Antti Tuomainen
| Antti Tuomainen | |
|---|---|
 Antti Tuomainen Turussa 2013 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1971 Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Tyylilajit | rikoskirjallisuus, musta huumori |
| Esikoisteos | Tappaja, toivoakseni (2006) |
| Palkinnot | |
|
Vuoden johtolanka (2011) teokselle Parantaja The Petrona Award (2020) teokselle "Pikku Siperia" |
|
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Antti Tuomainen (s. 1971 Helsinki[1])[2] on suomalainen kirjailija, jonka teoksissa yhdistyvät rikoskirjallisuus ja musta huumori.[3] Syksyyn 2023 mennessä hänen kirjojaan oli julkaistu yli 30 maassa[4] ja hän on kansainvälisesti yksi Suomen luetuimpia kirjailijoita.[5]
Koulutukseltaan hän on filosofian ylioppilas.[6]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ura sisällöntuottajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuomainen opiskeli lukion jälkeen pari vuotta englantilaista filologiaa, vapaa-ajallaan hän kirjoitti runoja. Opintojen ohella hän alkoi työskennellä copywriterina.[7] Kaikkiaan hän toimi mainosalalla 12 vuotta, muun muassa Bob Helsinki -mainostoimistossa.[8] [9]
Seitsemän copywriter-vuoden jälkeen hän irtisanoi itsensä kirjoittaakseen esikoisromaaninsa. Kirjan ilmestyttyä hän palasi Bob Helsinkiin, mutta sai potkut yt-neuvotteluissa ja alkoi kirjoittaa Parantaja-romaaniaan.[10]
Hän on toiminut myös vapaana toimittajana[11] ja avustanut muun muassa Image-lehteä.[12] Hän teki töitä myös elokuva- ja tv-käsikirjoittajana.[13]
Hän on osuuskuntamuotoisen kustantamo Crime Timen perustajajäsen.[12]
Syksyllä 2023 Tuomainen aloitti Apu-lehden kolumnistina.[13]
Ura kirjailijana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuomaisen viisi ensimmäistä kirjaa sijoittuivat joko täysin tai suurimmalta osaksi hänen synnyin- ja asuinkaupunkiinsa Helsinkiin.[1] Tuomaisen esikoisteos Tappaja, toivoakseni (2006) kertoo velkaantuneesta, tappajaksi värvätystä, mutta tehtävässään epäröivästä miehestä. Myllylahden kustantama[8] tarina kasvaa vakavaksi tutkielmaksi kostonhimosta, oikeudesta ja vastuusta[14], se ei ole murhaviihdettä vaan kielellisesti huoliteltu tapahtumakulku teemasta "saako pahan tappaa".[8] Tuomainen oli lähettänyt kirjansa kahdeksalle kustantajalle, joista vain Myllylahti kiinnostui teoksesta.[10]
Myllylahti kustansi myös [8] seuraavan romaanin Veljeni vartija (2009), joka kertoo isoisästä, isästä ja pojista, jotka kaikki ajautuvat rikoksiin.[14] Tuomaista luonnehdittiin ”noir-dekkaristiksi”.[15] Tuomainen toimi kahdessa ensimmäisessä kirjassaan omana kustannustoimittajanaan.[9] Kumpikaan kirjoista ei herättänyt laajaa huomiota.[6]
Helsinki-kirjat kustansi[9] Tuomaisen kolmannen romaanin Parantaja (2010). Se sijoittuu tulevaisuuden Helsinkiin, joka on kokenut ilmastonmuutoksen aiheuttaman katastrofin. Päähenkilö etsii kadonnutta toimittajavaimoaan, joka oli selvittämässä sarjamurhan taustoja.[14] Tuomainen sai teoksesta Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon.[16] Palkinnon myötä ruotsalainen kirjallisuusagentuuri Salomonsson Agency kiinnostui Tuomaisesta ja alkoi edustaa häntä Suomen ulkopuolella.[9] Kirja nosti hänet myös kansainväliseen suosioon:[3] loppuvuoteen 2016 mennessä kirja oli käännetty 23 kielelle ja siitä oli tullut eräs kaikkien aikojen käännetyimmistä suomalaisista kirjoista.[17]
Vuonna 2011 Tuomainen nousi ilmiöksi Lontoon kirjamessuilla ruotsalaisen[18] Salomonsson Agency- agentuurinsa avulla.[19]
Synkkä niin kuin sydämeni (2013)[8] ja Kaivos (2015) jatkoivat tummasävyisten, noir-henkisten rikosromaanien linjaa.
Romaani Mies joka kuoli (2016) merkitsi käännettä Tuomaisen kirjailijanuralla. Tyylilaji vaihtui mustaan komediaan.[20]
Vuonna 2017 julkaistu Palm Beach Finland jatkoi mustan huumorin viljelyä. Kirja sijoittuu pieneen suomalaiseen rannikkokaupunkiin ja sinne perustettuun lomakohteeseen.[21] Marraskuussa 2018 brittiläinen The Times -lehti kuvasi Tuomaista kirjan perusteella Euroopan hauskimmaksi kirjoittajaksi.[22]
Vuoteen 2018 mennessä Tuomaisen teoksia oli julkaistu lähes 30 maassa.[23] Häneltä ilmestyi Pikku Siperia -kirja, jossa itäsuomalaiseen talvimaisemaan putoaa arvokas meteoriitti, jota paikallinen pastori alkaa vartioida.[3] Vuonna 2019 The Times valitsi kirjan yhdeksi vuoden parhaista.[24]
Vuonna 2020 ilmestyneessä Jäniskerroin-romaanissa vakuutusmatemaatikko perii veljeltään seikkailupuiston, jonka ympärillä on salaisuuksien verkko.[25] Elokuussa 2021 ilmestyi kirjatrilogian toinen osa, Hirvikaava.[26][27]
Tyyli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuomaisen valtteina on pidetty omaperäisiä juonia ja henkilöhahmoja, jotka poikkeavat pohjoismaisesta dekkariperinteestä.[21] [28] Tuomaisen kieltä on kuvattu huolelliseksi, mutta rennoksi [3] ja tyyliä farssimaiseksi.[28] Hänen kirjansa alkavat yleensä jollain eksistentiaalisella ongelmalla, jota päähenkilö alkaa selvittämään.[6] The New York Timesin mukaan Tuomaisen kirjojen lukijat nauravat rikoksista lukiessaan.[29] Kirjojen huumori ammentaa vastakohdista, erilaisten asioiden kohtaamisista.[7] Tuomainen on tunnettu vauhdikkaista, sujuvista ja harkituista jännitysromaaneistaan.[3]
Kirjoissaan Tuomainen käsittelee ihmis- ja perhesuhteiden lisäksi myös merkittäviä yhteiskunnallisia kysymyksiä[30] ja vakavia filosofisia kysymyksiä, mikä tekee niistä yllättävän koskettavia.[28]
Tuomaisen esikuvia rikoskirjallisuuden puolella ovat muun muassa George Pelecanos, Elmore Leonard, James Lee Burke, Dennis Lehane, James Sallis,[9] Donald E. Westlake ja Lawrence Block.[6]
Filmatisoinnit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mies joka kuoli -romaanista tehtiin Elisa Viihteelle kuusiosainen televisiosarja, jonka kuvaukset aloitettiin kesällä 2021.[31] Samuli Valkaman ohjaaman ja[6]Haminassa kuvatun sarjan pääosassa on Jussi Vatanen.[32] ja Sara Soulié.[6] Tuomainen esiintyy itse sarjassa cameoroolissa kahvilan asiakkaana.[26] Sarja sai ensiesityksen Elisa Viihde Viaplayssa kesäkuussa 2022.[6]
Kesäkuussa 2021 kerrottiin, että Tuomaisen vuonna 2020 julkaistusta Jäniskerroin-romaanista tehdään Hollywoodissa[33] The Rabbit Factor -elokuva,[6] jonka tuottavat Amazon Studios ja Mandeville Films. Elokuvan päärooliin oli kiinnitetty Steve Carell[33] ja käsikirjoittajaksi David Hemingson.[6] Tuomainen toimii elokuvassa vastaavana tuottajana.[4]
Palkinnot ja tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuonna 2011 Vuoden johtolanka teokselle Parantaja [11]
- Vuonna 2020 The Petrona Award teokselle Pikku Siperia[34]
- Syksyllä 2023 Tuomainen oli viikon kestäneiden Kirjan päivien nimikkokirjailija[35]
- Vuonna 2023 The Times -lehden sunnuntaipainos The Sunday Times valitsi Tuomaisen Beaver Theoryn vuoden parhaaksi "comic thrilleriksi"[36] Jo aiemmin lehti oli nimittänyt hänet Euroopan hauskimmaksi kirjailijaksi.[4]
Ehdokkuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuonna 2016 The Petrona Award-ehdokkuus teoksella Synkkä niin kuin sydämeni[23]
- Vuonna 2017 Prix du Balai D’OR -palkinnon ehdokkuus Ranskassa[23]
- Vuonna 2018 The Petrona Award-ehdokkuus ja The Last Laugh -palkinnon ehdokkuus teoksella Mies joka kuoli[23]. Kirja oli ehdolla myös Ranskassa Euroopan parhaaksi rikosromaaniksi (Prix du Polar Européen).[37]
- Vuonna 2019 Prix du Polar Européen -ehdokkuus Ranskassa teoksella Mies joka kuoli
- Vuonna 2020 CWA International Dagger -ehdokkuus Isossa-Britanniassa teoksella Pikku Siperia[38].
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Käännökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoteen 2017 mennessä Tuomaisen teoksia oli käännetty 25 eri kielelle.[39] Esimerkiksi Jäniskertoimen käännösoikeudet on myyty 17[40] maahan.[33]
Tuomaisen kirjoja myydään enemmän ulkomailla kuin Suomessa.[9] Vuoteen 2021 mennessä Tuomaisen kirjoja oli myyty yli 30 maassa.[26]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuomaisen äiti oli ammatiltaan opettaja ja isä kansantaloustieteilijä.[41] Tuomainen asuu Helsingissä vaimonsa kanssa. Vuonna 2003 hän lopetti alkoholin käytön ja pitää sitä uransa kannalta tärkeänä tekijänä.[10] Hän on kirjoittanut kaikki romaaninsa Hakaniemessä sijaitsevassa työhuoneessaan.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Astiakaappi ilmestyi väärällä vuosikymmenellä, nimikaima uhkasi oikeusjutulla – Dekkaristit kertovat saamastaan lukijapalautteesta Helsingin Sanomat. 24.10.2018. Viitattu 8.1.2021.
- ↑ Tuomainen, Antti Kirjasampo.fi. Viitattu 18.9.2015.
- ↑ a b c d e Kirja-arvostelu | Maahan pudonnut meteoriitti sekoittaa pikkupaikkakunnan, ja pappi joutuu sen yövahdiksi Helsingin Sanomat. 22.3.2019. Viitattu 8.1.2021.
- ↑ a b c Alexander Roininen: Tämän kirjailijan teoksesta saattaa tulla toinen suomalaiskirjaan pohjaava Hollywood-elokuva koskaan – ”Globaalit markkinat ovat entistä lyhytjännitteisemmät” Talouselämä. 4.9.2023. Viitattu 16.11.2023.
- ↑ Lasse Pyhtilä: Kansainvälisesti menestynyt kirjailija Antti Tuomainen kertoo, mitä suomalainen kirjavienti tarvitsee kukoistaakseen Aamulehti. 21.3.2019. Viitattu 21.10.2021.
- ↑ a b c d e f g h i Tommi Melender: Antti Tuomaisesta tuli kansainvälinen jännityskirjailija, koska ei keksinyt, mitä muutakaan sitä tekisi Suomen kuvalehti. 22.6.2022. Viitattu 16.11.2023.
- ↑ a b Vielä kolmekymppisenä Antti Tuomainen istui kapakassa ja haaveili kirjoittavansa romaanin – nykyään hänen kirjansa kiinnostaa jopa Hollywoodissa Yle Uutiset. 1.1.2023. Viitattu 16.11.2023.
- ↑ a b c d e Arvio | Tuomainen nousee nyt huipulle Helsingin Sanomat. 6.6.2013. Viitattu 11.1.2021.
- ↑ a b c d e f admin: Antti Tuomainen Tekijanoikeus.fi. 19.6.2017. Viitattu 11.1.2021.
- ↑ a b c Eeva-Kaarina Kolsi: Raitistuminen ja potkut käänsivät Antti Tuomaisen elämän kurssin – agentin taannoinen puhelu veti kirjailijan sanattomaksi Ilta-Sanomat. 10.7.2021. Viitattu 21.10.2021.
- ↑ a b Antti Tuomainen kirjoitti vuoden parhaan dekkarin Helsingin Sanomat. 3.2.2011. Viitattu 8.1.2021.
- ↑ a b Dekkariosuuskuntaan 12 rikoksen taitajaa Helsingin Sanomat. 2.2.2011. Viitattu 11.1.2021.
- ↑ a b c Raitistunut kirjailija Antti Tuomainen alkoholiongelmastaan: ”Senhän tietää itse – loppu on teatteria” www.apu.fi. 20.8.2023. Viitattu 16.11.2023.
- ↑ a b c Andersson, Anita: Parantaja, rikos ja rakkaus tulevaisuuden Helsingissä Kalliolainen. 24.11.2010. Viitattu 24.11.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kettunen, Keijo: Suomalaista rikoshistoriaa isoisältä pojanpojille HS.fi. 22.7.2009. Viitattu 18.9.2015.
- ↑ Vuoden johtolanka Antti Tuomaiselle Yle Uutiset. 2.2.2011. Viitattu 18.9.2015.
- ↑ Arkistoitu kopio tilanne 11/2016. finlit.fi. Arkistoitu 22.3.2016. Viitattu 27.4.2017.
- ↑ ”Meiltä osataan jo odottaa maailmanluokan kirjoja” – kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck tuntee maailman kustantajat ja uskoo, että kirjavientimme voisi kasvaa kymmenkertaiseksi Helsingin Sanomat. 25.10.2017. Viitattu 8.1.2021.
- ↑ Suomi panostaa kirjavientiin Helsingin Sanomat. 29.4.2013. Viitattu 8.1.2021.
- ↑ Kirja-arvostelu | Antti Tuomaisen makaaberi farssi on lähes nappisuoritus Helsingin Sanomat. 16.10.2016. Viitattu 11.1.2021.
- ↑ a b Kirja-arvostelu | Antti Tuomaisen dekkari on ironinen kommentti Suomen amerikkalaistumisesta Helsingin Sanomat. 8.10.2017. Viitattu 8.1.2021.
- ↑ Palm Beach Finland Book Reviews | Books in the Media booksinthemedia.thebookseller.com. Arkistoitu 15.8.2020. Viitattu 11.1.2021.
- ↑ a b c d Otava etsii uutta suomalaista dekkaritykkiä – kirjoituskilpailun pääpalkintona 10 000 euroa Helsingin Sanomat. 6.9.2018. Viitattu 8.1.2021.
- ↑ Millen, Robbie & Marriot, James: Pick of the year. The Times, 19.10.2019.
- ↑ Kirja-arvio: Antti Tuomaisen romaanissa vakuutusmatemaatikko perii seikkailupuiston ja päätyy keskelle salaisuuksien verkostoa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 11.1.2021.
- ↑ a b c Elokuvat | Antti Tuomaisen kirjasta ollaan tekemässä Hollywood-elokuvaa, jossa on mukana Steve Carell: ”En olisi voinut kuvitellakaan, että näin tapahtuu” Helsingin Sanomat. 1.7.2021. Viitattu 21.10.2021.
- ↑ Antti Tuomainen pistää vielä hauskemmaksi Jäniskertoimen jatko-osassa Hirvikaava Kansan Uutiset. 1.9.2021. Viitattu 21.10.2021.
- ↑ a b c The best recent crime novels – review roundup the Guardian. 24.11.2017. Viitattu 11.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Tina Jordan, Marilyn Stasio: A Guide to Nordic Noir The New York Times. 24.7.2020. Viitattu 11.1.2021. (englanti)
- ↑ Arvio | Antti Tuomainen menestyy jännityskirjailijana, vaikka ei oikeastaan ole sitä Helsingin Sanomat. 30.8.2015. Viitattu 8.1.2021.
- ↑ Cold Courage producers prepare The Man Who Died for Elisa Viihde Nordisk Film & TV Fond. Viitattu 11.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Jussi Vatanen näyttelee pääosaa kesällä Haminassa kuvattavassa jännityssarjassa Katso. 11.5.2021. Viitattu 21.10.2021.
- ↑ a b c Suomalaisesta romaanista puuhataan viimein Hollywood-elokuvaa – valmiiksi produktioksi on päässyt viimeksi Waltarin Sinuhe 1950-luvulla Yle Uutiset. Viitattu 21.10.2021.
- ↑ Karen: The Petrona Award 2020 - Winner petronaaward.co.uk. Viitattu 11.1.2021. (englanti)
- ↑ Kirjan päivien nimikkokirjailija Antti Tuomainen Ylen aamu / Yle Areena. Viitattu 16.11.2023.
- ↑ John Dugdale: The best thriller books of 2023 thetimes.co.uk. 5.11.2023. Viitattu 16.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Julie Malaure: Le prix « Le Point » du Polar européen - Tim Willocks les a mis au tapis Le Point. 27.3.2019. Viitattu 11.1.2021. (ranska)
- ↑ The Crime Writers' Association thecwa.co.uk. Viitattu 11.1.2021.
- ↑ Suomen kirjallisuuden käännökset (Hakuehdot: Tekijä: Antti Tuomainen; Julkaistut teokset) finlit.fi. Viitattu 27.4.2017.
- ↑ Jäniskerroin Salomonsson Agency. Viitattu 21.10.2021. (englanti)
- ↑ Anna: Kirjailija Antti Tuomainen ja asioiden tärkeysjärjestys: ”Kosiminen oli elämäni toiseksi paras päätös” Anna.fi. 23.9.2021. Viitattu 16.11.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Antti Tuomainen Facebookissa
- Tuomainen Puoli seitsemän -ohjelmassa lokakuussa 2021
- Tuomainen kertoi Pikku Siperia -kirjasta Ylen Aamussa, Ylen Luomiskertomuksessa ja Kirjastokaistalla
| ||||||||||||||||||
