Aroseepra
| Aroseepra | |
|---|---|
 Chapmaninseepra (Equus quagga chapmani) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kavioeläimet Perissodactyla |
| Heimo: | Hevoseläimet Equidae |
| Suku: | Equus |
| Laji: | quagga |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
 Aroseepran levinneisyys. Aiemmat elinalueet punaisella ja nykyinen levinneisyys vihreällä |
|
| Alalajit[2][3] | |
| Katso myös | |
Aroseepra eli savanniseepra (Equus quagga, aiemmin Equus burchellii[1]) on seepralajeista yleisin ja laajimmalle levittäytynyt.[lähde? ] Aroseeprasta tunnetaan kuusi alalajia, joista yksi, kvagga (Equus quagga quagga), on kuollut sukupuuttoon. Se luokiteltiin aiemmin toisinaan omaksi lajikseen.[2]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aroseepra painaa 155–320 kilogrammaa, on 2,2-2,5 metriä pitkä ja sen säkäkorkeus on 1,1–1,45 metriä.[4] Sen ruumis on tanakka ja jalat lyhyehköt. Aroseepran mustavalkoinen raidoitus on etuosasta pystysuoraa ja takaosassa vaakasuoraa. Pohjoisemmassa elävillä yksilöillä raidat ovat kapeammat kuin etelässä elävillä.[lähde? ]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aroseepra elää tasangoilla ja ruohikkomailla Etelä-Etiopiasta Angolaan ja itäiseen Etelä-Afrikkaan asti.[lähde? ] Yksilöitä arvioidaan olevan noin 500 000, mutta niiden kanta on pienenemässä.[1] Metsästys ja ihmisen levittäytyminen seepran asuttamille alueille ovat kuitenkin harventaneet aroseeprakantaa. Savanniseeprat elävät joko avoimella savannilla tai jossain määrin metsittyneillä mailla, mutteivat Itä- ja Etelä-Afrikan tiheissä metsissä.[lähde? ] Myöskään kuivilla alueilla seepra ei viihdy, vaan vettä on oltava alle 30 kilometrin päässä.[4] Aroseeprat saattavat laiduntaessaan lyhentää heinät antiloopeille sopiviksi.[lähde? ]
Elintavat ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aroseeproilla on haaremeita, joissa ori johtaa jopa kuuden tamman laumaa. Toisaalta on poikamieslaumoja, joissa on noin 15 urosta. Orit taistelevat keskenään tammoista.[lähde? ] Tammat synnyttävät varsoja parin vuoden välein, melko harvoin, vain silloin kun tuoretta ruohoa on saatavilla. Seepra syö enimmäkseen heinää, mutta myös pensaita, puuntaimia, oksia ja lehtiä.[4]
Aroseeprat muodostavat pieniä perheryhmiä, joihin kuuluu yksi uros ja muutama naaras sekä näiden nuorimmat jälkeläiset. Toisinaan ne muodostavat suuria laumoja tasangoilla.[lähde? ]
Tansanian Serengetin kansallispuistossa seeprat vaeltavat joka vuosi noin 150 km 300–600 km² alueella.[lähde? ] Yleensä runsaskasvisella alueella seepralauma liikkuu kohtalaisen suurella, noin 200 km² alueella, mutta Ngorongoron laaksossa seeprojen tiheys on 10 kertaa suurempi, jopa 20 seepraa neliökilometriä kohden.[4] Siellä muutama seepralauma elää 30 km² alueella. Pienet seepralaumat saattavat joskus yhdistyä suurlaumoiksi varsinkin vaellusten ajaksi.[lähde? ]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f King, S.R.B. & Moehlman, P.D.: Equus quagga IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2006. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.9.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Pedersen, Casper-Emil T. et al.: A southern African origin and cryptic structure in the highly mobile plains zebra. Nature Ecology & Evolution, 22.1.2018, 2. vsk, nro 3, s. 491–498. doi:10.1038/s41559-017-0453-7 ISSN 2397-334X (englanniksi)
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 4. Perhoskala–Suutari, s. 1634. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-01817-5 (suomenkielisten nimien lähde)
- ↑ a b c d Siilistä sarvikuonoon, Maailman nisäkkäitä, Pat Morris, Amy Jane Beer, Otava Helsinki 2004, ISBN 951-1-19067-9, "Savanniseepra", s. 124–127