Aholansaari
Paavon pirtti Aholansaaressa
| Sijainti | Aholansaari, 73310 Tahkovuori Pohjois-Savo Suomi |
|---|---|
| Vesialue | |
| Pinta-ala |
1,5 km² [2] |
| Osa artikkelisarjaa |
| Herännäisyys |
|---|
 |
|
Henkilöitä |
|
Media |
|
Lisää aiheesta |
Aholansaari on saari Syvärijärvessä, Kuopion kaupungin Nilsiässä, Pohjois-Savossa. Saaren mitat ovat noin 0,5 km × 2 km. Saari on tunnettu herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen asuinpaikkana.[3] Aholansaarisäätiö sr omistaa Aholansaaressa sijaitsevan lomakeskuksen ja ylläpitää toimintaa ympäri vuoden, lukuun ottamatta kelirikkotaukoja keväisin ja syksyisin. Säätiön taustayhteisö on Herättäjä-Yhdistys ry. Saaressa sijaitsee Paavon Pirtti, joka on 1800-luvulta peräisin oleva savutupa. Pirtissä on nähtävänä Paavo Ruotsalaisen elämästä kertova museokokonaisuus.[3]
Aholansaari on tullut tunnetuksi muun muassa hengellisestä nuorisotyöstään. Saaressa on pidetty Herättäjä-Yhdistyksen rippikouluja jo 1970-luvulta lähtien. Vuosittain saaressa vierailee noin 15 000 kävijää. Aholansaaressa pidetään yllä talkooperinnettä ympäri vuoden. Aholansaaren vuonna 2002 valmistunut 800-paikkainen leirikirkko ja vuonna 2009 valmistunut koulutus- ja majoitusrakennus Sepänpaja on kumpikin rakennettu talkootyöllä. Tahkovuoren laskettelukeskuksen läheisyydessä sijaitseva lomakeskus tarjoaa majoitus- ja ruokailupalveluita saaressa vieraileville.[2][1]
Aholansaaren liikenne tapahtuu sulan veden aikaan kahdella 50-paikkaisella laivalla. Toivo ja Kleofas kuljettavat matkustajia saareen Sääskiniemen laiturilta. Talvella kulku tapahtuu Karsikkoniemen kärjestä, jäätietä pitkin.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paavo Ruotsalainen asui Aholansaaressa kahteen eri otteeseen. Hän eli ensin Soukan torpassa torpparina 1817–1820 sekä sen jälkeen talollisena vuosina 1830–1852, aina kuolemaansa saakka. Aholansaarta kutsuttiin tuolloin Ruotsalaksi tai Markkalaksi.[2]
Ruotsalaisten suku omisti Aholan tilan vuoteen 1913, jolloin Varpaisjärven kirkkoherra Kleofas Hyvämäki osti sen Paavo Ruotsalaisen perillisiltä vapaaehtoisessa huutokaupassa. Kirkkoherra Hyvämäki rakennutti saareen kesäpappilan, jonka peruskorjaus valmistui vuonna 2019.[2] Toinen saaren laivoista (Kleofas) on nimetty hänen mukaansa.[1]
Hyvämäen vaimon, ruustinna Edit Hyvämäen kuoltua päärakennuksen alueen omistus siirtyi Herättäjä-Yhdistykselle. Saarikiinteistön hallitsemiseksi perustettiin Aholansaarisäätiö, joka hallinnoi nykyisin noin kolmasosaa koko 150 hehtaarin laajuisesta saaresta.[2]
Museo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paavo Ruotsalaisen kotitalo Paavon pirtti, on nykyään museo. Se on myös luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[4] Rakennus otettiin museokäyttöön jo 1930-luvulla. Nykyisin sitä käytetään museon lisäksi seuratupana ja opetustilana. Pirtin sisällä ovat entisöidyt Paavon ja Riitan kamarit 1830-luvulta, suuri savutupa vuodelta 1852 ja keittiö 1900-luvun alkupuolelta.
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ooppera ja teatteriesitykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viimeiset kiusaukset -ooppera esitettiin ensimmäistä kertaa alkuperäisellä tapahtumapaikallaan Aholansaaressa kesällä 2000 Åke Lindmanin ohjaamana. Esitysten taustana oli Paavon pirtti, jossa hän vietti myös viimeisen yönsä ja koki viimeiset kiusauksensa. Esitys nähtiin vuosina 2000–2003.
Kesällä 2011 esitettiin kesäteatterinäytelmä Tuulen koira – Paavo Ruotsalaisen elämä ja sielunmaisema.
Kesällä 2017 esitettiin Aholansaaressa, Nilsiän Herättäjäjuhlien yhteydessä kesäteatterinäytelmä Tuulten leikkikalu.
Aholansaari Sinfonietta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aholansaari Sinfonietta on herännäisnuorten perustama kamariorkesteri, joka aloitti toimintansa syksyllä 1997. Noin 30–45 soittajan kokoonpanolla esiintyvä Aholansaari Sinfonietta koostuu nuorista muusikoista eri puolilta Suomea. Soittajista merkittävä osa on aikanaan käynyt rippikoulunsa Aholansaaressa, mikä näkyy nimen lisäksi myös orkesterin körttiläisessä identiteetissä. Orkesterin pääesiintymiset ovat vuosittain Herättäjäjuhlilla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Arkistoitu kopio Aholansaari, 73310 Tahkovuori, aholansaari.fi. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 10.65.2016.
- ↑ a b c d e Arkistoitu kopio Aholansaari, 73310 Tahkovuori, aholansaari.fi. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 10.65.2016.
- ↑ a b Lauri Julkunen: Arkistoitu kopio Aholansaari, 73310 Tahkovuori, aholansaari.fi. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 10.65.2016.
- ↑ Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Museovirasto. Viitattu 14.3.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aholansaari – museo ja lomakeskus
- Herättäjä-yhdistyksen sivut
- Toivioretki Aholansaareen, Aamulehti, 22.10.1933, nro 284, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot