Päivänsalon vanhemmat olivat kenkäkauppias Johan Helander ja Augusta Magdalena Jansson. Hän pääsi ylioppilaaksi 1893 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1895, teologian kandidaatiksi 1898, teologian lisensiaatiksi 1894 ja teologian tohtoriksi 1907. Päivänsalo vihittiin papiksi 1899. Hän teki opintomatkoja Egyptiin ja Palestiinaan 1927 ja 1929 sekä Kreikkaan ja Vähään Aasiaan 1928.
Päivänsalo toimi Heinolanopettajaseminaarin uskonnon ja historian lehtorina 1901–1907 sekä Helsingin kaupunkilähetyksen johtajana 1906–1917 ja 1921–1933. Hän oli Helsingin pohjoisen suomalaisen seurakunnan kappalaisena 1915–1917 ja Kuopion maaseurakunnan kirkkoherrana 1917–1921.
Vuonna 1924 Päivänsalo vastusti uskonnollisin perustein polttohautauksen käyttöönottoa Suomessa. Hänen mielestään ruumiiden polttaminen oli sekä kristinuskon historiaa että sen henkeä vastaan.[2]
Päivänsalon puoliso oli Laina Elisabet Leidenius.[3] Päivänsalon poikia olivat Suomen kristillisen liiton ensimmäinen puheenjohtaja Olavi Päivänsalo (1916–1984), Pornaisten kirkkoherra Armo Päivänsalo (1902–1973), kasvatustieteen professori Paavo Päivänsalo (1918–2004) ja Helsingin Kaupunkilähetyksen johtaja, teologian tohtori Veikko Päivänsalo (1903–1978).[4] Bror Hannes Päivänsalon pojanpoika on tietokirjailija ja kristinuskon puolustaja Martti Päivänsalo. Päivänsalon tyttärestä Rauha Aulikki Päivänsalosta (s. 1904) tuli lääkäri.[3] Kauppaneuvos Hugo Helander oli puolestaan Bror Hannes Päivänsalon veli.[5]
Muutama kuollut herää: Kuvauksia Helsingistä ja muualta. Otava 1909.
Piirteitä neologian vaikutuksesta Suomen kirkollisiin ja uskonnollisiin oloihin 18:iinen vuosisadan keskivaiheilta 19:iinen vuosisadan keskivaiheille, väitöskirja. 1901
Suomen koulun uskonnonopetus ja valistussuunta. 1904
Sulamaa, Kaarle: Päivänsalo, Bror Hannes (1875–1933).Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 28.2.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
