Aleksei Bogoljubov

Aleksei Petrovitš Bogoljubov
ven. Алексей Петрович Боголюбов
Henkilötiedot
Syntynyt	28. maaliskuuta (J: 16. maaliskuuta) 1824 Pomeranjen kylä, Novgorodin kuvernementti, Venäjän keisarikunta
Kuollut	3. helmikuuta 1896 (71 vuotta) Pariisi, Ranska
Kansalaisuus	Venäjä
Ammatti	taidemaalari
Taiteilija
Taidesuuntaus	romantiikka, realismi
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Aleksei Petrovitš Bogoljubov (ven. Алексей Петрович Боголюбов; 28. maaliskuuta (J: 16. maaliskuuta) 1824 Pomeranjen kylä, Novgorodin kuvernementti – 3. helmikuuta 1896 Pariisi) oli venäläinen maisemamaalari.

Elämäkerta

Bogoljubov syntyi Pomeranjen kylässä Novgorodin kuvernementissä. Hänen isänsä oli eläköitynyt eversti Pjotr Gavrilovitš Bogoljubov. Bogoljubovin äidinpuoleinen isoisä oli tunnettu filosofi ja yhteiskuntakriitikko Aleksandr Radištšev.

Vuonna 1841 Aleksei valmistui sotilaskoulusta, palveli Venäjän laivastossa ja matkusteli laivaston mukana monissa maissa. Vuonna 1849 hän alkoi käydä Pietarissa Keisarillisen taideakatemian tunneilla, jossa hän opiskeli Maksim Vorobjovin alaisuudessa. Nuoreen taiteilijaan vaikutti suuresti Ivan Aivazovski. Hän valmistui vuonna 1853. Hän erosi meriupseerin virasta ja hänet nimitettiin laivaston päämajaan taiteilijaksi.

Vuosina 1854–1860 hän matkusteli ympäri Eurooppaa ja työskenteli tuotteliaasti. Roomassa hän tutustui Aleksandr Ivanoviin, joka vakuutti hänet keskittymään piirtämiseen. Düsseldorfissa Bogoljubov kävi taidemaalari Andreas Achenbachin tunneilla. Pariisissa hän ihaili Barbizonin koulun taiteilijoita. Ranskalaiset taidemaalarit Camille Corot ja Charles François Daubigny olivat hänen hyviä ystäviään ja työskentelivät yhdessä hänen kanssaan. Bogoljubov maalasi myös freskoja Pariisin Aleksanteri Nevskin katedraaliin.

Bogoljubov palasi Venäjälle vuonna 1860. Hän asetti töitään näytteille Akatemiaan ja sai professorin arvonimen. Pian hän opetti Akatemiassa. 1860-luvulla hän matkusteli Volga-joella. Hänen teoksensa menettivät kaikki viitteensä romantiikkaan, joka korvautui vankalla luonnollisella realismilla. Vuonna 1871 hänet valittiin Keisarilliseen taideakatemiaan.

Vuonna 1870 hän tuli läheiseksi Vaeltajien kanssa ja hän osallistui kaikkiin heidän näyttelyihinsä. Hänestä tuli heidän johtokunnan jäsen. Koska oli vanhempi kuin muut jäsenet, suhtautui hän varauksellisesti ryhmän sosiaalisiin ideoihin. Vuonna 1873 Bogoljubov jätti Taideakatemian solidaarisuudesta Vaeltajia kohtaan. Hän jopa yritti perustaa Roomaan Venäläistä taideakatemiaa.

Vuoden 1873 jälkeen Bogoljubov asui pääsääntöisesti Pariisissa sydänvaivojensa vuoksi. Hänen kotinsa oli kuin venäläisten siirtokunta, yleisiä vieraita olivat Ivan Turgenjev, Ilja Repin, Vasili Polenov, Mark Antokolski ja Vasili Vereštšagin.

Radištševin taidemuseon avajaiset Saratovissa.

Vuonna 1885 Bogoljubov avasi taidemuseon Saratoviin, Radištševin taidemuseon, jonka hän nimesi isoisänsä mukaan. Se avattiin yleisölle seitsemän vuotta aikaisemmin kuin Tretjakovin galleria Moskovassa ja viisitoista aikaisemmin kuin Venäläinen museo Pietarissa. Museon nimeäminen "Venäjän ensimmäisen vallankumouksellisen", Aleksandr Radištševin mukaan, oli suora haaste viranomaisille: hänen täytyi kestää oikeustaistelu luvan saamiseksi.

Bogoljubov kuoli 3. helmikuuta 1896 Pariisissa. Bogoljubov jätti kaiken omaisuutensa taidemuseolle ja sen taidekoululle. Koulu avattiin hänen kuolemansa jälkeen nimellä Bogoljubovin maalauskoulu (Боголюбовское Рисовальное Училище, Bogoljubovskoje Risovalnoje Utšilištše). Siellä opiskelleihin taiteilijoihin kuuluvat muun muassa sellaiset tärkeät modernistit kuin Viktor Borisov-Musatov ja Pavel Kuznetsov.

Teoskuvia

• 
  Venäläisen Merkurius -aluksen taistelu ruotsalaista Venus -fregattia vastaan vuonna 1789.
• 
  Purjelaivat.
• 
  Pyhän Ipatiuksen luostari Kostromassa.
• 
  Smolna Ohtalta nähtynä Pietarissa.
• 
  Pääsiäiskulkue Jaroslavlissa.
• 
  Pietari Suuren kaksisataavuotisjuhla Nevan rannalla.
• 
  Hankoniemen taistelu vuonna 1714.
• 
  Pietari auringonlaskun aikaan.
• 
  Haaksirikko.
• 
  Athoksen meritaistelu vuonna 1807.
• 
  Auringonlasku.
• 
  Antwerpenin satama.
• 
  Näkymä Moskovasta.
• 
  Pietarin Mikaelinlinna.
• 
  Nimetön.

Aiheesta muualla

Aleksei Bogoljubov Kansallisgallerian kokoelmissa