Anemóspilia
| Anemóspilia | |
|---|---|
| Ανεμόσπηλια | |
 Anemóspilian arkeologinen alue. |
|
| Sijainti | |
  Anemóspilia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Iraklion, Kreeta |
| Historia | |
| Tyyppi | pyhäkkö |
| Ajanjakso | 1700-luku eaa. |
| Kulttuuri | minolainen kulttuuri |
| Aiheesta muualla | |
Anemóspilia (kreik. Ανεμόσπηλια) on minolaisaikaisen pyhäkön arkeologinen kohde Kreetan saarella Kreikassa. Se sijaitsee Iraklionin kunnassa Gioúchtas- eli Juktasvuoren pohjoisrinteellä noin kolme kilometriä luoteeseen Archáneksesta ja noin seitsemän kilometriä etelään Knossoksesta.[1][2] Paikan nimi on nykyaikainen ja tarkoittaa ”Tuulten luolaa”. Paikan minolaisaikaista nimeä ei tunneta.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anemóspilian pyhäkkö oli toiminnassa vanhalla palatsikaudella. Se on todennäköisesti palvellut Knossoksen palatsia. Pyhäkköä ehdittiin todennäköisesti käyttää vain noin puolen vuosisadan ajan. Pyhäkkö tuhoutui maanjäristyksessä ja sitä seuranneessa tulipalossa noin vuonna 1700 eaa. samaan aikaan kuin minolaiset palatsikeskukset. Maanjäristyksessä sortuneen pyhäkön raunioista on löydetty ihmisten jäännöksiä. Jotkut tutkijat ovat päätelleet löydöksistä, että pyhäkön alttarilla olisi oltu suorittamassa ihmisuhria.[2][3][4]
Rakennus ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyhäkkö oli neliosainen ja se oli ympäröity matalalla aitauksella (temenos). Pyhäkön sisäänkäynti oli pohjoisessa. Se johti itä–länsisuuntaiseen käytävään, johon avautui kolme samankokoista pohjois–eteläsuuntaista huonetta.[2][3]
Pyhäkön keskimmäisessä huoneessa oli maanviljelystuotteita sisältäneitä saviastioita sekä alttarikoroke, jolla oli terrakotasta valmistetut jalat. Ne olivat peräisin muutoin puisesta kulttipatsaasta, josta löydettiin hiiltyneitä osia. Patsaan edessä oli kivi, jolle on mahdollisesti kaadettu veriuhrit. Myös itäisimmästä huoneesta löydettiin samanlaisia astioita, jotka oli asetettu jonkinlaiselle korokkeelle, mahdollisesti alttarille.[2][3]
Pyhäkön länsihuoneesta löydettiin kolme ihmisen luurankoa. Yksi niistä kuului nuorelle miehelle. Mies oli asetettu huoneen keskellä sijaitsevalle korokkeelle ikään kuin uhrattavaksi, aivan kuin härkä tunnetussa Agía Triádan sarkofagissa, ja luurangon luiden välissä oli pronssinen tikari. Lisäksi luiden värjäytyminen kyljestä viittaa siihen, että mies kuoli verenvuotoon. Muiden huoneesta löytyneiden kolmen luurangon asennot viittaavat siihen, että maanjäristys yllätti seurueen ja muut henkilöt kuolivat rakennuksen romahtaessa heidän päälleen. Tämän jälkeen rakennus tuhoutui tulipalossa. Mahdollisesti uhrattavana ollut nuori mies oli kuitenkin ilmeisesti kuollut jo ennen tätä. Neljäs ruumis löydettiin käytävältä.[2]
Paikalta tehtyjä esinelöytöjä on esillä Archánesin arkeologisessa museossa.[5]
Tulkintoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaivauksien esiintuoma tilanne on tulkittu niin, että mahdollisesti toistuneiden pienempien maanjäristysten vuoksi jumalille oli päätetty antaa lepytykseksi ihmisuhri. Lopulta suuri maanjäristys oli kuitenkin iskenyt kesken uhritoimituksen ja surmannut myös uhritoimitusta suorittaneet henkilöt. Tätä on pidetty ensimmäisenä todisteena siitä, että minolaiseen uskontoon olisi kuulunut myös ihmisuhreja. Myöhemmin vastaavanlaisia viitteitä on löydetty myös muista paikoista.[2][4][3]
Kaikki tutkijat eivät kuitenkaan hyväksy sitä tulkintaa, että kyseessä olisi ollut ihmisuhri. Nannó Marinátou on tulkinnut miehen kuolleen maanjäristyksessä, eikä hän tulkitse kyseistä rakennusta temppeliksi.[6] Dennis Hughes katsoo, ettei tasanne, jolla mies makasi, välttämättä ollut alttari, ja tikariksi tulkittu esine vaikuttaa enemmän nuolenkärjeltä, joka saattoi pudota ruumiin päälle esimerkiksi hyllyltä.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Anemospilia”, Antiikin käsikirja, s. 38. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c d e f Rutter, Jeremy B. (toim.): Minoan Religion (Lesson 15) Aegean Prehistoric Archaeology. Dartmouth College. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 5.10.2015.
- ↑ a b c d Ανεμόσπηλια Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 21.7.2013. Viitattu 5.10.2015.
- ↑ a b Freeman, Charles: Egypt, Greece and Rome: Civilizations of the Ancient Mediterranean, s. 78–79. (Second Edition) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-926364-7
- ↑ Αρχαιολογικό Μουσείο Αρχανών Cretan Beaches. Viitattu 22.9.2020.
- ↑ Marinatos, Nanno (Marinátou, Nannó): Minoan Religion, s. 114. Columbia: University of South Carolina, 1993. ISBN 0872497445
- ↑ Hughes, Dennis: Human Sacrifice in Ancient Greece, s. 16–17, 47. London: Routledge, 1991.