Arthur Sommer
Arthur Sommer (21. lokakuuta 1847 Hämeenlinna – 10. lokakuuta 1907 Tampere) oli suomalainen kauppaneuvos (1896) ja teollisuusjohtaja.
Sommerin vanhemmat olivat talonomistaja Alexander Martinus Sommer ja Maria Josefina Holmström. Sommerin perhe muutti 1850 Tampereelle kun Alexander Sommer valittiin Finlayson & Co:n konttoripäälliköksi. Alexander Sommer rakennutti Satakunnankadun ja Itäisen puistokadun (nykyinen Hämeenpuisto) kulmaukseen Sommerin huvilana tunnetun asuintalon.
Arthur Sommer kävi Viipurissa toimineen Behmin saksalaisen koulun. Hän oli Finlaysonin palveluksessa konttoriharjoittelijana, konttoristina, kassanhoitajana ja prokuristina 1864–1890. Sommer toimi tehtaan isännöitsijänä 1890–1897 mutta erosi sitten Finlaysonilta jouduttuaan kieli- ja kansallisuuskysymysten takia riitoihin yhtiön omistajien kanssa. Tämän jälkeen Sommer oli yhdessä kasööri J. Kupiaisen ja insinööri P. A. Sharplesin kanssa perustamansa Tampereen Puuvillateollisuus Oy:n isännöitsijänä 1897–1907. Tälle yhtiölle valmistui 1899 oma puuvillatehdas Tampereen Lapinniemeen. Sommer sai kauppaneuvoksen arvon 1896.
Sommer perusti 1875 Suomen ensimmäisen kenkätehtaan Tampereelle nykyisen Puisto-Emmauksen tontille (Hämeenpuisto 14). Jalintehtaan nimellä tunnettu tehdas toimi aina vuoteen 1887 saakka. Tehtaan koneet tulivat Englannista ja enimmillään se työllisti 25 henkilöä. Sommer lopetti tehtaan työntekijöiden liiallisen alkoholin käytön aiheuttamien ongelmien takia.
Sommer rakennutti 1880-luvulla Hatanpään kartanolta vuokraamalleen maa-alalle Metsola-nimisen huvilan Pyhäjärven rantaan nykyisen Härmälän kaupunginosan alueelle. Tampereen kaupunki osti huvilan 1921 Sommerin perillisiltä ja siinä toimi sitten lasten vastaanottokoti. Alueella oli kaikkiaan 12 huvilaa joista on säilynyt vain Lepolan huvila.
Sommer oli porvarissäädyssä Tampereen edustaja valtiopäivillä 1894, 1899 ja 1900.[1] Hän oli Tampereen kaupunginvaltuutettuna lähes 30 vuotta. Puoluekannaltaan Sommer oli vanhasuomalainen.
Arthur Sommer oli naimisissa vuodesta 1880 Lydia Johanssonin (1852–1921) kanssa. Heillä oli kuusi lasta jotka kaikki suomensivat sukunimensä Somersaloksi vuonna 1906:
- Eva Somersalo (1883–1956) kotitalous- ja käsityöopettaja, toimittaja, kokoomuksen kansanedustaja
- Ensi Elias Somersalo (1884–1927) diplomi-insinööri ja kirjailija
- Yrjö Aleksanteri Somersalo (1886–1942) fil. kandidaatti, perusti ensimmäisen maailmansodan aikana Helsinkiin pankkiiriliike Yrjö Somersalo & Kumpp, muutti 1921 Yhdysvaltoihin
- Aili Maria Somersalo (1887–1957) sairaanhoitaja ja lastenkirjailija.
- Artturi Somersalo (1889–1973) agronomi, maanviljelijä ja vuoden 1918 jälkeen liikemies
- Arne Sakari Somersalo (1891–1941) everstiluutnantti, IKL:n kansanedustaja, Ajan Sana -lehden päätoimittaja
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Viljo Rasila: Kauppaneuvos Arthur Sommer (1847–1907). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Juhani Hildén : Metsolankatu ja Metsolankuja – ”Muinainen Metsola oli satu” (Härmälä-seura : Härmälän kadunnimet kertovat) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tampereen muistolaatat ja muut muistomerkit : Suomen ensimmäisen jalkinetehtaan muistolaatta 1975
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 316. Helsinki: Otava, 1921.
|