Red River Colony

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Assiniboia)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Red River Colony eli Redjoen siirtokunta (tunnetaan myös nimillä Selkirk Settlement ja Red River Settlement) oli Thomas Douglasin (Selkirkin 5. jaarli) perustama asutushanke Kanadan Redjoen alueella 1811. Siirtokunta perustettiin Hudson's Bay Companylta hankitulle Assiniboian alueelle. Se ei koskaan saavuttanut suurta menestystä, mutta 1800-luvun tapahtumat ja Kanadan väestön muutto länteen muodosti perustan nykyisen Manitoban provinssin perustamiselle.

Assiniboian sijainti
Assiniboian sijainti

Assiniboian siirtokunta syntyi Douglasin luettua tarinoita Ylämaiden puhdistuksista Skotlannissa, jossa suuri osa väestöstä eli kurjuudessa. Hän sai ajatuksen antaa näille ihmisille uuden mahdollisuuden. Paikka uudelle alulle löytyi Douglasin tutustuttua Alexander Mackenzien 1801 matkakertomuksiin alueesta, joka tunnetaan nykyisin läntisenä Kanadana.

Vuoteen 1811 mennessä Douglasin suvun saatua riittävästi jalansijaa ja määräysvaltaa Hudson's Bay Companyssä hän saattoi toteuttaa aikeensa uudesta siirtokunnasta.[1][2] Hänen havittelemansa Hudson's Bay Companyn omistuksessa oleva alue oli osa suurempaa Rupertinmaata. Neuvoteltuaan yhtiön kanssa syntyi Selkirkin toimilupa, jossa 300 000 km² viljeltävää maata siirtyi Douglasin omistukseen. Hyvityksenä yhtiö sai paikallista työvoimaa rakennuksille ja turkiskaupan tarpeisiin.[3] Uutta aluetta Douglas kutsui nimellä Assiniboia. Alueella oli strategista merkitystä. Sijoittumisella oli tarkoitus estää Hudson's Bay Companyn kilpailijan North West Companyn eteneminen länteen, ja olla myös paikallisten métis-intiaanien ja turkismetsästäjien (Nor'Westers) välissä hankaloittaakseen heidän kanssakäymistään.

Hankittu alue oli osa Rupertinmaata ja rajautui seuraavasti; Koillisessa Rainy River, Lake of the Woods, Winnipegjoki ja Winnipegjärvi. Pohjoisessa Winnipegjärven ja Winnipegosisjärven välillä 52°30′P leveyspiiriin. Luoteessa Winnipegosisjärven ja Assiniboinejoen välillä 52°P leveyspiiriin. Lännessä Assiniboinejoen ja 52°P leveyspiirin yhtymäkohdasta Rupertinmaan etelälaitaan. Alue kattaa alueita nykyisiä Manitoban provinssin eteläosista, Pohjois-Dakotan koillisosia, Minnesotan luoteisosia, Saskatchewanin iäisiä osia, Ontarion provinssin luoteisosia sekä Etelä-Dakotan koillisosia.[1][4]

Selkirkin jaarli lähetti ensimmäisen ryhmän skotlantilaisia siirtolaisia 1811, jotka joutuivat viettämään talven York Factoryssä. Saavuttuaan perille 1812 he rakensivat ensi töikseen linnoituksen nimeltä Fort Douglas. Linnoituksen valmistuttua viljan kasvukausi oli jo ohi ja he turvautuivat biisonin metsästykseen turvatakseen ruokavarantonsa tulevana talvena. Seuraavana vuonna viljasato ei tuottanut odotettuja tuloksia, joten Selkirkin jaarli kielsi ruokatarvikkeiden viemisen ulos linnoituksesta. Ei ole varmuutta oliko tämä varautumista tulevaan talveen, vai oliko tarkoituksena hankaloittaa North West Companyn turkismetsästäjien toimia. Menettelystä johtuen turkismetsästäjät, jotka olivat aikaisemmin turvanneet ruokahuoltonsa métiseiltä hankittuun pemmikaaniin, aloittivat Pemmikaanisodan siirtokuntaa vastaan. Kahakan aikana linnoitus ja kaikki sitä ympäröivät rakennukset poltettiin. Myöhemmin tilanteen rauhoituttua linnoitus rakennettiin uudelleen.[5]

Douglas sai uutisen tapahtumista ja lähetti Robert Semplen siirtokunnan uudeksi kuvernööriksi. Semplen luettua määräyksensä vihollisuuksien lopettamisesta, uusi Seven Oaksin taistelu käytiin 1816, jonka kuluessa Fort Douglasin linnoitus tuhoutui jälleen ja siirtolaiset pakotettiin poistumaan alueelta. Douglas lähetti tämän jälkeen 100 brittisotilaan joukko-osaston (Regiment de Meuron) valvomaan rauhaa alueella. Ajan kuluessa tästä osastosta tuli osa siirtokuntaa ja osasto onnistui myös valtaamaan läheisen Fort Williamin (sijaitsee nykyisessä Ontarion provinssissa). Sotatoimena valloitus oli menestys, mutta se jätti Selkirkin jaarlin lähes vararikon partaalle. Se oli myös yksi osatekijä Hudson's Bay Companyn ja North West Companyn yhdistymiselle 1821, joka päätti vihollisuudet.[2][3]

Redjoen härkävankkurikulkue.

Vuoden 1818 sopimuksella raja Yhdysvaltojen ja brittiläisen Pohjois-Amerikan välille merkittiin 49. leveyspiirille Minnesotasta Kalliovuorille. Se jakoi Assiniboian alueen molempien valtioiden kesken.

Siirtokunta ei koskaan ollut erityisen tuottoisa maataloudellisesti, mutta ilmaiseksi jaettavan maan houkutus toi alueelle siirtolaisia tasaisena virtana.

1850-luvulla Hudson's Bay Company lopetti siirtokunnan rahoittamisen ja 1860-luvulla skotlantilaiset jäivät vähemmistöön verrattuna métiseihin. Tästä alkoi uusi vihollisuuksien aika 1869–1870, joka johti Redjoen kapinan jälkeen Manitoban provinssin perustamiseen.[6]

Siirtokunnan kuvernöörit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi Kuvernööri [7]
Elokuu 1812 - kesäkuu 1815 Miles MacDonell
Elokuu 1815 - kesäkuu 1822 Alexander MacDonell
Kesäkuu 1822 - kesäkuu 1823 Andrew Bulger
Kesäkuu 1823 - kesäkuu 1825 Robert Parker Pelly
Kesäkuu 1825 - kesäkuu 1833 Donald McKenzie
Kesäkuu 1833 - kesäkuu 1839 Alexander Christie
Kesäkuu 1839 - kesäkuu 1844 Duncan Finlayson
Kesäkuu 1844 - kesäkuu 1846 Alexander Christie
Kesäkuu 1846 - kesäkuu 1847 John Folliott Crofton
Kesäkuu 1847 - kesäkuu 1848 J. Griffiths
Kesäkuu 1848 - kesäkuu 1855 William Bletterman Caldwell
Kesäkuu 1855 - syyskuu 1859 Francis Godschall Johnson
Syyskuu 1859 - heinäkuu 1870 William Mactavish
  1. a b Online Canadian Encyclopedia (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  2. a b Free Dictionary (englanniksi)
  3. a b Canadian Council for Geographic Education (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  4. Morris, Alexander (1880) The Treaties of Canada with the Indians of Manitoba and the North-West Territories Including the Negotiations on Which They Were Based, and Other Information Relating Thereto, Chapter I
  5. R. Douglas Francis, Richard Jones, and Donald B. Smith. "Origins: Canadian History to Confederation", 4th ed. (Toronto:Harcourt Canada ltd., 2000), at p. 434-5.
  6. Hargrave, Joseph James: Red River, s. 506. Montreal: Printed for the author by John Lovell, 1871. Teoksen verkkoversio.
  7. Governors of the Red River Settlement, Manitoba Historical Society

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]