Big Sur
Big Sur on Keski-Kalifornian rannikolla sijaitseva harvaan asuttu alue, jossa Santa Lucian vuoristo kohoaa äkillisesti Tyynestä valtamerestä. Nimi Big Sur on johdettu espanjankielisestä alkuperäisnimestä "el sur grande", mikä tarkoittaa "isoa etelää" tai "el país grande del sur", eli "etelän suuri maa". Alue kuuluu valtaosin Montereyn, osin San Luis Obispon piirikuntaan.
Vaikkakaan Big Surilla ei ole tarkkoja rajoja, monissa määritelmissä alueeseen kuuluu 145 km rannikkoa ja se ulottuu suunnilleen 32 km sisämaahan Santa Lucian vuoriston itäiselle juurelle. Muiden lähteiden mukaan Big Surin itäraja ulottuu sisämaassa vain neljästä kahteentoista kilometriin.
Big Surin pohjoisraja kulkee noin 190 km San Franciscosta etelään ja eteläraja suunnilleen 394 km Los Angelesista luoteeseen.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taiteilijat ja populaarikulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1900-luvun alusta keskivaiheille Big Surin eristäytynyt asema ja luonnonkauneus alkoivat kiehtoa taiteilijoita ja kirjailijoita, kuten Robinson Jeffersiä, Henry Milleriä, Edward Westonia, Richard Brautigania, Hunter S. Thompsonia, Emile Normania ja Jack Kerouacia. Jeffers, joka oli heistä ensimmäisten joukossa, kirjoitti 1920-luvun alussa runoja, jotka loivat romanttisen kuvan Big Surin villistä, kesyttömästä luonnosta, mikä rohkaisi myöhempiä vierailijoita. Henry Miller asui Big Surissa vuosina 1944–1962. Hänen esikoisromaaninsa Big Sur and the Oranges of Hieronymus Bosch kertoi iloista ja vaikeuksista, joita kohtasi paetessaan modernin elämän "ilmastointipainajaista". Millerin muistokirjasto, joka on Millerin työlle ja elämälle omistettu kulttuurikeskus, on monien turistien keskuudessa suosittu kohde.
Alueen kasvavan suosion ja elokuvamaisen kauneuden johdosta Big Sur sai huomiota myös Hollywoodista. Elizabeth Taylorin ja Richard Burtonin tähdittämässä elokuvassa Kuuma ranta (The Sandpiper, 1965) monet kohtaukset on kuvattu Big Surissa[1][2][3]. Siellä kuvattiin myös elokuvan Täältä ikuisuuteen (1953) rantakohtaukset, jotka tarinassa sijoittuvat Havaijille[1].
Big Sur mainitaan Red Hot Chili Peppersin laulussa ”Road Trippin'”.
Big Sur nykyisin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Big Sur on säilynyt harvaan asuttuna tähän päivään saakka. Yhdysvaltojen vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan sen asukasluku on noin 1 000. Big Surin asukkaat ovat hyvin erilaisia: alkuperäisten uudisasukkaiden ja karjatilallisten jälkeläisiä, taiteilijoita ja muiden luovien alojen edustajia, sekä vauraita kodinomistajia viihteen ja kaupankäynnin maailmoista. Suurin osa taloista maksaa yli kaksi miljoonaa dollaria, mihin vaikuttavat olennaisesti seudun maisemat. Seudulla ei myöskään ole kaupunkialueita, vaikkakin siellä olevat kolme bensa-asemaa, ravintolat ja motellit on merkitty sellaisiksi.
Big Surin talous perustuu lähes kokonaan turismiin. Iso osa maasta on yksityisessä omistuksessa tai se on lahjoitettu puistokäyttöön.
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Big Surin ilmastosta on mahdotonta antaa yleiskuvaa, koska rosoinen topografia saa aikaan erillisiä mikroilmastoja. Tämä on yksi harvoista paikoista maailmassa, jossa punapuita kasvaa näköetäisyydellä kaktuksista. Seudun ilmasto on leutoa ympäri vuoden. Kesät ja syksyt ovat aurinkoisia ja kuivia, kun taas talvet ovat viileitä ja kosteita. Rannikkolämpötilat vaihtelevat vuoden aikana hyvin vähän, kesä–lokakuussa yön kymmenestä celciuksesta päivän hieman yli kahteenkymmeneen ja marras–toukokuussa neljästä viiteentoista. Kauempana sisämaassa lämpötilat vaihtelevat enemmän.
Pfeiffer Big Sur State Parkissa sijaitseva virallinen kansallisen sääpalvelun osuuskunnan asema kertoo, että vuoden kylmin kuukausi on tammikuu, jolloin korkein keskilämpötila on 15,6 °C ja alin keskilämpötila 6,2 °C. Yleensä elokuu on vuoden lämpimin kuukausi korkeimmalla keskilämpötilallaan 25,2 °C ja alimmalla keskilämpötilallaan 10,1 °C. 20. kesäkuuta 2008 kirjattiin kaikkien aikojen korkein lämpötila 38,9 °C, ja kylmin, -2,8 °C, ensimmäisen kerran 21. joulukuuta 1998 ja myöhemmin 13. tammikuuta 2007. Vuodessa on keskimäärin 8,8 päivää, jolloin lämpötila on 32 °C tai enemmän, ja noin 1,4 päivää, jolloin lämpötila laskee 0 °C:seen tai alemmaksi.
Vuosittainen keskimääräinen sademäärä on 1065,3 mm, josta yli 70 % sataa joulu–maaliskuussa. Vuodessa sateisia päiviä on noin 62. Sateisin vuosi oli 1983, jolloin sademäärä oli 2257 mm ja kuivin 1990, jolloin sademäärä oli huomattavasti pienempi, vain 454,66 mm. Sateisin kuukausi puolestaan oli tammikuu vuonna 1995, jolloin satoi jopa 672 mm, ja sateisin vuorokausi 31. tammikuuta 1963 234 mm sademäärällä. Rannikolla ei ole kirjattu merkittäviä lumisateita, mutta Santa Lucian vuoristossa ne ovat yleisiä talvikuukausina. Runsaat talvisateet voivat aiheuttaa kivi- ja mutavyöryjä, jotka saattavat katkaista osan Highway 1:stä päiviksi tai viikoiksi, mutta yleensä tie saadaan korjattua nopeasti.
Kauempana etelässä, lähellä San Simeonia, säätiedot kirjattiin Piedras Blancas -majakassa vuoteen 1975 asti. Niiden tietojen perusteella tammikuu oli kylmin kuukausi korkeimmalla keskilämpötilallaan 14,8 °C ja alhaisimmalla keskilämpötilallaan 7,4 °C. Lämpimin kuukausi oli taas syyskuu, jolloin korkein keskilämpötila oli 17,9 °C ja alin keskilämpötila 11,1 °C. Lämpötila nousi harvoin 32 °C tai ylemmäksi, niin lämmintä oli vain noin 0,4 päivää vuodessa. Lämpötila ei yleensä laskenut 0 °C:seen tai alemmaksi, niin tapahtui vain 0,5 päivänä vuodessa. Korkein lämpötila, 33 °C, kirjattiin 21. lokakuuta 1965, kylmin taas 1. tammikuuta 1965, jolloin lämpötila laski -2 °C:seen. Vuosittainen sademäärä oli keskimäärin 515,11 millimetriä. Sateisin vuosi oli 1969, jolloin sademäärä oli 1063 mm, ja vastaavasti kuivin oli vuosi 1959, jolloin satoi 246,63 mm. Sateisia päiviä vuodesta oli noin 48. Sateisin kuukausi oli tammikuu 1969, jolloin satoi 134 mm ja sateisin vuorokausi oli saman kuun 19. päivä sademäärällä 134 mm. Nykyään säätiedoista pidetään kirjaa San Simeonissa ja ne julkaistaan joissakin sanomalehdissä.
Kuten Kalifornian keski- ja pohjoisrannikollakin, Big Surissa on usein kesäisin tiheää sumua. Kesäsumulla ja kesän pitkäaikaisella kuivuudella on sama syy: Tyynen valtameren yläpuolella muodostuva valtava korkeapaine. Kyseinen korkeapaine estää sateet ja synnyttää luoteisen ilmavirran. Nämä koillisen vallitsevat kesätuulet työntävät meren lämpimän pintaveden kaakkoon, pois rannikolta, ja hyytävän kylmä merivesi nousee sen tilalle. Kohdatessaan ilmassa oleva vesihöyry ja kylmä vesi muodostavat sumun.
Matkailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maan käytön rajoitukset alueilla, jotka suojelevat Big Surin luonnonkauneutta, aiheuttavat sen, että majoitusten rakentamista on rajoitettu ja ne ovat usein kalliita. Majoituspaikat myös täyttyvät nopeasti kiireisellä kesäkaudella.
Big Sur on erittäin suosittu automatkailukohde, sillä Kalifornian rannikkoa pitkin kulkeva California State Route 1 eli Highway 1 kulkee Big Surin läpi ja tien varrella on paljon kauniita maisemia. Vuoden 2017 alussa sattuneet maanvyörymät ja siltojen sortumiset ovat vähentäneet Big Surin turismia huomattavasti.[4] Tietä on saatu raivattua, mutta syyskuussa 2017 tie oli edelleen ainakin osittain poikki Salmon Creekin ja Pfeiffer Canyonin välillä.[5]
Valtatien näköalojen lisäksi Big Sur tarjoaa retkeilyä, vuorikiipeilyä ja muita ulkoilma-aktiviteetteja. Myös muutamat luonnonkauniit rannat ovat suosittuja kävelyretkiin, mutta yleensä sopimattomia uimiseen arvaamattomien virtausten ja hyytävän kylmän veden takia. Big Surin yhdeksän puistoa tarjoavat paljon nähtävää, mukaan lukien Julia Pfeiffer Burns State Parkissa sijaitsevan yhden Tyynenmeren rannikon harvoista vesiputouksista, jotka syöksyvät suoraan mereen. Toinen huomattava maamerkki on 1800-luvun majakka, joka sijaitsee yksinäisellä, tuulisella mäellä, joka sumussa vaikuttaa saarelta.
Puistot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Carmel River State Park
- Point Lobos State Reserve
- Garrapata State Park
- Point Sur Lightstation State Historic Park
- Andrew Molera State Park
- Pfeiffer Big Sur State Park
- Julia Pfeiffer Burns State Park
- John Little State Reserve
- Limekiln State Park
macOS Big Sur
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Applen uusin macOS-versio on nimetty Big Surin mukaan. macOS Big Sur on macOS Catalinan seuraaja.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hertz, Leba: Monterey area a popular film location SF Gate. 5.12.2010. Viitattu 14.2.2023.
- ↑ The Sandpiper 1965 movie-locations.com. Viitattu 14.2.2023.
- ↑ The Sandpiper, The AFI Catalogue, American Film Institute. Viitattu 14.2.2023.
- ↑ Jim Carlton: Big Sur Tourism Drops to a Trickle as a Scenic Drive Turns Into a Footpath Wall Street Journal. 21.7.2017. Viitattu 29.9.2017. (englanti)
- ↑ Highway 1 Conditions in Big Sur, California www.bigsurcalifornia.org. Viitattu 29.9.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Big Sur California
- Big Sur Land Trust
Matkaopas aiheesta Big Sur Wikivoyagessa (englanniksi)
