (Skytrax)[88]
  • 2024: Euroopan lentoasemien paras ravintolamaailma (FAB Awards)[89]

Tulevaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki-Vantaan kehityssuunnitelman tavoitteena on mahdollistaa 30 miljoonan matkustajan palvelu vuosittainmilloin?.[90] Tämän saavuttamiseksi lentoasema laajentaa molempia terminaalejaan sekä avaa uuden sisäänkäynnin nykyisen pysäköinti- ja joukkoliikennealueen paikallemilloin?.[90]

Vuonna 2024 aloitettu Lentorata-hanke tähtää uuden rautatieyhteyden rakentamiseen lentoasemalle. Radan on arvioitu lyhentävän matka-aikoja Helsingistä ja Keravan pohjoispuolisilta alueilta lentoasemalle noin 15–20 minuutilla. Rata kulkisi Pasilasta lentoaseman kautta pohjoiseen Keravan Kytömaalle, suurelta osin tunnelissa. Radasta ei kuitenkaan ole tehty vielä rakentamissuunnitelmia.[91]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ EFHK Helsinki-Vantaa (PDF) (osa EFHK AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 1.2.2018. Vantaa: Finavia. Arkistoitu 17.5.2021. Viitattu 27.10.2019.
  2. ↑ a b EFHK Helsinki-Vantaa (PDF) (osa EFHK AD 2.1, s. 7) AIP Suomi / Finland. 1.2.2018. Vantaa: Finavia. Arkistoitu 17.5.2021. Viitattu 27.10.2019.
  3. ↑ a b Matkustajamäärät lentoasemittain 1998-2023 (.xlsx) finavia.fi. Finavia. Viitattu 30.6.2024.
  4. ↑ https://www.finavia.fi/en/newsroom/2017/record-breaking-helsinki-airport
  5. ↑ Matkustajamäärät lentoasemittain 1998-2019 (PDF) Finavia. Finavia. Viitattu 2.3.2020. (suomeksi)
  6. ↑ Helsinki-Vantaan kaukoliikenne kasvussa 8.3.2011. Finavia. Viitattu 17.7.2011.
  7. ↑ a b Helsinki-Vantaan palvelut palkittu useaan kertaan Finavia. Viitattu 6.1.2013.
  8. ↑ Ulla Lettijeff varjelee suomalaisia tilanteelta, jossa ihmiset ovat 1 000 000 000 euron pytingissä ja kellään ei ole hauskaa www.iltalehti.fi. Viitattu 27.9.2023.
  9. ↑ Parakista paraatipaikaksi. Helsinki-Vantaan lentoasema 50 vuotta.
  10. ↑ Saltikoff, Valeri: Helsinki-Vantaan kuusi vuosikymmentä: Suomen ilmailumuseon näyttelyjulkaisu, s. 18. Ilmailumuseoyhdistys, 2012. ISBN 978-951-8960-07-5
  11. ↑ Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin 50 vuotta sitten 17.6.2002. Finavia. Viitattu 26.2.2010.
  12. ↑ Dokumentti – Muisti: Suomi varpaillaan terrorismin takia – Yle (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Vantaan lentohotelliin sopii jumbojetillinen vieraita. Helsingin Sanomat, 5.10.1979, s. 11. Näköislehti (maksullinen).
  14. ↑ Lento aavehotelliin. Helsingin Sanomat, 13.3.1981, s. 23. Näköislehti (maksullinen).
  15. ↑ Yöksi Pilottiin. (Hotellin mainos.) Helsingin Sanomat, 13.5.1989, s. 38. Näköislehti (maksullinen).
  16. ↑ Lentoasemahotelli tarjoaa muutaman tunnin majoitusta. Helsingin Sanomat, 7.2.1993, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
  17. ↑ Lahti, Minna: Pääkaupungin hotellihuoneista käytössä reilusti alle puolet. Helsingin Sanomat, 25.7.1993, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
  18. ↑ Helsinki-Vantaan viisi vuosikymmentä Finavia. Viitattu 26.2.2010.
  19. ↑ Helsinki-Vantaalla on otettu käyttöön uudet lähtöselvitysautomaatit 29.11.2006. Finavia. Viitattu 26.2.2010.
  20. ↑ Hilton Helsinki Airport Hotel Finavia. Arkistoitu 13.2.2015. Viitattu 13.2.2015.
  21. ↑ Hilton Helsinki-Vantaa Airport Finavia. Arkistoitu 5.10.2007. Viitattu 26.2.2010.
  22. ↑ Ollikainen, Hannu: Aamuruuhkat helpottavat Helsinki-Vantaalla Kauppalehti. 26.11.2007. Helsinki: Kauppalehti Oy. Arkistoitu 14.12.2007. Viitattu 26.11.2007.
  23. ↑ Finavia avasi ilmaisen langattoman verkon Helsinki-Vantaalle 25.11.2008. Finavia. Viitattu 30.12.2008.
  24. ↑ Lennot operoidaan Helsinki-Vantaalla uusista terminaaleista 5.8. kello 5 alkaen 5.8.2009. Finavia. Viitattu 5.8.2009.[vanhentunut linkki]
  25. ↑ Finavia Oyj: Osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2010. finavia.fi. 25.8.2010. Finavia. Arkistoitu 20.5.2011. Viitattu 27.8.2010.
  26. ↑ https://www.pam.fi/uutiset/solille-jaa-sittenkin-tynka-helsinki-vantaan-turvatarkastuksista.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. ↑ IAU: Helsinki-Vantaalla rikottu turvamääräyksiä YLE Uutiset. 10.12.2009. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 26.2.2010.
  28. ↑ Helsinki-Vantaan turvatarkastajat palasivat töihin MTV.fi. 16.5.2009. MTV Oy. Viitattu 26.2.2010.
  29. ↑ Lentokentän turvatarkastajat joutuvat pakkolomalle Taloussanomat. 5.1.2010. Helsinki: Taloussanomat Oy. Viitattu 26.2.2010.
  30. ↑ Työntekijät kiistävät sabotoineensa matkatavaroiden käsittelyä Helsingin Sanomat. 9.1.2010. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 26.2.2010.
  31. ↑ Helsinki-Vantaa haluaa takaisin lentoasemien parhaimmistoon Yle Uutiset. 26.2.2010. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 26.2.2010.
  32. ↑ Helsinki-Vantaan lentokenttäkylpylä lopetti Ilta-Sanomat. 2.3.2012. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 22.1.2014.
  33. ↑ Suomenennätys lentomatkustuksen määrässä. Siivet, 2012, 27. vsk, nro 1, s. 7. Apali Oy.
  34. ↑ Helsinki-Vantaalle elokuvateatteri – kahden hengen teatteri toimii epätavanomaisella periaatteella Ilta-Sanomat. 7.11.2018. Viitattu 27.11.2018.
  35. ↑ Helsinki–Vantaalla palataan vuosikymmeniä vanhaan käytäntöön: kaikki keskitetään yhteen terminaaliin Helsingin Sanomat. 15.6.2022. Viitattu 15.6.2022.
  36. ↑ Helsinki Airport streamlines operations into one terminal News. 22.6.2022. Viitattu 23.6.2022. (englanniksi)
  37. ↑ Holmlund, Sofia: Hanna Similä är Finlands första flygplatspräst. Hufvudstadsbladet, 16.3.2023, s. 28. Artikkelin verkkoversio.
  38. ↑ Helsinki-Vantaalla matkatavarat kiitävät entistä nopeammin Yle Uutiset. 10.5.2010. Viitattu 8.12.2022.
  39. ↑ Lentokoneiden melu kuuluu nyt uusista suunnista Helsingin Uutiset. 11.5.2012. Arkistoitu 11.4.2017. Viitattu 10.4.2017.
  40. ↑ Kävellen pitkin kiitotietä: Katso video kiitotieavajaisista! 13.8.2015. Finavia. Viitattu 13.8.2015.
  41. ↑ Kehäradan liikenne käynnistyy 1.7. – lentoasemalle alkuvaiheessa korvaava yhteys 25.6.2015. Liikennevirasto. Arkistoitu 8.9.2015. Viitattu 5.7.2015.
  42. ↑ Helsinki-Vantaalla tehdään uusi matkustajaennätys Iltalehti. 18.12.2015. Viitattu 19.12.2015.
  43. ↑ Helsinki-Vantaan T1-terminaalia laajennetaan seitsemällä uudella lähtöportilla | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 9.10.2017. Viitattu 5.12.2017.
  44. ↑ http://www.lentoposti.fi/uutiset/t1n_laajennus_kasvattaa_helsinki_vantaan_terminaalin_mittaa_230_metrill
  45. ↑ Ulla Lettijeff varjelee suomalaisia tilanteelta, jossa ihmiset ovat 1 000 000 000 euron pytingissä ja kellään ei ole hauskaa www.iltalehti.fi. Viitattu 27.9.2023.
  46. ↑ Helsinki-Vantaan lentoaseman asematason perusparannus | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 8.12.2022.
  47. ↑ WTC Helsinki Airport | LAK www.lak.fi. Arkistoitu 11.8.2018. Viitattu 12.2.2021.
  48. ↑ Scandic avaa uuden hotellin Helsinki-Vantaan lentokentälle – Lähin täyden palvelun hotelli heti matkustajaterminaalin ulkopuolella Mynewsdesk. Arkistoitu 6.12.2017. Viitattu 5.12.2017.
  49. ↑ EFHK AIP tekstisivut, 21. joulukuuta 1984. Ilmailulaitos
  50. ↑ a b Kehärata 2015 Helsingin seudun liikenne. Viitattu 28.5.2019.[vanhentunut linkki]
  51. ↑ Kertaliput 2024. Helsingin seudun liikenne. Viitattu 11.1.2024.
  52. ↑ Linja 415 Helsingin Seudun Liikenne. Arkistoitu 28.5.2019. Viitattu 28.5.2019.
  53. ↑ Linja 415 Helsingin Seudun Liikenne. Arkistoitu 28.5.2019. Viitattu 28.5.2019.
  54. ↑ Lentokenttäbussi Finavia. Viitattu 28.5.2019.
  55. ↑ Helsinki-Vantaan lentoaseman taksipalveluiden kilpailutus on päättynyt 23.7.2021. Finavia. Viitattu 27.3.2022.
  56. ↑ Taksilla Helsinki-Vantaalle sujuvasti, lentokenttätaksin ohje saapuville Finavia. Arkistoitu 16.10.2023. Viitattu 28.5.2019.
  57. ↑ Suomen suurin pysäköintitalo valmis: Helsinki-Vantaalle 3000 uutta parkkipaikkaa ja 30 sähköauton latauspistettä Finavia. Arkistoitu 11.4.2017. Viitattu 11.4.2017.
  58. ↑ Katso tästä miten Helsinki-Vantaan pysäköinti muuttuu tammikuussa Finavia. Viitattu 28.5.2019.
  59. ↑ Lentopysäköinti – GoParking Jumbossa – Viikko alkaen 27,00 euroa, varaa nyt www.goparking.fi. Viitattu 28.5.2019.
  60. ↑ LentoPysäköinti – Helsinki-Vantaa Pysäköinti Lentopysäköinti P24 Oy. Arkistoitu 15.7.2019. Viitattu 28.5.2019.
  61. ↑ Flypark – Helsinki-Vantaa parkki ja pysäköinti lentokentällä flypark.fi. Viitattu 28.5.2019.
  62. ↑ Finnairin uutuuskohteet 2018-2019 Finnair. Viitattu 27.8.2018.
  63. ↑ Winter 18/19: Finnair opens new route to Lyon, adds long-haul frequencies to Osaka, Hong Kong, Delhi and Phuket Finnair. 10.1.2018. Viitattu 29.4.2018. (englanniksi)
  64. ↑ Icelandair siirtyy terminaaliin 1 Helsinki-Vantaalla | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 2.5.2019.
  65. ↑ Ryanair laajentaa toimintaa Suomessa - talvikaudelle 2021-2022 yhdeksän uutta reittiä | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 23.6.2021. Viitattu 4.8.2022.
  66. ↑ Ryanair avaa Helsinki-Venetsia -reitin kesäkaudelle 2022 - luvassa kaksi viikkovuoroa | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 7.10.2021. Viitattu 4.8.2022.
  67. ↑ Ryanair avaa lennot Helsingistä Kroatian Zadariin - halpalentoyhtiön 10. reittikohde Helsinki-Vantaalta | lentoposti.fi www.lentoposti.fi. 3.12.2021. Viitattu 4.8.2022.
  68. ↑ Ground Handling Service Providers at Helsinki Airport Nov 2012 (PDF) marraskuu 2012. Finavia. Arkistoitu 28.2.2013. Viitattu 28.1.2013. (englanniksi)
  69. ↑ a b c Database Eurostat. Viitattu 10.7.2018. (englanniksi)
  70. ↑ Saltikoff, Valeri: Helsinki-Vantaan kuusi vuosikymmentä: Suomen ilmailumuseon näyttelyjulkaisu, s. 11. Ilmailumuseoyhdistys, 2012. ISBN 978-951-8960-07-5
  71. ↑ Haapavaara, Heikki: Aika lentää. Finnair 75, s. 84. Finnair Oyj, 1998. ISBN 951-98041-0-2
  72. ↑ Tervonen, Ismo: Kar-Air — tilauslentoliikenteen edelläkävijänä 1957–1980, s. 94–95, 215. Apali, 2004. ISBN 952-5026-40-X
  73. ↑ Tervonen, Ismo: Kar-Air — tilauslentoliikenteen edelläkävijänä 1957–1980, s. 94–96, 216. Apali, 2004. ISBN 952-5026-40-X
  74. ↑ Suihkukone olisi vastaavassa tilanteessa syttynyt tuleen. Helsingin Sanomat, 23. elokuuta 1963. Artikkelin verkkoversio.
  75. ↑ Tutkintaselostus: Lento-onnettomuus Helsinki–Vantaan lentoasemalla 31.1.2005 (pdf) Onnettomuustutkintakeskus. Viitattu 10.4.2017.
  76. ↑ Lentokentän työntekijä kuoli Helsinki-Vantaalla – Finavia: ”Järkyttänyt meitä kaikkia” is.fi.
  77. ↑ Helsinki-Vantaa on vuoden 2010 lentoasema. 7.10.2010. Finavia. Arkistoitu 30.6.2011. Viitattu 16.7.2011.
  78. ↑ Priority Pass Lounge of the Year 2011 goes to Finnair Lounge, Helsinki. 4.2012. Priority Pass. Arkistoitu 19.12.2011. Viitattu 21.7.2011.
  79. ↑ The Best Airlines, Airports and Travel Solution Providers in Social Media – Winners of the 3rd SimpliFlying Awards, held at Amsterdam 4.10.2011. Simpliflying. Arkistoitu 2.2.2013. Viitattu 6.1.2013.
  80. ↑ Helsinki-Vantaalle lentokenttäalan arvostettu palkinto: Pohjois-Euroopan paras lentoasema | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 1.8.2024.
  81. ↑ Condé Nast: The Best Airports in the World: 2022 Readers’ Choice Awards Condé Nast Traveler. 1.12.2015. Viitattu 23.10.2022. (englanti)
  82. ↑ Helsinki-Vantaan lentoasema voitti SkyTrax-palkinnon: Pohjois-Euroopan paras lentoasema | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 19.8.2024.
  83. ↑ Voitto Suomeen: Helsinki-Vantaa valittu vuoden 2023 Euroopan parhaaksi lentoasemaksi | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 1.8.2024.
  84. ↑ Helsinki-Vantaan Food Hall -ravintola-alueelle kansainvälinen tunnustus: Vuoden Food Hall 2023 | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 19.8.2024.
  85. ↑ Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennukselle kansainvälinen palkinto: European Steel Design Award 2023 | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 19.8.2024.
  86. ↑ Helsinki-Vantaan kehitysohjelma palkittu maailman parhaasta tietomallinnuksesta | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 19.8.2024.
  87. ↑ Helsinki Airport once again selected as the best airport in Europe Finavia. Viitattu 30.6.2024. (englanniksi)
  88. ↑ Voitto Helsinki-Vantaan lentoasemalle: Pohjois-Euroopan paras lentoasema | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 19.8.2024.
  89. ↑ Helsinki-Vantaan porttialueen ravintolamaailma palkittu vuoden 2024 parhaana – jo toinen tunnustus lentoaseman ravintolamaailmoille | Finavia www.finavia.fi. Viitattu 19.8.2024.
  90. ↑ a b https://www.finavia.fi/fi/tietoa-finaviasta/lentoasemat-kehittyvat/helsinki-vantaan-kehitysohjelma
  91. ↑ Yleissuunnitelma Lentorata. Viitattu 2.7.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rajavartiolaitos
Suomen raja-asemat
Maaraja-asemat

Haapovaara | Imatran Pelkola | Inari | Karesuvanto | Karikangas | Karigasniemi | Karttimo | Kilpisjärvi | Kivilompolo | Kivipuro | Kokkojärvi | Kolmikanta (Imatra) | Kurvinen | Kuusamo | Leminaho | Muonio | Niirala (Tohmajärvi) | Nuijamaa-Brusnitšnoje (Lappeenranta) | Nuorgam | Näätämö | Onkamo | Parikkala | Pello | Puitsi | Rajakangas | Raja-Jooseppi-Lotta (Sodankylä) | Ruhovaara | Salla | Santio (Virolahti) | Tornio-Haaparanta | Uukuniemi | Vaalimaa-Torfjanovka (Virolahti) | Vainikkala-Lužaika (Lappeenranta) | Valkeavaara | Vartius-Lyttä (Kuhmo) | Virtaniemi

Lentoasemat

Enontekiö | Helsinki-Vantaa | Ivalo | Joensuu | Jyväskylä | Kajaani | Kemi-Tornio | Kittilä | Kokkola-Pietarsaari | Kuopio | Kuusamo | Lappeenranta | Maarianhamina | Mikkeli | Oulu | Pori | Rovaniemi | Savonlinna | Tampere-Pirkkala | Turku | Vaasa

Satamat

Eckerö | Färjsundet | Hamina | Hanko | Haukipudas | Helsinki | Inkoo | Kalajoki | Kaskinen | Kemi | Kemiö | Kirkkonummi | Kokkola | Kotka | Kristiinankaupunki | Lappeenranta | Loviisa | Långnäs | Maarianhamina | Merikarvia | Naantali | Nuijamaa | Olkiluoto | Oulu | Parainen | Pernaja | Pietarsaari | Pohja | Pori | Porvoo | Raahe | Rauma | Salo | Sipoo | Taalintehdas | Tammisaari | Tornio | Turku | Uusikaupunki

Rautatieasemat

Helsingin rautatieasema | Kouvolan rautatieasema | Vainikkalan rautatieasema

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsinki-Vantaan_lentoasema&oldid=22744840”