Down Beat
Down Beat on Yhdysvalloissa ilmestyvä jazziin, bluesiin ”ja niiden taakse” (”jazz, blues and beyond") erikoistunut aikakauslehti. Se perustettiin Chicagossa vuonna 1934.
Kuukausittain ilmestyvä Down Beat tunnetaan ympäri maailmaa vuosittaisista lukija- ja kriitikkoäänestyksistään, joilla mitataan rytmimuusikoiden suosiota ja arvostusta monissa eri sarjoissa. Lukijaänestyksen tulokset julkaistaan lehden joulukuun numerossa, kriitikkoäänestyksen tulokset elokuussa.
Lehti on tunnettu myös arvosteluosiostaan, jossa jazzkriikot arvioivat uusimpia levytyksiä, vanhoja vintage-levytyksiä ja alan uutuuskirjoja yhdestä viiteen tähteen ulottuvalla asteikolla. Pitkäaikainen lehden vakiopalsta on myös ”Blindfold Test” eli sokkotesti, jossa tunnettu muusikko kuuntelee muiden artistien levytyksiä, yrittää arvata esiintyjät ja arvioi levytyksen yhdestä viiteen tähden arvoiseksi.
Lehden jakamia tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elämäntyöpalkinto (Lifetime Achievement Award)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1981 John H. Hammond, levytuottaja
- 1982 George Wein, jazzin tukija
- 1983 Leonard Feather, jazztoimittaja
- 1984 Billy Taylor, jazzpianisti
- 1985 Lawrence Berk, Berklee College of Musicin perustaja
- 1986 Orrin Keepnews, levytuottaja
- 1987 David Baker, säveltäjä
- 1988 John Conyers Jr.
- 1989 Norman Granz, Jazz at the Philharmonicin tuottaja
- 1990 Rudy Van Gelder, äänittäjä
- 1991 Bill Cosby, näyttelijä, The Jazz Foundation of American aktiivi
- 1992 Rich Matteson, orkesterinjohtaja ja kouluttaja
- 1993 Gunther Schuller, säveltäjä ja jazzhistorioitsija
- 1994 Marian McPartland, jazzpianisti
- 1995 Willis Conover, jazztuottaja ja radiotoimittaja
- 1996 Chuck Suber
- 1997 William P. Gottlieb, jazzvalokuvaaja
- 1998 Bruce Lundvall, Blue Note -levy-yhtiön johtaja
- 1999 Sheldon Meyer
- 2000 George Avakian, levytuottaja
- 2001 Milt Gabler, levytuottaja
- 2002
- 2003
- 2004
- 2005 Jim Warrick
- 2006 Claude Nobs, Montreux’n jazzfestivaalin perustaja
- 2007 Dan Morgenstern, jazzkriitikko
- 2008
- 2009
- 2010 Manfred Eicher, ECM Recordsin perustaja ja tuottaja
Down Beat Hall of Fame
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisö- ja kriitikkoäänestyksen vuositainen voittaja pääsee jäseneksi The Down Beat Jazz Hall of Fameen. Vuoteen 1961 he olivat lukijaäänestysten voittajia ja siitä eteenpäin myös kriitikkoäänestysten voittajia. Vuonna 2010 ryhdyttiin antamaan Veterans Committee Hall of Fame -jäsenyyksiä myös postuumisti aiemmin kuolleille musiikkisuuruuksille.
Hall of Fameen päässeitä nimiä:[1][2]
- 1952: Louis Armstrong
- 1953: Glenn Miller
- 1954: Stan Kenton
- 1955: Charlie Parker
- 1956: Duke Ellington
- 1957: Benny Goodman
- 1958: Count Basie
- 1959: Lester Young
- 1960: Dizzy Gillespie
- 1961: Billie Holiday ja Coleman Hawkins
- 1962: Miles Davis ja Bix Beiderbecke
- 1963: Thelonious Monk ja Jelly Roll Morton
- 1964: Eric Dolphy ja Art Tatum
- 1965: John Coltrane ja Earl Hines
- 1966: Bud Powell ja Charlie Christian
- 1967: Billy Strayhorn ja Bessie Smith
- 1968: Wes Montgomery, Sidney Bechet ja Fats Waller
- 1969: Ornette Coleman, Pee Wee Russell ja Jack Teagarden
- 1970: Jimi Hendrix ja Johnny Hodges
- 1971: Charles Mingus, Roy Eldridge ja Django Reinhardt
- 1972: Gene Krupa ja Clifford Brown
- 1973: Sonny Rollins ja Fletcher Henderson
- 1974: Buddy Rich ja |Ben Webster
- 1975: Cannonball Adderley ja Cecil Taylor
- 1976: Woody Herman ja King Oliver
- 1977: Paul Desmond ja Benny Carter
- 1978: Joe Venuti ja Rahsaan Roland Kirk
- 1979: Ella Fitzgerald ja Lennie Tristano
- 1980: Dexter Gordon ja Max Roach
- 1981: Art Blakey ja Bill Evans
- 1982: Art Pepper ja Fats Navarro
- 1983: Stéphane Grappelli ja Albert Ayler
- 1984: Oscar Peterson ja Sun Ra
- 1985: Sarah Vaughan ja Zoot Sims
- 1986: Stan Getz ja Gil Evans
- 1987: Lionel Hampton, Johnny Dodds, Thad Jones ja Teddy Wilson
- 1988: Jaco Pastorius ja Kenny Clarke
- 1989: Woody Shaw ja Chet Baker
- 1990: Red Rodney ja Mary Lou Williams
- 1991: Lee Morgan ja John Carter
- 1992: Maynard Ferguson ja James P. Johnson
- 1993: Gerry Mulligan ja Ed Blackwell
- 1994: Dave Brubeck ja Frank Zappa
- 1995: J. J. Johnson ja Julius Hemphill
- 1996: Horace Silver ja Artie Shaw
- 1997: Nat King Cole ja Tony Williams
- 1998: Frank Sinatra ja Elvin Jones
- 1999: Milt Jackson ja Betty Carter
- 2000: Clark Terry ja Lester Bowie
- 2001: Joe Henderson ja Milt Hinton
- 2002: Antonio Carlos Jobim ja John Lewis
- 2003: Ray Brown ja Wayne Shorter
- 2004: McCoy Tyner ja Roy Haynes
- 2005: Herbie Hancock ja Steve Lacy
- 2006: Jimmy Smith ja Jackie McLean
- 2007: Michael Brecker ja Andrew Hill
- 2008: Keith Jarrett ja Joe Zawinul
- 2009: Freddie Hubbard ja Hank Jones
- 2010: Muhal Richard Abrams ja Chick Corea
- 2011: Ahmad Jamal ja Abbey Lincoln
- 2012: Ron Carter ja Paul Motian
- 2013: Pat Metheny ja Charlie Haden
- 2014 B.B. King ja Jim Hall
- 2015 Tony Bennett ja Lee Konitz
Veterans Committee Hall of Fame
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähde: [1]
- 2008: Jo Jones, Jimmie Lunceford, Erroll Garner, Harry Carney ja Jimmy Blanton
- 2009: Oscar Pettiford ja Tadd Dameron
- 2010: Baby Dodds, Chick Webb, Philly Joe Jones ja Billy Eckstine
- 2011: Paul Chambers
- 2012: Gene Ammons ja Sonny Stitt
- 2013: Robert Johnson
- 2014: Bing Crosby, Dinah Washington
- 2015: Muddy Waters
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Virallinen lista lehden sivustolla: Down Beat Jazz Hall of Fame
- ↑ Tom Hull Down Beat Hall of Fame