Lohja

Lohja Lojo
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°15′N, 024°04′E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Kuntanumero	427 (–1996), 444 (1997–)
Hallinnollinen keskus	Lohjan keskustaajama
Perustettu
– kirkkopitäjäksi	1323
– kunnaksi	1867
– kauppalaksi	1926
– kaupungiksi	1969
Kuntaliitokset	Lohjan kunta (1997) Sammatti (2009) Karjalohja (2013) Nummi-Pusula (2013)
Kokonaispinta-ala	1 109,73 km² 106:nneksi suurin 2022
– maa	939,44 km²
– sisävesi	170,29 km²
Väkiluku	45 670 25:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	48,61 as./km² (31.10.2024)
– väestönkasvu	0,07 % (2011)
– väestöennuste	52 572 (2021)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	15,8 %
– 15–64-v.	59,5 %
– yli 64-v.	24,7 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	90,1 %
– ruotsinkielisiä	3,5 %
– muut	6,4 %
Kunnallisvero	7,90 % 257:nneksi suurin 2024
Lohjan kaupunginjohtaja	Pasi Perämäki
Hallituksen puheenjohtaja	Pekka Luoma
Lohjan kaupunginvaltuusto	51 paikkaa
– puheenjohtaja	Joona Räsänen
2021–2025  • Kok.  • SDP  • PS  • Vihr.  • ML  • Kesk.  • Vas.  • KD  • RKP  • VL	11 11 7 6 4 4 4 2 1 1
www.lohja.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Lohja (ruots. Lojo) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kaupunki on virallisesti kaksikielinen, vaikkei se siihen olekaan kielisuhteiden perusteella velvollinen; sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia 3,5 %. Nykyiseen Lohjan kaupunkiin liitettyjä kuntia ovat Lohjan kunta (1997), Sammatti (2009), Karjalohja (2013) ja Nummi-Pusula (2013). Lohjan naapurikunnat ovat Inkoo, Karkkila, Raasepori, Salo, Siuntio, Somero, Tammela ja Vihti.

Lohja tunnetaan erityisesti puutarhoista ja omenatarhoista. Lohjan kaupunki on syntynyt Salpausselän jatkeen ja Etelä-Suomen suurimman järven, Lohjanjärven, väliin. Lohjan maaperä on hyvin kalkkipitoista ja Lohjalla sijaitsee Tytyrin kaivos.

Lohjan slogan kuuluu: Lohja – Järvikaupunki, Lojo – insjöstaden.

Maantiede ja luonto

Maisema Lohjanjärvelle Huhtasaaresta.

Kaupunkirakenne on Lohjanharjun suuntainen nauhataajama, joka alkaa moottoritie E18:lta ja jatkuu Hanko–Hyvinkää-tien suuntaisesti Virkkalaan saakka. Nauhataajaman osia idästä lukien ovat Muijala, Perttilä, Lempolan kauppapuisto, Ventelä, Asemaseutu, Keskilohja, Ojamo, Tynninharju ja Virkkala. Uudenmaan suurin järvi, Lohjanjärvi, on suurelta osin kunnan alueella. Hormajärvi sijaitsee kokonaisuudessaan Lohjalla. Suomen suurin luonnon muodostama luola, Torholan luola, sijaitsee Lohjalla. Kunnan alueella on yhteensä 141 järveä ja lampea.

Lohjan seudun luontoa pidetään ainutlaatuisen rikkaana. Jalot lehtipuut, pähkinäpensaat ja lehtokasvit viihtyvät alueen kalkkikallioilla. Salpausselällä kasvillisuus on pääosin karua hiekkamaiden kuivaa mäntykangasta. Lohjanjärven seudun savikoilla kasvillisuus on rehevämpää, ja laajat kuusimetsät hallitsevat maisemaa. Kasvillisuutensa osalta Lohja sijaitsee pohjoisten boreaalisten havumetsien ja havumetsien ja lehtimetsien vaihettumisalueen, hemiboreaalisen vyöhykkeen rajaseudulla. Muuhun Etelä-Suomeen verrattuna alueella esiintyy erityisen paljon pähkinäpensasta ja sinivuokkoa. Oman leimansa kasvillisuuteen antaa myös kalkkipitoinen maaperä, jota on laaja esiintymä Lohjanjärven ympärillä. Kalkkivaikutus yhdistettynä järvien luomaan lauhaan mikroilmastoon, sekä lounainen sijainti, mahdollistavat Lohjan seudun runsaan lehtokasvillisuuden.

Lohjanjärven rannalla sijaitseva Karkalin luonnonsuojelualue on tunnettu laajoista pähkinäpensaslehdoistaan, toukokuisista valkovuokon ja keltavuokon muodostamista kukkameristään ja tammi-lehmusmetsistään. Eteläisen Suomen hienoimmat lehtoalueet saa aikaan kalkkipitoinen maa ja läheinen järvi, joiden ansiosta harvinaiset lehtokasvit viihtyvät. Paikkaan ihastui jo yli sata vuotta sitten arkkipiispa Gustaf Johansson.

Lohjanjärven rannoilla on myös muutama suojeltu Suomen oloissa ainutlaatuinen jalavalehto, joissa kasvaa runsaasti sekä kynäjalavaa että vuorijalavaa.

Lohjalla lienee myös Suomen tunnetuin luola, Torholan kalkkikiviluola. Se on Suomen suurin karstiluola, jollainen syntyy, kun hapan vesi liottaa kalkkikiven pois. Luola on 31 metriä pitkä ja alhaisimmillaan 9 metrin syvyydessä. Luolan alkuosa on helposti saavutettavissa, mutta viimeiseen kammioon, niin kutsuttuun Torholan kellariin joutuu ryömimään ahtaista koloista.

Karkalinniemen vieressä sijaitsee Karstun linnavuori, jolla arvellaan olleen yksi Suomen sadoista muinaislinnoista. Sen huipulta avautuvat komeat näköalat länteen Lohjanjärvelle. Paikalla on myös himmeä kalliomaalaus.

Ilmasto

Lohjan Porlan ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −1,3 −1,7 2,3 8,8 15,6 19,4 22,1 20,3 15,0 8,5 3,6 0,7 ka. 9,4 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −6,5 −7,6 −4,8 0,4 6,1 11,0 14,1 13,1 8,9 3,8 −0,1 −3,6 ka. 2,9 Vrk:n keskilämpötila (°C) −3,8 −4,6 −1,4 4,1 10,5 14,9 17,7 16,2 11,5 6,0 1,8 −1,4 ka. 6 Sademäärä (mm) 58 45 38 35 38 62 68 83 59 76 75 66 Σ 703 L ä m p ö t i l a −1,3 −6,5 −1,7 −7,6 2,3 −4,8 8,8 0,4 15,6 6,1 19,4 11,0 22,1 14,1 20,3 13,1 15,0 8,9 8,5 3,8 3,6 −0,1 0,7 −3,6 S a d a n t a 58 45 38 35 38 62 68 83 59 76 75 66 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991-2020 [1]

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Laurentius-sali ja Anttilan koulu.

Lohjan suosituimpia nähtävyyksiä on 80 metrin syvyydessä sijaitseva Tytyrin kaivosmuseo, jossa järjestetään yleisökierroksia päivittäin. Myös valtioneuvos Johannes Virolaisen kotimuseo Vironperä on suosittu kohde. Matkailijoita kiinnostavat myös luontokohteet, kuten Karkalin luonnonpuisto. Vuonna 2010 Lohjalla vieraili noin 400 000 matkailijaa.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävin nähtävyys on Lohjan Pyhän Laurin kirkko. 1400–1500-lukujen vaihteessa valmistuneen kirkon erityispiirre on hyvin säilyneet keskiaikaiset Al secco -tekniikalla tehdyt katto- ja seinämaalaukset. Sen lisäksi merkittäviä nähtävyyksiä ovat Lohjan museo ja Kässän talo Virkkalassa.

Perinteikkäässä Vivamon toimintakeskuksessa sijaitsee muun muassa Särkyneen sydämen kirkko sekä Kansan Raamattuseuran keskustoimisto.

Marraskuussa 2016 Lohja sai kansainvälistä näkyvyyttä uutisella, jonka mukaan kaupunkiin on tulossa Emojikatu ja Meemikatu.

Kaupunginosat

Vappulan uutta omakotialuetta.

Suihkulähde Aurlahden uimarannassa.

Lohjan kaupungin viralliset kaupunginosat numerojärjestyksessä ovat: 1. Anttila, 2. Ahtsalmi, 3. Pitkäniemi, 4. Hiidensalmi, 5. Pappila (Lohja), 6. Moisio (Lohja), 7. Myllylampi, 8. Neitsytlinna, 9. Ojamo, 10. Ojamonkangas, 11. Keskilohja, 12. Metsola (Lohja), 13. Gunnarla, 14. Vienola (Lohja), 15. Gruotila, 16. Pappilankorpi, 17. Jönsböle, 18. Kyrkstad, 19. Virkkala, 20. Maksjoki, 21. Vappula, 22. Routio, 23. Lempola, 24. Ventelä, 25. Perttilä (Lohja), 26. Muijala, 27. Röylä (Lohja), 28. Paloniemi (Lohja), 29. Immula, 30. Kirkniemi, 31. Nummenkylä (Lohja), 32. Karnainen, 101. Sammatti, 102. Karjalohja, 103. Nummi (Lohja), 104. Pusula, 105. Saukkola

Kylät

Saukkolan kylän keskusta vuonna 2011.

Lohjan kylät

Ahtiala (ruots. Aktilaby), Askola, Hermala, Hietainen (roots. Hietais), Hiittinen (ruots. Hitis), Hongisto, Humppila, Immula, Iso-Teutari (ruots. Stortötar), Jalassaari, Jantoniemi, Kaijola, Karnainen (ruots. Karnais), Karstu, Kirkniemi (ruots. Gerknäs), Kirkonkylä (ruots. Kyrkstad), Kittilä (ruots. Kittfall), Koikkala, Kokkila, Koski (ruots. Koskis), Kouvola, Kukkumäki (ent. Luttula, ruots. Jönsböle) Kunnarla (ruots. Gunnars), Kutsila, Kuusia (ruots. Kusis), Kärri (ruots. Kärr), Laakspohja (ruots. Laxpojo), Lehmijärvi, Lindkulla, Lieviö (ruots. Skräddarskog), Lohjankylä (Lohjannummi), Lylyinen (ruots. Lylyis), Maarpakka/Näätälä (ruots. Mårbacka), Maikkala, Maksjoki, Marttila, Moisio, Muijala, Mustlahti (rusts. Mustlax), Mynterlä (ruots. Mynderlä), Mäntynummi (ruots. Tallbacka), Nummenkylä, Ojamo, Osuniemi (ruots. Orsnäs), Outamo, Paavola, Paksalo, Paloniemi (ruots. Fagernäs), Pappila (ruots. Prästgården), Pauni (ruots. Paunis), Pietilä (ruots. Pietnäs), Piispala (ruots. Biskospnäs), Pulli, Routio (ruots. Routiobacka), Röylä, Seppälä, Skraatila (ruots. Skräddarla), Suittila, Talpela, Torhola, Vaanila (ruots. Wanberg), Valla (ruots. Valby), Vanhakylä (ruots. Gammelby), Vappula (ruots. Vabby), Varola, Vasarla, Veijola (ruots. Vejby), Ventelä (Vendelä), Virkkala (ruots. Virkby), Vohloinen (ruots. Vols). Vähä-Teutari (ruots. Lilltötar).

Karjalohjan kylät

Ahtiala, Härjänvatsa, Ilmoniemi, Immola, Karjalohja (ruots. Karislojo), Karkali, Kärkelä, Kattelus, Kourjoki, Kuusia, Pitkälahti (ruots. Långvik), Lönnhammar, Lohjantaipale, Maila, Makkarjoki, Murto, Mustlahti, Nummijärvi, Pappila, Pellonkylä (ruots. Voltarby), Pipola, Puujärvi, Pyöli (ruots. Böle), Saarenpää, Sakkola, Suurniemi (ruots. Stornäs), Särkjärvi (ruots. Malmby), Tallaa (ruots. Tallnäs), Tammisto

Nummen kylät

Haarla, Hakula, Heijala, Heimola, Huhti, Hyrsylä, Hyvelä, Immola, Jakova, Järvenpää, Jättölä, Korkianoja (ruots. Högfors), Kovela, Leppäkorpi, Luttula, Maikkala, Mäntsälä, Maskila, Mettula, Miemola, Millola, Mommola, Niemi, Näkkilä, Nummi (ruots. Nummis), Oinola, Oittila, Pakkala, Pälölä, Raatti, Remala, Rettlahti (ruots. Rättlax), Röhkölä, Salo, Saukkola, Sierla, Sitarla, Säräjärvi, Tavola, Varttila, Vivola, Yli-Immola

Pusulan kylät

Ahonpää, Hattula, Hauhula, Herrala, Hirvijoki, Hyönölä, Hyrkkölä, Ikkala, Karisjärvi, Kärkölä, Kaukela, Koisjärvi, Mäkkylä, Marttila, Pusula, Radus, Seppälä, Suomela, Uusikylä (ruots. Nyby), Viiala, Vörlö

Sammatin kylät

Haarjärvi, Kaukola, Kiikala, Leikkilä, Lohilampi, Luskala, Myllykylä, Niemenkylä, Sammatti

Kartanoita

Lohjan huomattavimpia kartanoita ja suurtiloja ovat: Hiiden kartano, Kirkniemi, Kyrkstadin kartano, Laakspohjan kartano, Ojamon kartano, Paloniemen kartano, Vaanilan kartano ja Vohloisten kartano.

Historia

Lohjan vanhimmat asutuslöydöt ovat kahdeksantuhannen vuoden takaa. Lohjalle on myöhemmin muuttanut väkeä Hämeestä ja Varsinais-Suomesta. Paikannimistön perusteella alueella on sijainnut etenkin Varsinais-Suomesta, erityisesti Halikosta, peräisin ollutta asutusta. Hiitin eli Hiidenkylän mailla asutusta on ollut 400–700-luvuilla ja Lohjan suurpitäjään kuuluneen Nummen Hyrsylästä on löydetty kansainvaellusajan keihäänkärkiä. Lohjalla on kaksi rautakautista muinaislinnaa, Pöykärin Linnanmäki sekä Uusipöylin linnavuori.

1200-luvulta alkaen ruotsalaisten kolonisaatio ulottui muun Uudenmaan ohella myös Lohjalle. Lohja oli keskiajalla emäpitäjä, josta vanhin kirjallinen maininta on vuodelta 1323. Suur-Lohjaan kuuluivat nykyisen Lohjan kaupungin alueen lisäksi Vihti, Karkkila, Nummi-Pusula, Sammatti, Karjalohja ja Siuntion pohjoisosa. Alueelle perustettiin herraskartanoita – Kirkniemi, jonka historiasta on tietoja vuodesta 1417 alkaen ja Laakspohja.

Lohjan keskustassa sijaitseva Lohjan Pyhän Laurin kirkko on Suomen kolmanneksi suurin keskiaikainen harmaakivikirkko. Se on rakennettu 1400-luvun lopussa ja se tunnetaan runsaista seinämaalauksistaan.

Ojamolla avattiin 1500-luvun puolivälissä Suomen ensimmäinen kaivos. Sen malmia jalostamaan perustettiin Mustion ruukki.

Lohja tunnetaan omenoistaan. Omena saapui Lohjalle Siuntion kautta 1530-luvulla, kun Siuntion Suitian kartanon isäntä, Etelä-Suomen laamanni Erik Fleming tuotti Tallinnasta puutarhaansa omenapuuntaimia. Pian myös toiseen Siuntion mahtikartanoon – Sjundbyhyn – tuli omenapuita. Sjundbytä hallitsivat Tottit Henrik – ja hänen vaimonsa Sigrid Vaasa - Ruotsin kuninkaan tytär. Tottit hallitsivat myös silloisen Lohjan merkittävintä suurtilaa, Kirkniemen kartanoa, jonka lähiympäristö sopi omenankasvatukseen paremmin kuin Sjundby, joten omenaa istutettiin myös Kirkniemen kalkkipitoiseen ja multavaan maaperään. Kirkniemen kartanon esimerkkiä seurasivat ensin Lohjan muut suurkartanot, kuten Laakspohjan kartano, Iso-Pappilan kirkkoherra, varakkaat rusthollarit ja Lohjan rahvas.

Lohjan kartta vuodelta 1783.

Lohjalle perustettiin suomenkielisen maaseudun ensimmäinen koulu vuonna 1659. 1800-luvun puolivälin jälkeen Lohja kehittyi nopeasti. Pitäjässä oli kaksi taajamaa, teollisuusyhdyskunta Virkkala ja kirkon ympärille syntynyt palvelukeskus Lohjannummi. Lohjannummen ensimmäinen kauppa perustettiin vuonna 1861, apteekki vuonna 1862 ja postikonttori vuonna 1865. Vuonna 1865 Virkkalassa käynnistettiin ensimmäinen höyrysaha, samana vuonna kun pitäjään tuli lainakirjasto. Kunnallishallinnon Lohja sai vuonna 1867. Säästöpankki avattiin vuonna 1870. Vuodesta 1897 alkaen Lohjalla jalostettiin kalkkikiveä, vuonna 1906 Mustion ruukinpatruuna Hjalmar Linder rakennutti selluloosatehtaan ja vuonna 1907 Lohjalla avattiin lasitehdas. Länsi-Uudenmaan maaseudun ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu alkoi toimia vuonna 1914. Kirkniemeen perustettiin 1960-luvun puolivälissä paperitehdas. Vuonna 1978 Lohjan maalaiskunta muutti nimensä Lohjan kunnaksi.

Kartta Lohjan kaupungin kuntaliitoksista.

Kuntaliitokset

K-Market Lohjan Saukkolassa, entisen Nummi-Pusulan kuntaan kuuluneessa kylässä.

Sammatti päätti vuonna 2007 liittyä Lohjan kaupunkiin, ja liitos toteutui 1. tammikuuta 2009. Karjalohja puolestaan liittyi Lohjan kaupunkiin 1. tammikuuta 2013. Liitosneuvottelut oli aloitettu maaliskuussa 2008.

Siuntio ja Nummi-Pusula aloittivat liitosneuvottelut Lohjan kanssa tammikuussa 2011. Alustavasti mukana ollut Inkoo luopui hankkeesta. Myös Siuntiossa valtuuston enemmistö kääntyi keväällä 2012 vastustamaan kuntaliitosta, minkä johdosta Lohja ja Nummi-Pusula päättivät, että Lohjaan liittyy vain Nummi-Pusula ja aiemmin päätetysti Karjalohja. Liitokset toteutuivat vuoden 2013 alusta. Valtioneuvosto teki kuntaliitospäätöksen kesäkuussa 2012.

Lohjan kauppala ja kaupunki

Lohjannummesta tuli vuonna 1911 taajaväkinen yhdyskunta, viralliselta nimeltään Lohjannummi – Lojobacken. Vuonna 1926 Lohjankylä sekä Pappilan, Moision ja Ojamon yksinäistilat erotettiin Lohjan kunnasta Lohjan kauppalaksi. Samalla ympäröivän Lohjan kunnan nimeen liitettiin erotukseksi sana maalaiskunta. Siihen kuuluivat ne osat, jotka eivät tulleet osaksi uutta kauppalaa.

Vuonna 1953 Lohjan kauppalasta tuli yksikielinen suomenkielinen kunta. Kauppala sai kaupunkioikeudet vuonna 1969. Lohjalla ja kaksikielisessä Lohjan kunnassa pidettiin kansanäänestys kuntaliitoksesta vuonna 1995, ja kunnat yhdistyivät 1. tammikuuta 1997. Yhdistynyt Lohja on jatkanut vapaaehtoisesti kaksikielisenä.

Lohjan vaakuna

Lohjan kauppalan ja kaupungin vaakuna vuosina 1951–1996.

Pääartikkeli: Lohjan vaakuna

Lohjan kaupungin vaakunan heraldinen selitys vaakunan piirtäneen Olof Erikssonin mukaan kuuluu Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu. Pähkinätertut kertovat Lohjan vehreästä luonnosta. Halstari on Lohjan suojelupyhimyksen, Pyhän Laurin tunnus - Pyhän Laurin kerrotaan kuolleen kidutettuna kuumalle halstarille. Kirkon lisäksi suojelupyhimyksen mukaan on nimetty yksi Lohjan kolmesta pääkadusta, Laurinkatu. Vaakuna oli ennen Lohjan kunnan vaakuna, josta tuli yhdistyneen kunnan ja kaupungin vaakuna. Sitä ennen Lohjan kaupungin käytössä oli Ahti Hammarin suunnittelema vaakuna, jonka selitys kuuluu: sinisessä kentässä kolme hopeista, hopeapunaliekkistä masuunia vieretysten, tyvessä hopeinen punavaruksinen lohi.

Lohja 700 vuotta

Lohjan kaupunki täytti 700 vuotta vuonna 2023. Kirjallisissa lähteissä Lohjan seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1323. Tätä vanhempia kirjallisia merkintöjä löytyy vain neljältä maalaispaikkakunnalta Varsinais-Suomesta ja yhdestä kaupungista; Turusta.

Lohjan juhlavuoden pääjuhla pidettiin 10.–13.8.2023. Paikalle kutsuttiin muun muassa Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka, sekä ministeritason puhujia.

Talous

Lohjan työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (2.3%)

  Jalostus (26.0%)

  Palvelusektori (70.1%)

  Muut sektorit (1.6%)

Tytyrin kalkkikaivos- ja tehdas.

Talousalueena Lohja kuuluu Helsingin seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 60 189 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa suurempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa kuudenneksi suurin.

Lohjalla oli vuonna 2022 yhteensä 15 577 työpaikkaa ja kunnassa asui 19 548 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 57,9 prosenttia. Lohjan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 70,1 prosenttia, jalostuksen 26,0 prosenttia ja alkutuotannon 2,3 prosenttia.

Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 79,7 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 77,2 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 8,9 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Lohjalla on 134,4 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Lohja on teollisuusvaltainen kaupunki, ja kaupunki onkin kasvanut yhdessä etenkin kaivos- ja metsäteollisuuden kanssa. Teollisuuden vahvoja toimialoja ovat metsä-, metalli- ja muoviteknologia sekä elektroniikka.

Kaivos- ja mineraaliteollisuus

Kustaa Vaasa antoi jo 1542 Eerik Flemingille luvan rautamalmin louhintaan, ja Ojamon rautakaivoksen sanotaankin olevan Suomen ensimmäinen. Rautaa tärkeämmäksi kaivannaiseksi osoittautui kuitenkin kalkkikivi, jota on kaivettu Lohjalla Ojamon avolouhoksen lisäksi Törmän ja Solhemin avolouhoksista, sekä myöhemmin Tytyrin kaivoksesta. Lohjalla on Tytyrin lisäksi sijainnut 1990-luvun laman aikana suljettu, vuonna 1897 perustettu Virkkalan kalkkitehdas. Kalkkikaivostoiminnan aloitti Petter Forsströmin luotsaama Lohjan Kalkkitehdas Oy, mutta vuonna 1992 toiminta myytiin nykyiselle Nordkalk Oyj:lle.

Muita merkittäviä rakennusmateriaaliteollisuuden tehtaita ovat Nordic Waterproofing Oy:n kattohuopatehdas Keskilohjalla, Ruduksen betonielementtitehdas Perttilässä sekä vuonna 1959 perustettu, noin 200 henkilöä työllistävä Cembrit Oy:n tehdas, joka valmistaa rakennus- ja julkisivulevyjä Muijalassa.

Matkailu

Lohjalla on rikas järvikulttuuri sekä paljon luonto-, elämys- ja ohjelmapalveluyrittäjiä. Lohjan Matkailupalvelukeskus palvelee Lohjan keskustassa. Lohjanjärvi on hyvin tunnettu kalastusmatkailukohde niin itsenäisesti matkaileville sekä opastettuina kalastusmatkoina.

Lohjan Paloniemeen suunniteltiin keväällä 2017 kiinalaisille tarkoitettua lomakylää . Lohjan Hiidensalmessa järjestetään vuoden 2021 asuntomessut.

Metsäteollisuus

Sappi Limitedin Kirkniemen tehdas.

Nykyään kaivosteollisuutta merkittävämpi työllistäjä Lohjalla on metsäteollisuus. Myös sen juuret ulottuvat 1800-luvun lopulle. Kamariherra Hjalmar Linder perusti Lohjan Selluloosatehtaan Pitkäniemeen vuonna 1906. Samana vuonna Linder rakennutti myös Lohjan sähkörautatien Lohjan rautatieasemalta selluloosatehtaalle. Rata avattiin vuonna 1912 yleiselle liikenteelle, ja siitä tuli Suomen ensimmäinen yleistä liikennettä välittänyt sähkörautatie. Nykyään tehtaassa ei enää valmisteta selluloosaa, vaan se on erikoistunut irroke- ja muihin erikoispapereihin. Vuoden 2008 huhtikuussa tehdas työllisti noin 350 henkilöä. Kesään 2015 saakka Mondi-nimisenä toiminut paperitehdas suljettiin lopullisesti.

Metsäliitto rakensi Kirkniemen paperitehtaan Jönsböleen vuonna 1966. Tehdasta on laajennettu uusilla paperikoneilla vuosina 1972 ja 1996. Nykyään Sappi Limitedin omistama tehdas valmistaa pääasiassa aikakauslehtipaperia, ja työllistää 760 henkilöä.

Pitkäniemessä sijaitsee myös Metsä Woodin kertopuutehdas, sekä lentokonevaneria ja ohutviilua valmistava Mahogany Oy.

Muoviteollisuus

Lohjalla toimii kaksi merkittävää suomalaista talousmuovien valmistajaa: vuonna 1936 perustettu ja vuonna 1942 toimintansa Lohjan Ventelään siirtänyt Oy Plastex Ab, sekä aina Lohjan Immulassa sijainnut, vuonna 1956 toimintansa aloittanut Oy Orthex Ab. Korkean automaatioasteen vuoksi muoviteollisuus ei kuitenkaan ole erityisen merkittävä työllistäjä, esimerkiksi Orthex työllistää noin 90 henkilöä. Plastex valmistaa muovituotteita sekä teollisuus- että kotikäyttöön. Kuluttajatuotteista tunnetuimpiin kuuluvat kastelukannut, kanisterit sekä sumutin- ja retkipullot. Orthexin valikoimaan kuuluu pelkästään kuluttajatuotteita, ja se onkin Suomen suurin kotitalousmuovien valmistaja. Tuotevalikoimaan kuuluvat lähes kaikki kodin muovit keittiövälineistä pyykkikoreihin ja löylykiuluista lumikoliin.

Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Elektroniikasta tuli 1990-luvulla merkittävä työllistäjä Lohjalla. Lohja Oy:n Lohja Microelectronics-yksiköstä kehittyneen Elcoteqin vuonna 1995 Gunnarlaan perustama tehdas työllisti vuoden 2006 lopulla 362 henkilöä. Elcoteq lopetti tehtaan elokuussa 2007 ja siirsi tuotannon Viroon ja Kiinaan. Pääkonttorin Elcoteq siirsi Luxemburgiin.

Palo- ja turvallisuusovia rakennus- ja telakkateollisuudelle valmistavan Saajos Oy:n pääkonttori ja tehdas sijaitsee Keskilohjalla. Muita tehtaita ovat Hyrlesin ohutlevytehdas, Enicsin elektroniikkatehdas, venevalmistaja Seliö Boats, puuntyöstökoneita valmistava Valon Kone sekä nanoteknologiaa hyödyntävät nLight Oy ja Photonium Oy.

Yritykset

Lohjan suurimmat toimialat yritysten lukumäärän mukaan ovat rakennuspalvelut, kiinteistöpalvelut ja maanrakennus. Lohjan viisi suurinta yksityistä työnantajaa ovat GPV Finland (430), Swisspearl Tuotanto Suomi (135), Valon Kone (108), Pienryhmäkoti Puolenhehtaarin Metsä (98) ja Rosk'n Roll (95). Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset ovat Sappi Finland Operations, GPV Finland, Lohjan Autokeskus, Autotalo Lohja ja Valon Kone.

Kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä kuntakohtaista elinkeinopolitiikkaa mittaavassa kuntabarometrissä Lohja on sijoittunut vuosina 2020–2024 keskikokoisten kuntien joukossa alimpaan neljännekseen sijalle 72. Lohjan sijoitus tutkimuksessa on kuudenneksi viimeinen. Yrittäjien antama kokonaisarvosana Lohjalle on 2,62.

Julkistalous

Lohjan kaupungin verotuloilla ja valtionosuuksilla rahoitettava toimintakate oli vuonna 2023 yli 113 miljoonaa euroa. Lohjan kunnallisveroprosentti on 7,90 prosenttia vuonna 2025. Lohjan viisi suurinta yhteisöveron maksajaa olivat vuonna 2022 Valon Kone, Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, Swisspearl Tuotanto Suomi, GPV Finland ja Autotalo Lohja.

Liikenne

Lohjan sijaintia Valtatie 1:n/E18-moottoritien ja valtatie 2:n sekä Hanko–Hyvinkää-maantien (25) risteyskohdassa pidetään yhtenä kaupungin strategisena vahvuutena. Kaupungin logistisiin vahvuuksiin luetaan myös lyhyet etäisyydet Länsi-Uudellamaalla sijaitseviin Hangon ja Inkoon satamiin, Helsinki-Vantaan lentokentälle, Turkuun ja Helsinkiin.

Lohjan halki kulkee Hyvinkää–Karjaa-rata, mutta henkilöjunaliikenne radalla lakkautettiin vuonna 1983. Lohjalle on suunnitteilla ELSA-rata, eli niin kutsuttu Tunnin juna.

Etäisyyksiä

• Karkkila 41 km
• Helsinki 58 km
• Somero 64 km
• Salo 65 km
• Turku 116 km

Väestö

Väestörakenne

Lohja on asukasluvultaan Suomen 25. suurin kunta. Lohjan asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 45 654 asukasta, mikä on 2,6 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Lohjan väkiluku on ollut laskeva 2010-luvulta lähtien. Lohjan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 68,7 prosenttia, mikä on noin 16,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Lohjan väestöstä on 14,5 prosenttia. Työikäisiä Lohjalla on 55,0 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 30,5 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Lohjalla oli vuonna 2021 yhteensä 2 387 eli 5,2 prosenttia kaupungin asukkaista.

Väestön kehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Lohjan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			37,610
1985			39,754
1990			41,632
1995			42,499
2000			43,786
2005			45,361
2010			47,341
2015			47,353
2020			45,975
Lähde: Tilastokeskus.

Kieli ja etnisyys

Lohjan väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 90,1 prosenttia, ruotsinkielisiä 3,5 prosenttia ja vieraskielisiä 6,4 prosenttia. Lohjalla asui vuoden 2023 lopussa 2 150 ulkomaan kansalaista, mikä on 4,7 prosenttia kaupungin väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on virolaiset, joita asuu Lohjalla 770 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (221) ja venäläiset (135).

Uskonto

Lohjan helluntaiseurakunta huhtikuussa 2024.

Lohjan rauhanyhdistys huhtikuussa 2024.

Lohjan asukkaista 65,1 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,9 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 33,0 prosenttia väestöstä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Lohjalla toimii Espoon hiippakuntaan kuuluva Lohjan seurakunta. Aikaisemmin nykyisen Lohjan alueella ovat toimineet myös Karjalohjan, Nummen, Pusulan ja Sammatin seurakunnat, jotka liitettiin Lohjan seurakuntaan vuonna 2013.

Kirkon herätysliikkeistä Lohjalla toimivat Kansan Raamattuseura, kansanlähetys, vanhoillislestadiolaisuus sekä herännäisyys. Lohja on viidenteen herätysliikkeeseen kuuluvan Kansan Raamattuseuran keskuspaikka. Kansan Raamattuseuralla on Lohjalla loma- ja kurssikeskus Vivamo. Uudenmaan Kansanlähetys järjestää säännöllistä toimintaa seurakunnan tiloissa. Vanhoillislestadiolaisilla on Lohjalla yli 260 jäsenen Lohjan rauhanyhdistys. Herännäisyyttä edustavalla Herättäjä-Yhdistyksellä on Lohjalla oma paikallisosasto.

Helluntaiherätyksen piirissä Lohjalla toimivat noin 270 jäsenen, vuonna 1952 perustettu Lohjan helluntaiseurakunta sekä vuonna 2013 perustettu Lohjan Asemakirkko. Vapaakirkollisuuden piirissä Lohjalla toimii Lohjan vapaaseurakunta. Adventismin piirissä Lohjalla toimii vuonna 1934 perustettu Lohjan adventtiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lohjan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta. Ortodoksisella seurakunnalla on Lohjalla Kaikkien pyhien tsasouna. Katolisen kirkon toimintakeskus Stella Maris toimi Lohjalla vuosina 1965–2017.

Taajamat

Vuoden 2020 lopussa Lohjalla oli 45 886 asukasta, joista 37 427 asui taajamissa, 7 806 haja-asutusalueilla ja 653:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Lohjan taajama-aste on 82,7 %. Lohjan taajamaväestö jakautuu kymmenen eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2020)
1	Lohjan keskustaajama*	32 635
2	Saukkola	1 034
3	Sammatin kirkonkylä	976
4	Pusula	741
5	Karjalohjan kirkonkylä	622
6	Nummen kirkonkylä	475
7	Ikkala	269
8	Vasarla	240
9	Nummela*	234
10	Röylä	201

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Lohjan keskustaajama ulottuu pieniltä osin myös Siuntion kunnan alueelle. Nummelan taajama ulottuu pääosin Vihdin kunnan alueelle. Yhteensä Lohjan keskustaajamassa on 32 783 asukasta ja sen pinta-ala on 45,76 neliökilometriä.

Palvelut

Kaukolämpö

Lohjan Energiahuolto Oy Loher perustettiin vuonna 1982. Sen tehtävänä on hankkia, tuottaa ja jakaa lämpöenergiaa. Lohjan kaupunki omistaa yhtiön.

Koulutus

Lohjan vuonna 2005 valmistunut pääkirjasto.

Lohjalla on runsaasti ensimmäisen ja toiseen asteen kouluja. Alakouluja on yhteensä 23 ja yläkouluja 5. Alakouluista kaksi ja yläkouluista yksi on ruotsinkielisiä. Lukioita on kaksi; suomenkielinen lukio, eli Lohjan Yhteislyseon lukio, joka on Suomen suurimpia, sijaitsee keskustassa, sekä Virkkalassa Källhagenin yläkoulun yhteydessä toimiva ruotsinkielinen Virkby Gymnasium. Vuoden 2013 alusta Lohjalla on kuntaliitoksen myötä ollut myös kolmas lukio, Nummi-Pusulan lukio.

Ammatillista koulutusta tarjoaa Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus, jonka kahdessa Lohjan yksikössä voi opiskella yhteensä 17 eri ammattiin. Liikunta-alan ammatillista koulutusta tarjoaa Kisakallion urheiluopisto.

Ammattikorkeakoulutusta tarjoaa Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan yksikkö, jossa on sairaanhoitaja- ja tradenomi-koulutusta.

Yliopistokoulutusta järjestää Lohjalla Hiiden opisto, joka tarjoaa avointa yliopisto-opetusta monimuoto-opetuksena.

Muuta koulutusta tarjoavat muun muassa Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto, Kisakallion urheiluopisto, Hiiden opisto, Lohjan kuvataidekoulu, Tanssikoulu Un Dos Tres sekä Tanssistudio Funka.

Jätehuolto

Lohjan jätehuollosta vastaa Länsi-Uudellamaalla toimiva Rosk´n Roll Oy Ab, josta 99,62 prosenttia omistavat kunnat, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Rosk´n Roll ylläpitää vuonna 2000 valmistunutta Munkkaan jätekeskusta, jossa jätteitä käsitellään ja lajitellaan. Jätehuoltoon liittyvistä asioista vastaa Länsi-Uudenmaan jätelautakunta.

Liikuntapalvelut

Lohjalla on hyvät mahdollisuudet harrastaa useita urheilulajeja. Harjun urheilukeskuksesta löytyy urheilukentän lisäksi muun muassa jäähalli, uimahalli, keilailuhalli sekä keväällä 2008 käyttöön vihitty rullalautapuisto. Tennarin liikuntahallissa puolestaan on palloiluhalli, kamppailu- ja voimailuhalli sekä sisä- ja ulkotenniskenttiä. Ulkoliikuntaan mahdollisuuksia tarjoavat kiintorastit, joita on Lohjalla kuudessa eri maastossa.

Kisakallion urheiluopistolla on mahdollista harrastaa monia urheilulajeja niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Jäähallin, palloiluhallin ja curling-radan lisäksi opistolta löytyy hyvät tilat muun muassa telinevoimisteluun. Myös retkimelonta ja soutu kuuluvat lajivalikoimaan, sillä opisto sijaitsee Maikkalanselän rannalla. Luonnon keskellä sijaitseva Kisakallio tarjoaa myös hyvät reitit hiihtoon ja maastojuoksuun.

Kulttuuri

Kirjasto

Lohjan kaupunginkirjasto toimii Lohjan pääkirjaston ohella kirjastoauton ja yhdeksän sivukirjaston välityksellä. Lisäksi kirjastopalveluja tarjotaan Lukki-kirjastokimpan yhteisten palvelujen kuten verkkoaineistojen muodossa.

Teatteri

Kaupungissa toimii kolme harrastajateatteria, joista Lohjan teatterissa on ammattijohto. Teatteri on perustettu 1967, mutta toiminta on jo jatkunut yli sadan vuoden ajan. Teatteri toimii yhteistyössä muun muassa Lohjan kaupunginorkesterin ja Lohjan museon kanssa.

Musiikki

Lohjan kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1964. Orkesteri on muun muassa vieraillut Savonlinnan Oopperajuhlilla ja toiminut José Carreraksen sekä Plácido Domingon orkesterina heidän vieraillessaan Suomessa. Vuodesta 2010 lähtien Lohjan kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana ja kapellimestarina on toiminut Esa Heikkilä.

Media

Seudun paikallislehti Länsi-Uusimaa ilmestyy Lohjalla. Ykkössanomat ilmestyi Lohjan Saukkolassa, mutta Salon Seudun Sanomat lakkautti sen vuonna 2015. Lisäksi Karkkilan Tienoo julkaisee ajoittain artikkeleita jotka koskettavat Lohjaa entisen Nummi-Pusulan suunnalla. Lohjalla ilmestyvät myös ilmaisjakelulehdet Länsi-Uusimaa Ilta (ent. Iltalohja) ja Ykkös-Lohja.

Tapahtumia Lohjalla

• Lohjan Järvipäivät
• Lohjan tenoripäivät on järjestetty jo vuodesta 1997 lähtien, vuoden 2010 jälkeen joka toinen vuosi. Tapahtuman aikana Lohjalla kuullaan sekä Suomessa että kansainvälisestikin tunnettuja alan huippuja.
• Tanhuhovin markkinat
• Lohjan Kesä ry järjestää kesäisin iltamia. Se toimii Lohjan Kaupungin Sivistystoimen alaisuudessa ja sen toimintaa ohjaa johtokunta, johon valitaan vuosittain eri kulttuurinalojen edustajia Lohjalta.
• Menneen ajan Joulumarkkinat on järjestetty vuodesta 1994 lähtien. Tapahtumissa on tarjolla nuotion lämpöä, jouluisia herkkuja ja menneitten aikojen työtapojen ja juhlaruokien valmistuksen esittelyä.
• Lohjan Tanssifestivaalit
• Laurinpäivä on järjestetty vuodesta 1984 lähtien. Tapahtuman yhteydessä valitaan vuoden Lauri.
• Virkkala-päivät
• Omenakarnevaalit on järjestetty vuodesta 1992 lähtien. Niiden yhteydessä on vuosittain valittu Lohjan omenatyttö.
• Lohjan Laulupäivät on järjestetty vuodesta 1992 lähtien. Tapahtumaan kuuluu sekä klassisen laulumusiikin konsertteja että lauluopetuskursseja.
• Lohjan messut
• Rantajamit
• Hong Kong Challenge kalastuskilpailu
• Kuhauistaja
• Lohjanjärven ympäripyöräily on 1980-luvun alusta asti järjestetty vuosittainen pyöräilytapahtuma. Kaikille avoimessa tapahtumassa poljetaan noin 70 km:n pituinen kierros Lohjanjärven ympäri.

Murre

Lohjan alueella puhutun kielen perustana on Länsi-Uudenmaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden itäryhmään. Lohjan murre muodostaa yhdessä Karjalohjan, Vihdin, Sammatin, Nummen, Pusulan, Karkkilan ja Pyhäjärven kanssa uusmaalaisten murteiden läntisen puoliskon eli Vihdin ryhmän. Lohjan ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän länsi-uusimaalaisiin murteisiin.

Perinnekulttuuri

Lohjan kansallispuku on suunniteltu vuonna 1925. Puvun on suunnitellut Margit Forsström. Puku perustuu 1800-luvun kansan- ja kartanomuotiin sekä Selma Holmströmin muistoihin. Puvun liivi on musta ja hameessa on punaisella pohjalla punaisia, mustia ja sinisiä raitoja. Esiliina ja huivi ovat sinisiä. Puvun värit vaihtelevat alueelliset Etelä-Lohjan ja Pohjois-Lohjan välillä. Miesten puvun takki ja housu noudattavat samaa mallia Karjaan ja Snappertunan pukujen kanssa. Liivi on vastaavaa väriä kuin hame ja leikkauksen malli on Pohjan puvun mukainen.

Ruokakulttuuri

Lohja kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti muun muasssa valmistamalla perunamakkaraa ja perunapuuroa. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet. Lohjan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla omenakaurapuuro ja omenalimppu sekä ruiskorppujauhosta ja voista tehdylle pohjalle rakennettu kermavaahto-hillojälkiruoka ”hiekkaa alla lunta päällä”.

Tunnettuja lohjalaisia

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista lohjalaisista

Virkistys

Retkeily

Porlan alue.

Lohjan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Lohjan alueella sijaitsevia kohteita ovat muun muassa Porla, Talvian hiidenkirnu, Lohjajärvi ja Ämmänuuninkallio, Karkalin luonnonpuisto, Torholan luola ja luonnonsuojelualue sekä Pumminmäen lippaluola ja luonnonsuojelualue. Saukkolassa sijaitsee Savijärven luonnosuojelualue, lintutorni ja Äijäsmäki. Lohjansaaressa sijaitsee Kirkniemen lintutorni. Pusulan alueella sijaitsee Pusulanjärven lintutorni ja Nummen alueella Keräkankareen ulkoilualue sekä Kylmälähde. Nummi-Pusulassa sijaitsee myös Antaisenkannaksen virkistysalue ja Kaskisten Pirunkirkko.

Lohjan alueen luontoreittejä ovat muun muassa Lahokallion luontopolku, Lohjanharjun reitit, Liessaaren luonto- ja hyvinvointipolku, Paloniemen luonto- ja kulttuuripolku, Karnaistenkorven tarinapolku, luontopolku sekä Korkiamäen lenkki. Virkkalan alueella kulkee Pähkinäniemen luontopolku. Ikkalassa on myös oma luontopolku. Karjalohjan alueella sijaitsee Tammiston arboretumin polut. Lohjalla sijaitsee myös Paavolan luontopolku ja tammi. Lohjalta Karkkilaan kulkee myös Kuuden järven melontareitti.

Urheilu

Lohjan urheiluseuroista perinteikkäin lienee vuonna 1901 perustettu Lohjan Louhi. Muita menestyneitä seuroja ovat Nelosessa jalkapalloa pelaava Lohjan Pallo, Ykkösdivarissa salibandyä pelaava Lohjan Salibandy sekä SM-liigassa keilaava Lohjan Rännimestarit. Suunnistuksessa menestystä on saavuttanut lohjalaisseura Hiidenkiertäjät. Lohjan Urheilijat on suomalaisittain jäsenmäärältään suuri koripalloseura. Virkkalan Tarmolla on joukkueet muun muassa jalkapallossa ja salibandyssä.

Lohjan Kisa-Veikkojen naisten jääkiekkojoukkue nousi SM-sarjaan voitettuaan Tapparan 15. maaliskuuta 2008 Tampereella luvuin 0-8. Lohjan Kisa-Veikoilla on varsin laaja junioritoiminta: 9 poikien juniorijoukkuetta ja kolme tyttöjen joukkuetta. Tämän lisäksi Kisa-Veikoilla on kolme miesten joukkuetta, sekä vuonna 2001 perustettu ”mammajoukkue” LoKV Ladies. Seuran juniorijoukkueissa pelaa yhteensä noin 600 pelaajaa; tämän lisäksi seura järjestää nuoremmille kiekkokoulua sekä korttelisarja Hippo-liigaa. Lohjan Jääankkojen nousu II-divisioonasta Suomi-sarjaan varmistui maaliskuussa 2009.

Lohjan alueen yleisurheilua hoitaa Länsi-Uudenmaan Urheilijat (LUU), joka kuului vuonna 2009 Suomen Urheiluliiton seuraluokittelussa Superluokan seuraksi (20 parasta Suomen yleisurheiluseuraa). LUU:n menestyneimpiä urheilijoita ovat Saara Nikander (moninkertainen nuorten Suomen mestari kestävyysjuoksussa) ja Oskari Mörö (nuorten Olympialaisten edustaja vuonna 2010 ja SE-juoksija 400 m:n aidoissa). Lasten ja nuorten liikuttamisessa LUU:lla on erinomaista osaamista ja siitä osoituksena on vuonna 2002 myönnetty SLU:n Nuoren Suomen Sinettiseuran titteli.

Lohjan Kalaseura on lohjalainen kalastusseura, joka muodostui kun Lohjan Virkistyskalastajat, Kalkin Kalakerho ja Lohjan Seudun Kala- ja Erämiehet yhdistyivät vuoden 2006 vaihteessa. Vuosittain järjestetään useita kilpailuja eri kalastustapojen harrastajille. Uistelupuolella seura järjestää vuosittain Lohjanjärvi-cupin, joka koostuu kuudesta osakilpailusta. Hong Kong Challenge kalastuskilpailu on omalla sarallaan Suomen suurin ja se kerää peräti 150 venekuntaa Lohjanjärvelle syyskuussa.

Muita Lohjalla toimivia urheiluseuroja ovat Lohjan Pallo, FC Lohja ry, Harjun Kiekko, Hongiston Tarmo ry, Karkalin Kiila ry, Karstu-Karkali Seura ry, Lohja Lions, Lohja Lionesses, Lohja Lifting ry, Lohja Tennis ry, Lohjan Boxing Club ry, Lohjan Han Moo Do ry, Lohjan Hiki ry, Lohjan Hockey Night Team ry, Lohjan Kamppailukeskus, Lohjan Keilailuliitto ry, Lohjan Kuntoseura ry (LOKS), Lohjan Liitokiekkoilijat ry, Lohjan Naisvoimistelijat, Lohjan Nyrkkeilykerho ry, Lohjan Pelitoverit ry, Lohjan Purjehtijat ry, Lohjan Seudun Latu ry, Lohjan Seudun Moottorikerho ry, Lohjan Seudun Soutajat ry, Lohjan Squash-klubi ry, Lohjan Tae Kwon Do seura ry, Lohjan Taiji harrastajat ry, Lohjan taitoluistelijat ry, Lohjan Tehon sulkapallojaosto, Lohjan Urheilusukeltajat ry / Norpat, Lohjan Voimailijat ry, LoKV-Taitoluistelu ry, Länsi-Uudenmaan Suunnistajat - Västra-Nylands Orienterare ry, Octopus Lohja ry, PaHu´s ry, Rivitanssiyhdistys WauDeApples, Saaren Kiri ry, Talviuintiseura Lohjan Mursut ry, Tanssikoulu ToeStar, Tanssikoulu Un Dos Tres, Tanssistudio Funka, Tanssiurheiluseura Lohjan Lockstep ry, V- ja U-seura Horman Hiisi ry, V- ja U-seura Lohjan Teho ry, Virkby Start rf, Virkkalan Kiri ry, Virkkalan Pallo-Rotat ry, Virkkalan Voima ry, Voimisteluklubi Lohja ja Xjumpit.

Luonnonsuojelu

Lohjan kaupungin alueella on harjujensuojeluohjelmassa kolme aluetta.

Luonnonsuojelualue	tunnus	sijainti	pinta-ala	luonnonsuojeluohjelma
Keräkankareen harjualue	HSO010013		171 ha	harjujen suojeluohjelma
Lohjanharjun harjualue	HSO010007		200 ha	harjujen suojeluohjelma
Ojamonkankaan harjualue	HSO010006		120 ha	harjujen suojeluohjelma

Hallinto ja politiikka

HUS ja hyvinvointialue

Julkisten terveys-, sosiaali- ja pelastuspalveluiden osalta Lohja kuuluu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen. Sairaalatoiminnasta vastaa HUS-yhtymän alainen Lohjan sairaala. Hyvinvointialueella on Lohjan alueella kolme terveyskeskusta: Pusulan terveysasema, Karjalohjan terveysasema sekä Sammatin terveysasema. Lohjan perhepalvelutoiminnasta vastaavat Aurlahden perhekeskus sekä perhekeskus Purje. Neuvolatoiminnasta vastaavat Aurlahden, Mäntynummen, Nummen, Sammati ja Karjalohjan neuvolat.

Vammaispalveluiden osalta Lohjalla toimii useita yksiköitä, kuten Keskilohjan asumipalvelut, Saukkolan ryhmäkodit, Lohjan ryhmäkoti sekä asumisyksiköt Veijolantiellä ja Myllykalliolla. Päiväaikaista toimintaa on Saukkolassa ja Lohjalla sekä lyhytaikaista hoitoa Lohjalla. Palveluasumisen osalta Lohjalla toimii kahdeksan hyvinvointialueen ylläpitämää hoivakotia: Kultakartano, Kultakodit, Kuntoutuskoti Mäntylä, Niilonpirtti, Palvelukeskus Iltarusko, Palvelukeskus Tupala ja Ryhmäkoti Kotola, Pentikulma ja Ryhmäkoti Tuomenkukka sekä seitsemän yksityistä hoivakotia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on kaupungissa Lohjan paloasema.

Kaupungin päätöksenteko

Lohjan kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto, jossa on 51 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii SDP:n Joona Räsänen. Lohjan kaupunginhallituksen muodostaa 13 valtuuston valitsemaa jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii kokoomuksen Pekka Luoma.

Vuonna 2021 valitun kaupunginvaltuuston suurin puolue on kokoomus (11 paikkaa, 20,6 %), toiseksi suurin SDP (11 paikkaa, 19,9 %) ja kolmanneksi suurin on perussuomalaiset (8 paikkaa, 16,2 %). Muut paikat: vihreät (6 paikkaa, 11,0 %), Meidän Lohja (4 paikkaa, 8,9 %), keskusta (4 paikkaa, 8,1 %), vasemmistoliitto (4 paikkaa, 7,6 %), kristilisdemokraatit (2 paikkaa, 4,4 %) ja RKP (1 paikka, 2,5 %).

Kaupunginjohtaja

Lohjan kaupunginjohtajaksi valittiin toukokuussa 2015 Pielaveden entinen kunnanjohtaja Mika Sivula. Ennen häntä kaupunginjohtajana toimi Lohjan aiempi sivistysjohtaja, valtiotieteiden maisteri Simo Juva (2008-2015). ja ennen häntä Elina Lehto-Häggroth (marraskuusta 2002 elokuuhun 2008). Ennen Lehtoa yhdistynyttä Lohjaa johti vanhan kaupungin johtaja Juhani Rinne ja vanhan kunnan johtaja Pekka Myllyniemi.

Kaksikielisyys

Lohjan kaupungin ei kielilainsäädännön perusteella tarvitsisi olla kaksikielinen, sillä väestöstä ruotsinkielisiä on alle kuusi prosenttia. Kaksikielisyys perustuukin kaupungin omaan tahtoon: kaupunginvaltuusto esitti yksimielisesti valtioneuvostolle 26. syyskuuta 2001, että valtioneuvosto määräisi Lohjan edelleen kaksikieliseksi kaudelle 2003–2012. Kautta jatkettiin myös vuosille 2013–2023. Kaupunginvaltuuston mukaan kaksikielisyys on etu seudullisessa yhteistyössä, uusien asukkaiden houkuttelussa sekä pyrkimyksessä säilyttää nykyinen ruotsinkielinen väestö. Kaksikielisyydellä on myös historiallinen tausta, sillä alueella on asunut ruotsinkielistä väestöä jo keskiajalta lähtien. Ennen vuoden 1997 alun kuntaliitosta Lohjan kunta oli kaksikielinen (suomi enemmistökielenä) ja Lohjan kaupunki yksikielisesti suomenkielinen.

Ystävyyskaupungit

Lohjalla on kolme ystävyyskaupunkia:

• Växjön kunta, Ruotsi
• Ringerike, Norja
• Skagaströnd, Islanti

Lisäksi Ruotsin Lidingön kunta on Lohjan kummikaupunki.

Katso myös

• Eeva Joenpelto -palkinto
• Luettelo Lohjan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Lohjan kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus – Lohjan avainluvut
• Lohjan Matkailupalvelukeskuksen kotisivut
• Lohjan historia -sivusto
• Ylen Elävä arkisto: Lohjalla tavataan
• Muistomerkkien Lohja (Arkistoitu – Internet Archive), Kävelykierroksen 14 muistomerkin esittely (pdf)

Lohjan kaupunginosat

1. Anttila | 2. Ahtsalmi | 3. Pitkäniemi | 4. Hiidensalmi | 5. Pappila | 6. Moisio | 7. Myllylampi | 8. Neitsytlinna | 9. Ojamo | 10. Ojamonkangas | 11. Keskilohja | 12. Metsola | 13. Gunnarla | 14. Vienola | 15. Gruotila | 16. Pappilankorpi | 17. Jönsböle | 18. Kyrkstad | 19. Virkkala | 20. Maksjoki | 21. Vappula | 22. Routio | 23. Lempola | 24. Ventelä | 25. Perttilä | 26. Muijala | 27. Röylä | 28. Paloniemi | 29. Immula | 30. Kirkniemi | 31. Nummenkylä | 32. Karnainen | 101. Sammatti | 102. Karjalohja | 103. Nummi | 104. Pusula | 105. Saukkola

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. lokakuuta 2024)

1. Helsinki	683 669	7. Jyväskylä	149 263	13. Lappeenranta	73 481	19. Porvoo	51 698	25. Lohja	45 670
2. Espoo	319 811	8. Kuopio	125 597	14. Vaasa	70 382	20. Salo	50 890	26. Nurmijärvi	44 991
3. Tampere	260 051	9. Lahti	121 447	15. Hämeenlinna	68 421	21. Kotka	50 336	27. Tuusula	42 112
4. Vantaa	251 070	10. Pori	83 375	16. Seinäjoki	66 556	22. Kokkola	48 372	28. Kirkkonummi	41 610
5. Oulu	216 174	11. Kouvola	78 514	17. Rovaniemi	65 673	23. Hyvinkää	47 041	29. Rauma	38 957
6. Turku	205 949	12. Joensuu	78 764	18. Mikkeli	51 960	24. Järvenpää	46 795	30. Kerava	38 444