Ateenan metro
Ateenan metro Μετρό Αθήνας |
|
---|---|
Metrojuna Nomismatokopeíon asemalla. |
|
Sijainti | Ateena, Attika, Kreikka |
Avattu | 1869 |
Pituus | 90,1 km |
Asemia | 66 |
Linjoja | 3 |
Liikennöitsijä(t) | Stasy S.A. |
Ateenan metro (kreik. Μετρό Αθήνας, Metró Athínas) on Kreikan pääkaupungissa Ateenassa ja sen metropolialueella toimiva metrojärjestelmä.[1]
Ateenan metro koostuu (2022) kolmesta linjasta, Linja 1, Linja 2 ja Linja 3. Siinä on 62 varsinaista metroasemaa. Lisäksi metrojärjestelmään kuuluu yhteys Ateenan kansainväliselle lentoasemalle, mukaan lukien neljä metro-/paikallisjuna-asemaa, mikä tekee asemien kokonaismääräksi 66.[2] Järjestelmän kokonaispituus on 90,1 kilometriä.
Metron ensimmäinen linja avattiin 27. helmikuuta 1869 ja sähköistettiin vuonna 1904. Suurin osa linjasta on maanpäällistä ja maan alla sijaitsevia asemia on vain kolme. Toisen ja kolmannen linjan, jotka ovat kokonaan maanalaisia, rakentaminen aloitettiin vuonna 1991 ja niiden ensimmäiset osuudet avattiin vuonna 2000. 2000-luvun alussa metroa laajennettiin erityisesti Ateenan olympialaisia silmällä pitäen. Tämänkin jälkeen linjoja on jatkettu useilla uusilla asemilla. Kokonainen uusi linja, Linja 4, on rakenteilla.
Metron pääasemana voidaan pitää Ateenan keskusaukiolla Sýntagma-aukiolla sijaitsevaa Sýntagmaa. Sen kautta kulkevat linjat 2 ja 3. Kaikki kolme linjaa risteävät kaupungin keskustassa Sýntagman, Monastirákin ja Omónoian asemien muodostamassa kolmiossa, josta linjat jatkavat eri suuntiin. Ateenan tärkeimpiä nähtävyysalueita palvelevat mainittujen asemien lisäksi myös muun muassa asemat Akrópoli ja Thiseío. Linjat 1 ja 3 vievät keskustasta Pireuksen satamaan (asema Pireus) ja Linja 2 Ateenan rautatieasemalle (Stathmós Larísis). Linja 3 yhdistää Pireuksen sataman ja keskustan Ateenan kansainväliseen lentoasemaan (Aerodrómio).
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ateenan metron alku on Ateenan vanhan keskustan ja Pireuksen sataman yhdistäneessä rautatiessä, nykyisessä Linjassa 1, joka oli alun perin koko Kreikan ensimmäinen rautatie. Ensimmäisen ehdotuksen sen rakentamisesta teki Frederic Ferald vuonna 1835. Vuonna 1843 samaa ehdotti Aléxandros Rízos Ragkavís. Rakennusprojekti myönnettiin lopulta vuonna 1867 englantilaiselle liikemiehelle Edward Pickeringille. Ensimmäinen osuus oli kahdeksan kilometrin pituinen rata Pireuksen satamasta (asema Pireus) Thiseíoon (asema Thiseío). Rata kulki kokonaan maan päällä ja sillä käytettiin höyryjunia. Linja valmistui 17. helmikuuta 1869 ja sen viralliset avajaiset olivat 27. helmikuuta 1869.[1][3]
Tämän jälkeen linjaa laajennettiin kohti pohjoista vaiheittain. Ensimmäinen maanalainen osuus oli Thiseío–Omónoia vuonna 1895. Rata sähköistettiin vuonna 1904. Vuonna 1957 linja saavutti Kifisián. Tämän jälkeen linjalle rakennettiin uusia väliasemia. Koska vanha linja on pääosin maanpäällinen, se muistuttaa käytännössä paikallisjunarataa enemmän kuin metrorataa.[1][3]
1950-luvulla Ateenaan alettiin suunnitella varsinaista metroa uusine maanalaisine linjoineen. Aluksi suunniteltiin yhteyttä Ateenan rautatieasemalta Sýntagma-aukiolle. Sieltä rata olisi haarautunut Fáliroon ja Glyfádaan ja toisaalta Ampelókipoiin. Metrohanke alkoi edistyä toden teolla 1980-luvulla liikenteen ja ilmansaasteiden lisääntymisen myötä. Päätös metron rakentamisesta tehtiin lopulta 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Samalla päätettiin rakentaa kaksi uutta, erillistä linjaa.[1]
Uusien linjojen rakennustyöt alkoivat marraskuussa 1991. Erilaiset ongelmat, kuten maaperään laatu ja suuri määrä arkeologisia löytöjä Ateenan vanhan keskustan alueella, hidastivat työtä. Uudet linjat, Linja 2 ja Linja 3, avattiin lopulta 28. tammikuuta 2000.[1] Tuolloin avatut ensimmäiset osuudet olivat Sepólia – Sýntagma ja Sýntagma – Ethnikí Ámyna. Yhteys Ateenan kansainväliselle lentoasemalle saatiin auki 30. heinäkuuta 2004 juuri ennen Ateenan olympialaisia.[4][5]
Kumpaakin uutta linjaa on laajennettu tämän jälkeen. Vuonna 2012 alkoi Linjan 3 laajennus Aigáleosta Pireukseen.[5] Sen ensimmäiset kolme asemaa avattiin vuonna 2020[6] ja viimeiset kolme vuonna 2022.[7] Kokonaan uuden Linjan 4 ensimmäiset suunnitelmat julkaistiin vuonna 2005.[1] Rakennustyöt alkoivat vuonna 2021 ja varsinaisen metrotunnelin kaivaminen vuonna 2023. Linjan olisi tarkoitus valmistua vuonna 2030.[8][9][10][11] Osa uuden linjan eteläisestä osuudesta saattaa kehittyä myöhemmin Linjaksi 5.[1][12]
Aiemmin metroa liikennöi yhtiö ISAP (Ilektrikoí Sidiródromoi Athinón-Peiraiós, ”Ateena–Pireus sähköiset rautatiet”), joka perustettiin vuonna 1976. Vuodesta 2011 liikennettä hoitaa kaupungin julkisen raideliikenteen yhtiöksi perustettu STASY (Statherés Sygkoinoníes).[1]
Linjat ja asemat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Ateenan metron asemista
Kalusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erä | Kuva | Linjat | Käyttöönotto- vuosi |
Teknisiä tietoja |
---|---|---|---|---|
8. erä | 1983 | |||
10. erä | 1993 | |||
11. erä | 2000 | |||
1. sukupolvi | 2000 | |||
2. sukupolvi | 2003 ja 2004 | Osa junista on käytössä lentokentälle vievällä osuudella Doukíssis Plakentías – Aerodrómio ja toimii tätä varten kahdessa sähköjärjestelmässä, 750 V dc ja 25KV ac, kulkien osuuden samoilla raiteilla proastiakós-paikallisjunien kanssa.[1] | ||
3. sukupolvi | 2014 |
Arkeologiset löydökset ja näyttelyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koska metro kulkee tuhansia vuosia asuttuna olleella kaupunkialueella, metron kaivamisen yhteydessä on tehty lukuisia arkeologisia löytöjä. Arkeologiset tutkimukset myös hidastivat rakennustöitä usein. Laajimmat kaivaukset suoritettiin jo ennen rakennustöiden aloittamista keskustassa olevilla asemilla, kuten Akrópoli, Monastiráki, Panepistímio ja Sýntagma. Osa löytöpaikoista oli puolestaan täysin odottamattomia. Rakennustöiden aikana löydettiin muun muassa Záppeion roomalainen kylpylä ja muita antiikin aikaisia rakennuksia, katuja, kaupunginmuuria, hautausmaita sekä akvedukteja ja vesisäiliöitä.[13]
Löytöjä on nähtävillä useilla metroasemilla, mikä tekee niistä samalla pieniä arkeologisia museoita. Rakennustöiden aikana löytyneitä esineitä on näytillä vitriineissä. Sýntagman asemalla on suuren lasiseinän takana näkyvissä antiikin aikaisen kaupungin kerrostumia vuosisatojen varrelta, mukaan lukien hautoja ja katutasoja. Pienemmässä mittakaavassa kerroksia on näkyvissä myös muun muassa Akrópolin, Dáfnin ja Evangelismóksen asemilla. Monastirákin asemalla on näkyvissä Eridanos-joen antiikin aikana katettua uomaa sekä talojen perustuksia. Akrópolin asemaa on koristeltu myös antiikin aikaisten veistosten jäljitelmillä.
-
Arkeologisia kerroksia Sýntagman asemalla.
-
Sýntagman aseman arkeologista kokoelmaa.
-
Arkeologisia kerroksia Akrópolin asemalla.
-
Parthenonin veistosten jäljitelmiä Akrópolin asemalla.
-
Antiikin aikaisia raunioita Monastirákin asemalla.
-
Keramiikkalöytö metron rakennustöiden yhteydessä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Athina UrbanRail.net. Viitattu 20.2.2017.
- ↑ Σχέδιο Ανάπτυξης Γραμμών Μετρό Αθήνας Αττικό Μετρό. Viitattu 20.2.2017.
- ↑ a b Line 1 Piraeus - Kifissia UrbanRail.net. Viitattu 20.2.2017.
- ↑ Line 2 Aghios Antonios - Elliniko UrbanRail.net. Viitattu 20.2.2017.
- ↑ a b Line 3 Aghia Marina - Doukissis Plakentias (- Airport) UrbanRail.net. Viitattu 20.2.2017.
- ↑ Three New Athens Metro Stations Ready to Go Greek Travel Pages. 6.7.2020. Viitattu 10.9.2020.
- ↑ Greece Opens New Metro Station Linking Piraeus Port and Athens Airport Greek Reporter. 10.10.2022. Viitattu 4.11.2022.
- ↑ a b Works on Athens Metro Line 4 Section 1 Underway Greek Travel Pages. 11.3.2022. Viitattu 4.11.2022.
- ↑ Athens Metro Line 4 Section A IQSoft. Viitattu 13.11.2023.
- ↑ Γραμμή 4 Μετρό: Σχεδόν ένα χρόνο πίσω το έργο, καθυστερούν και οι μετροπόντικες Athens Transport. 14.6.2023. Viitattu 13.11.2023.
- ↑ Πώς προχωρούν οι εργασίες στη γραμμή 4 του Μετρό Capital.gr. 30.7.2023. Viitattu 13.11.2023.
- ↑ Athens Metro Projects UrbanRail.net. Viitattu 20.2.2017.
- ↑ Getting around in Athens Athens Info Guide. Viitattu 20.2.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ateenan metro Wikimedia Commonsissa
- Stasy S.A. Metroliikennöitsijän verkkosivut (kreikaksi, englanniksi)