Aura Nurmi
Aura Nurmi (s. 1988 Helsinki) on suomalainen runoilija. Hän on yksi lavarunoustapahtumia järjestävän Helsinki Poetry Connectionin perustajajäsenistä ja toimi sen puheenjohtajana 2015–2017.[1] Nurmi on toiminut myös Lukukeskuksen Mun tarina -hankkeen taiteellisena suunnittelijana.[2]
Nurmi on opiskellut yleistä kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa.[1] Hänen esikoisrunoteoksensa Villieläimiä ilmestyi Kolera-kollektiivin kustantamana vuonna 2016. Se on kertomus vanhempien vastuuttomuudesta ja lapsista köyhässä lähiössä.[3] Nurmi sai teoksesta Kalevi Jäntin palkinnon.[4] Teos oli myös Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas vuonna 2016.[5] Jani Saxell huomauttaa Parnassossa, että kokoelmassa on mukana viistoa huumoria ja vapauttavaa fantasiaa, ja sen ammattiauttajiin kohdistuva sarkasmi osuu maaliinsa. Hän toteaa, että konerunouden ja kielipelien jälkeinen suomalainen nykyrunous sisältää jälleen yhteiskunnallista sävyä ja kaduntasaisuuta.[6] Nurmi on muutoinkin käsitellyt taiteessaan yhteiskunnallisia teemoja. Vuonna 2015 hän kirjoitti ja esitti runosarjan väkivaltaisesti kuolleelle 8-vuotiaalle Vilja Eerika Tarkille.[7]
Vuonna 2019 Helsingin kirjailijat valitsi Nurmen vuoden helsinkiläiskirjailijaksi.[8] Nurmen toinen runokokoelma, Leijonapatsailla, ilmestyi vuonna 2020.[1]
Nurmen entinen puoliso on taidekriitikko Aleksis Salusjärvi.[9]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Villieläimiä. Turku: Kolera, 2016. ISBN 978-952-7149-14-0
- Leijonapatsailla. Helsinki: Otava, 2020. ISBN 978-951-1-34286-1
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kanerva, Arla: Aura Nurmi käsittelee lapsuuden traumaattisia kokemuksia runouden keinoin: ”Siihen aikaan miehet kohtelivat tyttöjä eläimellisesti” HS.fi. 12.1.2020. Viitattu 6.1.2022.
- ↑ Aura Nurmi Otava. Viitattu 18.6.2023.
- ↑ Aura Nurmi: Villieläimiä Kolera-kollektiivi. Viitattu 8.3.2017.
- ↑ Kalevi Jäntin palkinto Ekholmille, Nurmelle ja Pohjalaiselle ts.fi. 30.11.2016. Arkistoitu 1.12.2016. Viitattu 29.5.2017.
- ↑ Nämä kymmenen ehdokasta tavoittelevat HS:n kirjallisuuspalkintoa HS.fi. 29.10.2016. Viitattu 6.1.2022.
- ↑ Jani Saxell, Sysimetsän aggressio. Parnasso 5/2016, s. 67
- ↑ Arla Kanerva: Runoilija Aura Nurmi omisti runonsa kuolleelle Eerikalle Helsingin Sanomat. 12.11.2015. Viitattu 8.3.2017.
- ↑ Haapala, Iiris: Vuoden helsinkiläiskirjailija 2019 on Aura Nurmi! 13.6.2019. Helsingin kirjailijat. Viitattu 23.3.2023.
- ↑ Juti, Minna: Kirjallisuus yhdistää rankan lapsuuden kokeneita Aura Nurmea ja Aleksis Salusjärveä Anna.fi. 30.1.2021. Viitattu 6.1.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aura Nurmi Kirjasampo.fi-sivustolla
- Kantokorpi, Mervi: Esikoisrunoilija tuo lähiöiden lapset kirjallisuuden eturiviin HS.fi. 20.8.2016.
- Saxell, Jani: Lyötyjen lauma saa äänen Aura Nurmen runoissa Kansan Uutiset. 16.1.2021.
- Ahokas, Kukka-Maria: Runoilija Aura Nurmen lähtöruutu on työväenluokassa Voima.fi. 30.9.2020.
| ||||||||||
