Alfred Grünfeld (4. heinäkuuta 1852, Praha, Itävallan keisarikunta – 4. tammikuuta 1924, Wien, Itävalta)[1] oli itävaltalainen pianisti, pedagogi ja säveltäjä. Hän opiskeli aluksi Prahan konservatoriossa ja sitten Berliinissä, jossa häntä opetti Theodor Kullak. Grünfeld esiintyi pianistina laajoilla konserttikiertueilla 1880-luvulta lähtien. Hänet tunnettiin erityisesti sovittamiensa Straussin valssien tulkinnoista.[2] Grünfeld konsertoi myös veljensä sellisti Heinrich Grünfeldin (1855–1931) kanssa. Grünfeld nimitettiin kuninkaalliseksi preussilaiseksi hovipianistiksi ja vuonna 1913 hänestä tuli professori.[1] Grünfeld sävelsi muun muassa oopperan Die Schönen von Fogaras (1907), operetin Der Lebemann (1903) ja joukon pianokappaleita, kuten esimerkiksi Ungarische Fantasie (opus 55).[2]
|
---|
| Kansainväliset | |
---|
| Kansalliset | |
---|
| Tieteilijät | |
---|
| Taiteenala | |
---|
| Henkilöt | |
---|
| Muut | |
---|
|