Alppinaakka
| Alppinaakka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Varikset Corvidae |
| Suku: | Alppivarikset Pyrrhocorax |
| Laji: | graculus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Alppinaakka (Pyrrhocorax graculus) on musta Euraasian alueella pesivä varislintulaji. Laji muistuttaa suuresti alppivarista (Pyrrhocorax pyrrhocorax). Alppinaakat ovat taitavia lentäjiä. Ne osaavat käyttää hyväkseen elinympäristölleen tyypillisiä nousevia ilmavirtauksia.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alppinaakka on väritykseltään musta. Sillä on punaiset jalat ja keltainen, lyhyehkö, suora nokka. Se on noin 36–39 senttimetrin mittainen ja sen siipien kärkiväli on noin 65–74 senttimetriä. Se painaa keskimäärin noin 210 grammaa. Sukupuolet ovat samannäköisiä.
Aikuiset alppinaakat sulkivat täydellisesti pesinnän jälkeen loppukesällä.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alppinaakat pesivät Euroopassa ja Aasiassa pääasiassa vuoristoseuduilla. Alalaji graculus pesii Etelä-Euroopassa ja mahdollisesti Marokossa, Kaukasuksella ja Pohjois-Iranissa. Alalaji digitatus (Hemprich & Ehrenberg, 1833) pesii Etelä-Turkissa ja Levantista Lounais-Iraniin. Alalaji forsythi (Stolickza, 1874) pesii Keski-Aasiassa Afganistanista Himalajalle ja Keski-Kiinaan.[2] Euroopassa elää 260 000–620 000 yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.[1] Lajia ei ole tavattu Suomessa.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alppinaakkaa tavataan vuoristoseuduilta. Alppinaakka välttää rannikkoseutuja, joita läheinen laji alppivaris suosii. Alppinaakka suosii puolestaan korkeita vuoristoja, joihin alppivaris ei juurikaan nouse. Alppinaakkaa on tavattu jopa yli 8 000 metrin korkeudesta Himalajalta.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji tekee pesänsä tavallisesti kallionkielekkeelle tai -syvänteeseen, toisinaan rakennukseen. Pesä on löyhästi kasattu risuista, juurista, kuiduista ja sammalista, ja se on vuorattu karvoilla, juurilla, ruohoilla ja höyhenillä. Naaras munii 3–5, joskus 6 munaa. Muna painaa keskimäärin 14,1 grammaa. Muninta 1–2 päivän välein. Haudonta-aika on 18–21 päivää, vain naaras hautoo. Naaras lämmittää poikasia kolme päivää. Molemmat emot ruokkivat poikasia oksentamalla ruokaa kurkkupussistaan. Poikaset ovat lentokykyisiä noin kuukauden ikäisinä.[2]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alppinaakan ravintoa ovat kesäaikaan erityisesti hyönteiset (heinäsirkat sekä perhosten ja kovakuoriaisten toukat) ja talviaikaan marjat ja ruoantähteet, joita löytyy hiihtokeskusten lähettyviltä. Monet yksilöt kesyyntyvät niin, että syövät kädestä. Se syö myös linnunmunia ja -poikasia, liskoja, pikkujyrsijöitä, siemeniä ja viljaa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eläinten maailma, 1. osa, s. 61. Otava, 1977. ISBN 951-1-01065-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b BirdLife International: Pyrrhocorax graculus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2018.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.11.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d Perrins, Christopher M. (toim.) 1994: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-854679-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alppinaakka Lintukuva-verkkopalvelussa