Alpes Cottiae
Alpes Cottiae Provincia Alpes Cottiae |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Alpes Cottiaen provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Länsi-Rooman valtakunta |
Prefektuuri |
Italia, Illyricum et Africa Italia et Africa |
Diokeesi |
Italia (n. 293–395) Italia annonaria (n. 395–) |
Nykyinen valtio/alue | Italia ja Ranska (Alpi Cozie) |
Perustettu | 64/65 |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | keisarin provinssi |
– hallinnollinen keskus | Segusio |
Alpes Cottiae (lat. Provincia Alpes Cottiae) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Alpeilla nykyisten Italian ja Ranskan rajaseudulla.[1][2][3][4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alpes Cottiaen provinssi oli yksi neljästä pienestä provinssista (muut olivat Alpes Graiae, Alpes maritimae ja Alpes Poeninae) jotka sijaitsivat Alpeilla nykyisten Ranskan ja Italian rajalla. Näistä Alpes Cottiae käsitti alueen siitä nimensä saaneilla Kottisilla Alpeilla. Provinssin hallinnollinen keskus oli Segusio (nykyinen Susa).
Kaupunkeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alpes Cottiaen roomalaisaikaisia kaupunkeja ja muita asutuksia olivat muun muassa:
|
|
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alpes Cottiaen alue tuli Rooman valtaan vuonna 15–14 eaa. Sen hallitsijaksi jätettiin paikallinen ligurialaisten kuningas Cottius, josta alue on saanut nimensä. Cottius ja hänen poikansa Cottius II hallitsivat aluetta Rooman alaisina kuninkaina. Alueesta tehtiin Rooman provinssi Cottius II:n kuoleman jälkeen keisari Neron aikana vuonna 64/65.[2][5] Provinssin tärkein tehtävä oli turvata Alppien läpi johtavien solien kautta kulkeva liikenne. Provinssien jaossa Alpes Cottiae luettiin keisarin provinsseihin. Provinssi oli olemassa tämän jälkeen koko Rooman myöhemmän historian ajan, ja näin muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1]
Vuosina 293–395 provinssi kuului Italian diokeesiin. Sen aluetta muutettiin niin, että se käsitti vain Alppien itäpuolta, mutta sitä laajennettiin muissa suunnissa.[2] Siihen liitettiin muun muassa Ligurian alue.[6] 300-luvulla provinssi kuului välillä Italia, Illyricum et African prefektuuriin ja välillä Italia et African prefektuuriin. Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului nyt Italia et African prefektuuriin ja Italia annonarian diokeesiin.
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Länsi-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | |||
---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | ||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | n. vuodesta 395[sel 2] | ||||
Alpes Cottiae 64/65– (vallattu 15 eaa.) |
Alpes Cottiae | Alpes Cottiae | (Alpi Cozie) | ||
Gallia cisalpina 82–42 eaa. (vallattu eri vaiheissa 177 eaa. alkaen) |
Liguria[sel 3] (Regio IX) |
(Liguria) | |||
Venetia et Histria[sel 3] (Regio X) |
Venetia et Histria | Venetia et Histria | (Veneto, Friuli ja Istria) | ||
Aemilia[sel 3] (Regio VIII) |
Aemilia et Liguria | Aemilia | (Lombardia ja Emilia läntinen) | ||
Transpadana[sel 3] (Regio XI) |
Liguria | (Piemonte ja Lombardia) | |||
Selitykset:
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 115–117, 120. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ Alpes Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ Alpes Cottiae The Roman Empire. Arkistoitu 1.10.2017. Viitattu 6.1.2015. (englanniksi)
- ↑ Smith, William: ”Alpes”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis