Askalon

Askalon (אַשְׁקְלוֹן)
Askalon
lippu	vaakuna
Askalon
Koordinaatit: 31°40′N, 34°34′E
Valtio	Israel
Hallintoalue	Eteläinen
Väkiluku (2017)	137 945
www.ashkelon.muni.il
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Askalon tai Askelon (hepr. ‏אַשְׁקְלוֹן‎, Ashkelon, arab. عسقلان‎‎, Asqalān) on kaupunki Israelissa Eteläisellä hallintoalueella Välimeren rannalla 19 kilometriä Gazasta pohjoiseen ja 16 kilometriä Ashdodista etelään. Kaupungin asukasluku vuoden 2017 lopussa oli 137 945.

Askalonin kaupunki on perustettu 1800-luvulla lähelle muinaisen Askalonin paikkaa ja nimetty muinaisen kaupungin mukaan sen jälkeen, kun kaupunki tuli osaksi Israelia vuonna 1948.

Historia

Esihistoria ja antiikin aika

Pääartikkeli: Antiikin Askalon

Nykyisen Askelonin alueelta on löydetty merkkejä ihmisestä neoliittiselta ja kalkoliittiselta kaudelta. Kaupungin nimi saattaa olla johdettu länsiseemiläisestä juuresta shkl eli punnita, mikä viitannee kaupankäyntiin. Muinainen Askalonin kaupunki mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kertaa Egyptin 11. dynastian aikaisissa teksteissä nimellä Asqanu, ja tuolloin kaupunki oli ilmeisesti kanaanilaisten hallitsema kaupunkivaltio, josta tuli sittemmin voimakkaan egyptiläisen vaikutusvallan alainen. Filistealaiset valtasivat kaupungin 1100-luvulla eaa.. Tuomarien kirjassa mainitaan Juudan heimon vallaneen Askelonin, Gazan ja Ekronin, mutta Septuagintan mukaan kyseisiä alueita ei vallattu. Assyria valtasi Askelonin Tiglatpileser III:n valtakaudella vuonna 734 eaa. Askelon liittyi kuninkaansa Sidkian johdolla Hiskian kapinaan Assyriaa vastaan, mutta kapina kukistettiin Sanheribin johdolla ja myöhemmin assyrialaiset käyttivät kaupunkia tukikohtana Egyptiä vastaan. Assyrian romahdettua Askelon kuului jonkin aikaa Egyptiin, kunnes Uus-Babylonian hallitsija Nebukadressar II valtasi kaupungin ja monet sen asukkaat pakkosiirrettiin muualle.

Entisöity Askelonin kanaanilainen kaupunginportti.

Taistelua esittävä sarkofagi.

Babylonialaisia seurasivat aikanaan persialaiset, Aleksanteri Suuri ja ptolemaiosten hallitsijasuku. Lopulta sen valtasi seleukidien kuningas Antiokhos III ja kaupungista tuli tärkeä hellenistisen kulttuurin keskus. Seleukidien luhistuessa Askelonista tuli jälleen itsenäinen kaupunkivaltio ja Rooman valtakunnassa sitä pidettiin ”vapaana liittolaiskaupunkina” (Colonia Ascalon liberate et foederata). Kaupungissa palvottiin Isistä, Apollonia, Heraklesta ja Atargatista, minkä lisäksi kaupungissa oli juutalainen yhteisö. Bysantin valtakunnan alkuaikoina Askelon oli hellenistisen filosofian koulukunnan ja kristinuskon vastustuksen keskus. Myöhemmin siitä tuli kuitenkin oma piispakuntansa.

Keskiaika

Muslimit valtasivat Askelonin vuonna 640 ja se oli yksi viimeisistä kukistuneista Palestiinan kaupungeista. Myöhemmin kaupunkia hallitsivat fatimidit, joiden kaudella kaupungissa oli rahapaja ja laivastotukikohta. Seldžukit valtasivat sittemmin monet alueen rannikkokaupungit, mutta Askelon oli niitä harvoja kaupunkeja, joissa fatimidien onnistui säilyttää valtansa. Seldžukkeja seurasivat kuitenkin ristiretkeläiset, jotka miltei valtasivat kaupungin vuonna 1099. Fatimidit säästyivät vain ristiretkeläisten keskenäisen kiistelyn takia. Sittemmin Askelon toimi fatimidien etuasemana, josta he tekivät sotaretkiä ristiretkiläisiä vastaan. Kaupungin asema heikkeni merkittävästi ristiretkeläisten vallattua Tyroksen ja Balduin III valtasi lopulta Askelonin vuonna 1153 seitsemän kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen. Ristiretkeläisten kärsittyä suuren tappion Hattinin taistelussa Askelon antautui Saladinille vuonna 1191, mutta Rikhard I Leijonamieli valtasi sen voittonsa jälkeen Arsufin taistelussa. Saladin joutui hylkäämään kaupungin, mutta ennen vetäytymistään hän määräsi sen tuhottavaksi. Kaupungin muslimit muuttivat Syyriaan, kristityt ja juutalaiset taas Jerusalemiin. Kaupungin linnoituksia jälleenrakennettiin ja se vaihtoi hallitsijaa useaan otteeseen, kunnes muslimit valtasivat sen lopullisesti vuonna 1247. Mamelukkihallitsija Baibars tuhosi kaupungin vuonna 1270 monien muiden Palestiinan rannikon kaupunkien tapaan. Askelon ei toipunut, vaan se oli vuosisatojen ajan raunioina.

Nykykaupunki

Raunioiden keskellä oli pieni al-Juran kalastajakylä ja vuoden 1830 paikkeilla Egyptin kuvernööri Ibrahim pašša perusti lähistölle al-Majdalin kaupungin. Egyptin armeija valtasi al-Majdalin Israelin itsenäisyyssodan aikana vuonna 1948, mutta he vetäytyivät Israelin joukkojen lähestyessä lokakuussa samana vuonna. Al-Majdalin asukkaat pakenivat pääasiassa Gazaan. Sodan jälkeen kaupunkiin alkoi muuttaa juutalaisia, ja sen nimeksi annettiin ensin Migdal Gad ja sitten Migdad Askelon. Vuonna 1955 Askelonista tehtiin hallinnollisesti kaupunki. Historiallisen Askelonin alue on muutettu kansallispuistoksi.

Talous

Askelonin talouden tärkeimpiin osa-alueisiin kuuluvat teollisuus, palvelut, matkailu ja kauppa. Kaupungissa on kolme teollisuusaluetta, joilla on esimerkiksi metalli-, muovi-, puu-, elektroniikka- ja elintarviketeollisuutta. Vuonna 1969 kaupunkiin rakennettiin öljyputki Eilatista. Kaupungin liikekeskus sijaitsee Majdalin (Migdal) kaupunginosassa.

Väestö

Askelonin asukasluku vuoden 2017 lopussa oli 137 945. Kaupungin juutalaiset asukkaat ovat saapuneet useista eri maista. Askelonin alkuaikoina useiden naapuristojen rakentamisesta vastasivat Etelä-Afrikan juutalaiset. Sittemmin asukkaita on tullut entisen Neuvostoliiton, Etiopian, Ranskan ja Latinalaisen Amerikan alueelta.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Askalon Wikimedia Commonsissa