Ateneumin taidemuseon kokoelmat

Akseli Gallen-Kallela, Aino-taru, 1891.

Hugo Simberg, Haavoittunut enkeli, 1903.

Helene Schjerfbeck, Toipilas, 1888.

Ateneumin taidemuseon kokoelma on eräs Kansallisgallerian taidekokoelmista. Ateneumin kokoelmaan kuuluu taidetta 1750-luvulta 1900-luvun alun suuntauksiin. Kokoelma ulottuu 1950-luvulla uransa aloittaneiden taiteilijoiden teoksiin asti, joten osa siitä on 2000-luvulta.

Maalaus- ja veistoskokoelmat

Ateneumin maalausten ja veistosten kokoelmat on Suomen suurin. Siihen kuuluu yli 4 300 maalausta ja runsaat 750 veistosta. Maalauksista vanhimmat ovat 1700-luvun rokokoomuotokuvia. Romantiikan ajalta kokoelmassa on muotokuvia ja metsästysaiheisia teoksia. Düsseldorfin koulukunnan ajalta on maisemia, vuosisadan vaihteesta realismia, symbolismia ja kultakauden teoksia. Uudempia kokoelmassa edustettuja tyylisuuntia ovat muiden muassa impressionismi, ekspressionismi ja kubismi.

Grafiikka- ja piirustuskokoelmat

Museolla on maan laajin ja kattavin kokoelma suomalaista taidegrafiikkaa 1800-luvun lopulta tähän päivään. Ateneumin kokoelmaan kuuluu myös pohjoismaista ja eurooppalaista grafiikkaa. Japanilaiset puupiirrokset ovat suurin grafiikan erilliskokoelma.

Piirustuksia, piirustusluonnoksia, akvarelleja ja luonnoslehtiöitä kokoelmassa on Aleksander Lauréuksesta nykypäivään. Tässä kokoelmassa on myös jonkin verran ulkomaista piirustustaidetta. Tällä kokoelmalla on suuri merkitys suomalaisen taiteentutkimuksen kannalta.

Kansainvälinen kokoelma

Suomalaisten taiteen ohella Ateneumissa on noin 650 ulkomaista taideteosta muun muassa Vincent van Goghilta, Paul Gauguinilta, Paul Cézannelta, Marc Chagallilta, Amedeo Modiglianilta, Edvard Munchilta, Ilja Repiniltä ja Auguste Rodinilta. Tunnetuimpia teoksia on van Goghin maalaus Katu, Auvers-sur-Oise (1890). Se siirtyi Ateneumille vuonna 1903, joten Ateneumista tuli yksi maailman ensimmäisistä museokokoelmista, joissa oli van Goghin tuotantoa.

Kokoelman historia

Ateneumin kokoelma jaettiin vuonna 1990 Ateneumin taidemuseon ja Nykytaiteen museo Kiasman kesken. Työnjakona on, että Kiasman kokoelmissa on vuonna 1960 ja sen jälkeen aloittaneiden taiteilijoiden teoksia.

Suomen Taideyhdistys alkoi kartuttaa kokoelmia toimintansa alussa 1840-luvun loppupuolella. Hankintojen ohella se otti vastaan lahjoituksia niin teoksina kuin rahalahjoituksina ja testamentteina. Teosvalikoima oli ensimmäisen kerran esillä pysyvänä näyttelynä vuonna 1863, ja seuraavana vuonna valtio alkoi avustaa yhdistyksen piirustuskoulua hankkimalla sille malleja. Ateneum-rakennus valmistui vuonna 1887.

Lahjoittajia oli runsaasti 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Merkittävimpiä lahjoituksia teki Herman Antell, jonka kokoelmissa oli muun muassa van Goghin, Gauguinin, Cézannen ja Edvard Munchin teoksia.

Museon ostolautakunta hankki itse enimmäkseen kotimaista taidetta, kunnes 1950- ja 1960-luvuilla pyrittiin hankkimaan myös ulkomaisia teoksia, jotta museo nousisi yleiseurooppalaiselle tasolle.

Ateneumin taidemuseolle on lahjoitettu muun muassa seuraavat kokoelmat:

• Wäinö Wallin kokoelma (1995)
• Aune Mikkosen taiteellisen tuotannon lahjoitus (2001)
• Ester ja Jalo Sihtolan Taidesäätiön 505 teoksen lahjoitus (2001)
• Beatrice Granbergin 98 teoksen kokoelma (2002, Valtiokonttorin lahjoitus)
• Yrjö ja Nanny Kauniston 78 teoksen lahjoituskokoelma (2005), jossa muun muassa Helene Schjerfbeckin teoksia
• Rolando ja Siv Pieraccinin 550 teoksen kokoelma italialaista 1900-luvun taidetta (2008)

Teoksia Ateneumin kokoelmissa

• 
  Aleksander Lauréus, Taiteilijan äitipuoli Mariana Juliana Lauréus s. Winqvist poikineen, 1806.
• 
  Werner Holmberg, Maantie Hämeessä, 1860
• 
  R. W. Ekman, Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa, 1869.
• 
  Albert Edelfelt, Kuningatar Blanka, 1877.
• 
  Albert Edelfelt, Lapsen ruumissaatto, 1879.
• 
  Ferdinand von Wright, Ensi yllätys, 1880.
• 
  Johannes Takanen, Andromeda, 1882.
• 
  Albert Edelfelt, Luxembourgin puistossa, 1887.
• 
  Maria Wiik, Maailmalle, 1889.
• 
  Eero Järnefelt, Raatajat rahanalaiset, 1893.
• 
  Hugo Simberg, Kuoleman puutarha, 1896.
• 
  Akseli Gallen-Kallela, Lemminkäisen äiti, 1897.

Katso myös

• Valtion taidekokoelma

Kirjallisuutta

• Huusko, Timo (toim): Ateneum-opas. 2007.

Aiheesta muualla

• Kokoelmat Valtion taidemuseon sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive).
• Valtion taidemuseon kokoelma, teoshaku (Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon teoksia) (Arkistoitu – Internet Archive)

Suomen Kansallisgalleria

Ateneumin taidemuseo    Nykytaiteen museo Kiasma    Sinebrychoffin taidemuseo