Crimson Sun
| Crimson Sun | |
|---|---|
 |
|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 2001– |
| Tyylilaji | Melodinen heavy metal |
| Kotipaikka | Kotka |
| Laulukieli | englanti |
| Jäsenet |
Sini Seppälä, laulu |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
Crimson Sun on modernia melodista metallia soittava yhtye Kotkasta. Yhtye on perustettu alun perin vuonna 2001, mutta nykyisessä kokoonpanossaan se on toiminut vuodesta 2011 alkaen. Crimson Sunin musiikki tunnetaan erityisesti tarttuvista melodioista, mutta myös energisistä ja useita metallin tyylilajeja yhdistelevistä kappaleista.
Crimson Sun on toistaiseksi julkaissut kaksi EP:tä ja kolme täyspitkää albumia.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtyeen perustivat samaa yläastetta käyneet Joni Junnila ja Teemu Hankanen vuonna 2001, mutta nykyisessä kokoonpanossaan se on toiminut vuodesta 2011 lähtien laulaja Sini Seppälän liityttyä yhtyeeseen. Laulajaa etsinyt yhtye tutustui Seppälään karaokebaarissa. Edellisenä vuonna Seppälä oli kilpaillut karaoken MM-kisojen Suomen karsintakiertueen finaalissa.
Yhtyeen jäsenet ovat kotoisin eri puolilta Kymenlaaksoa, muun muassa Haminasta, Kotkasta ja Valkealasta, mutta yksinkertaisuuden vuoksi yhtye pitää itseään kotkalaisena. Tämä perustuu siihen, että alkuaikoinaan yhtye harjoitteli Kotkan kaupungin treenikämpällä. Nykyään sillä on harjoitustilat Kotkan Karhulassa.
Crimson Sun julkaisi ensimmäisen studioalbuminsa, Towards the Lightin kanadalaisen Maple Metal Recordsin kautta vuonna 2015. Albumi keräsi ilmestyessään lukuisia positiivisia arvosteluja. Esimerkiksi suomalainen metallimusiikkia käsittelevä Imperiumi-sivusto antoi levylle arvosanan 10-[1], Kaaoszine 9/10[2]. Inferno-lehti puolestaan antoi levylle arvosanan 4/5 ja kutsui sitä yhdeksi vuoden mielenkiintoisimmista ensijulkaisuista[3].
Vuoden 2016 aikana Crimson Sun äänitti kolme kappaletta sisältävän The Spirit of Unchainable -EP:n erityisesti tammikuulle 2017 suunniteltua Euroopan kiertuetta silmällä pitäen. Yhtye kuvasi EP:n kappaleesta "Forever and Away" musiikkivideon Lohjalla Paavolan tammikossa.[4]
Helmikuussa 2017 Crimson Sun teki useita Euroopan maita käsittävän kiertueen yhdessä Amberian Dawnin ja Diabulus in Musican kanssa.[5]. Kiertueen jälkeen Crimson Sun teki vielä joitakin esiintymisiä pääasiassa Suomessa ja vetäytyi niiden jälkeen valmistelemaan seuraavaa albumiaan. Äänitysprosessista tuli pitkä ja yhtye on kertonut haastatteluissa, että levynteon ja yhtyeen jäsenten henkilökohtaisessa elämässä tapahtuneiden muutosten ja levynteon yhteensovittaminen osoittautui odotettua vaikeammaksi.[6]
Vuonna 2019 yhtye irtisanoi sopimuksensa Maple Metal Recordsin kanssa ja ryhtyi julkaisemaan musiikkiaan itse. Tammikuussa 2020 se julkaisi toisen studioalbuminsa Fatesin, joka keräsi edeltäjänsä tapaan ilmestyessään useita myönteisiä arvioita[7]. Esimerkiksi Soundi-lehti kuvaili yhtyeen ottaneen levyllä selkeitä kehitysaskeleita ja totesi levyn olevan "musiikillisesti päästä päähän silkkaa priimaa".[8] Albumin tiimoilta yhtye on kertonut aikovansa esiintyä Suomessa ja ulkomailla.
Yhtye on esiintynyt laajasti Suomessa, muun muassa Tuska Open Air-, Nummirock- ja Dark River -festivaaleilla ja keikkaillut esimerkiksi Battle Beastin, Omnium Gatherumin, S-TOOLin, Cain's Offeringin, Amoralin ja Lullacryn kanssa.
Syksyllä 2024 bändi julkaisi kolmannen studioalbuminsa, joka sai nimekseen Sorrowbreaker.[9]
Crimson Sun on äänittänyt kaikki tähänastiset julkaisunsa Kouvolassa sijaitsevalla Deep Noise Studios -studiolla, jonka omistaa yhtyeen entinen kosketinsoittaja ja pitkäaikainen ystävä Saku Moilanen.
Jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sini Seppälä – laulu (2011–)
- Joni Junnila – kitara (2001–)
- Jukka Jauhiainen – basso (2001–)
- Miikka Hujanen – koskettimet (2009–)
- Antti Rantavuo – rummut (2003–)
Entiset jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jonne Taavitsainen – rummut (2005–2007)
- Teemu Hankanen – laulu, kitara (2001–2004)
- Tomi Paronen – rummut (2001–2002)
- Ilari Hannula – koskettimet (2005–2006)
- Sini Hanttu – laulu (2005–2006)
- Jaakko Lahtinen – koskettimet (2006–2007)
- Tina Jukarainen – laulu (2006–2010)
- Saku Moilanen – koskettimet (2007–2009)
Vierailijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marco Sneck – kosketinsoitinsoolo albumilla Towards the Light
Tyyli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Crimson Sun kuvailee musiikkiaan moderniksi melodiseksi metalliksi. Yhtye yhdistelee ja hyödyntää elementtejä muun muassa perinteisestä heavy metalista, power metallista ja sinfonisesta metallista ja jopa djentistä. Lisäksi käyttää myös paljon konemusiikista tuttuja syntetisaattorikuvioita. Kaksi yhtyeen julkaisuista (Fates ja The Spirit of Unchainable -EP) on äänitetty kahdeksankielisillä kitaroilla.
Yhtye sovittaa ja sanoittaa kappaleitaan yhdessä. Sanoitukset käsittelevät yleensä muun muassa kulloisenkin sanoituksen tehneen yhtyeen jäsenen kokemuksia ja havaintoja elämästä, mutta joukossa on myös täysin fiktiivisiä kertomuksia[10][11].
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Studioalbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Towards the Light (2015, Maple Metal Records)
- Fates (2020, Crimson Sun)
- Sorrowbreaker (2024, Crimson Sun)
EP:t
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The Border (2013, EP, Kotkan Kanki)
- The Spirit of Unchainable (2017, EP, Crimson Sun)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Imperiumi.net www.impe.fi. Viitattu 1.2.2020.
- ↑ Toimittaja: Niko Kuusela: Crimson Sun – Towards The Light KaaosZine. 24.8.2015. Viitattu 1.2.2020.
- ↑ Jaakko Silvast: Vuoden mielenkiintoisimpia kotimaisia ensijulkaisuja – arviossa Crimson Sun Inferno.fi. Viitattu 1.2.2020.
- ↑ Crimson Sun: Forever And Away -musiikkivideo 2017. 6.2.2018. Crimson Sun. Viitattu 3.3.2020.
- ↑ Toimittaja: Arto Mäenpää: Crimson Sun Euroopan kiertueelle helmikuussa KaaosZine. 2.2.2017. Viitattu 1.2.2020.
- ↑ Imperiumi.net www.impe.fi. Viitattu 3.3.2020.
- ↑ Imperiumi.net www.impe.fi. Viitattu 1.2.2020.
- ↑ Levyarvio: Pätevämpänä takaisin melohevikarsinaan – Crimson Sunin kakkonen on musiikillisesti pelkkää priimaa Soundi.fi. Viitattu 3.3.2020.
- ↑ Kasper Piippo: Crimson Sunin kolmas albumi "Sorrowbreaker" julkaistu KaaosZine. 21.9.2024. Viitattu 21.9.2024.
- ↑ Ville Krannila: Crimson Sun haastattelu Metalliluola. 24.8.2015. Viitattu 1.2.2020.
- ↑ Laureline Tilkin: REVIEW: Crimson Sun – Fates Tuonela Magazine. 20.1.2020. Viitattu 1.2.2020. (englanti)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Crimson Sun Encyclopaedia Metallum -sivustolla (englanniksi)
- Crimson Sunin sivusto (englanniksi)