Hr1

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hr1 / P1
Hr1 1021 Rajamäellä museoajelulla.
Hr1 1021 Rajamäellä museoajelulla.
Perustiedot
Tyyppi höyryveturi
Valmistaja Lokomo, Tampella
Lukumäärä 22
Valmistusvuodet 1937–1957
Romutettu 6
Numerointi 1000–1021
Lempinimi Ukko-Pekka
Tekniset tiedot
Huippunopeus 110 km/h
Paino 155 t (tenderin kanssa)
Pituus 22 250 mm
Pyörästö 4-6-2
Suurin akselipaino 17,2 t
Pyörän halkaisija 1 900 mm (vetopyörät)

Raskas pikajunaveturi Hr1 (ennen vuoden 1942 nimiuudistusta P1), eli tuttavallisemmin Ukko-Pekka, oli Valtionrautateiden voimakkain henkilöliikenteen höyryveturi. Tyyppiä rakennettiin kaiken kaikkiaan 22 kappaletta Lokomon ja Tampellan konepajoilla vuosina 1937–1957. Veturin pyörästöjärjestys on 4-6-2 ja suurin sallittu nopeus 110 km/h. Veturin massa on 93 tonnia, mutta työkunnossa sen kokonaismassaa kasvattavat tämän lisäksi noin 63 tonnia vettä ja hiiltä.[1]

Hr1 muistuttaa suuresti saman aikakauden raskasta rahtijunaveturia Tr1 ”Risto”. Ulkoasultaan veturit muistuttavat toisiaan. Siinä missä "Ukko-Pekoissa" on kolme kookasta vetävää pyöräparia, ”Ristoissa” oli neljä akselia pienemmillä pyörillä. Ratkaisulla Tr1 pystyi vetämään raskaampia junia nopeuden kustannuksella.

Suomessa on jäljellä vielä kaksi Ukko-Pekka-veturia, joita voidaan käyttää liikennöintiin. Riihimäelle on sijoitettu Ukko-Pekka numero 1021. Sen omistaa VR. Kouvolassa säilytetään toista Ukko-Pekkaa, numeroltaan 1009. Kouvolan veturin toimintaa pyörittää Höyryveturimatkat 1009 -yhtiö[2], joka järjestää tilausajoja[3].

Hr1-vetureiden yksilötiedot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Veturi # Valmistaja Valmistettu Valm. # Sijoitettu Muuta
1000 Lokomo 1939 129 Haapamäki, Keuruu
1001 1937 119 VR Hyvinkään konepaja Alkuperäinen ”Ukko-Pekka”
1002 120 Haapamäki, Keuruu ”Ellen”
1003 1939 130 Halkaistu
1004 131 Museoajoja 1981–1990. Esiintyy elokuvassa Pikajuna pohjoiseen.
1005 1940 132 Mukana Kuurilan junaturmassa 15. maaliskuuta 1957.
1006 1948 155 Romutettu Haapamäellä syksyllä 2004.
1007 156 Romutettu Karjaalla tammikuussa 2012.
1008 1948 157 Ongar, Essex, Englanti Esiintyy elokuvassa Ratavartijan kaunis Inkeri.
1009 158 Veturitallit, Kouvola (17. marraskuuta 2012–[4]) Höyryjuna-ajoja 1993 alkaen (Höyryveturimatkat 1009 Oy)
1010 1949 159 Haapamäki, Keuruu
1011 160 Transtech, Otanmäki, Kajaani
1012 Tampella 1955 942 Oulainen Mukana Pajujärven junaturmassa vuonna 1968.[5]
1013 1955 943 Romutettu Haapamäellä syksyllä 2004.
1014 1955 944 Haapamäki, Keuruu
1015 1955 945 Romutettu Ruosniemessä 1986.
1016 1955 946 Enfield, Englanti Ajokunnossa ”Lady Patricia”
1017 1955 947 Romutettu Ruosniemessä 1986.
1018 948
1019 1955 949 Haapamäki, Keuruu
1020 Lokomo 1957 474 Haapamäki, Keuruu (29. elokuuta 1987–) Vaikka höyryaikakauden piti päättyä matkustajaliikenteessä 22. toukokuuta 1975, kaksi uusinta Ukko-Pekkaa (1020 ja 1021) otettiin kuitenkin vielä keväällä 1974 tilapäisesti matkustajajunakäyttöön rataosalle Seinäjoki–Vaasa.
1021 475 Pasila, Helsinki (14. heinäkuuta 1994 – 14. kesäkuuta 2012[6])
Riihimäki (14. kesäkuuta 2012–[6])
Suomen viimeisen aikataulun mukaisen höyryveturin vetämän matkustajajunan veturi. Ukko-Pekka-veturi numero 1021 on VR:n omistuksessa oleva museoveturi. Museojuna-ajoja 1996–2019 ja 2022–
  1. Nylund, Jari: Havainto. 21.4.2008. Resiina-lehti. Viitattu 25.12.2017.
  2. Höyryveturi Ukko-Pekan kuljettama vaunu paloi Mäntsälässä Kouvolan Sanomat. 11.6.2023. Viitattu 11.6.2023.
  3. Höyryveturi Ukko-Pekan vaunussa syttynyt tulipalo aiheuttaa viivästyksiä junaliikenteeseen Yle Uutiset. 11.6.2023. Viitattu 11.6.2023.
  4. Tasoristeyspalsta. Resiina, 2012, 44. vsk, nro 4. ISSN 0356-0600
  5. Vaunut.org Viitattu 1.11.2020.
  6. a b Tasoristeyspalsta. Resiina, 2012, 44. vsk, nro 2. ISSN 0356-0600

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]