Tukholman lääni
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Tukholman lääni | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Maakunta | Uplanti ja Södermanland |
| Maakäräjät | Tukholman läänin maakäräjät |
| Pääkaupunki | Tukholma |
| Perustamisvuosi | 1714 (1968) |
| Hallinto | |
| – Maaherra | Chris Heister |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 6 526,24 km² |
| Väkiluku | 2 091 473 |
| – Väestötiheys | 320,5 as./km² |
| Symbolit | |
| – Läänikirjain | AB |
| – Läänikoodi | 01 |
Tukholman lääni[3] (ruots. Stockholms län) on yksi Ruotsin 21 läänistä. Se sijaitsee Ruotsin itärannikolla Itämeren rannalla. Läänin länsiosan jakaa kahtia Mälarenin vesistö. Läänin pohjoisosa kuuluu Uplannin ja eteläosa Södermanlandin historialliseen maakuntaan. Pohjoisessa Tukholman läänin rajanaapuri on Uppsalan lääni ja lounaassa Södermanlandin lääni. Läänillä on myös hieman maarajaa Suomen kanssa Märketin luodolla Ahvenanmaalla. Läänin pääkaupunki on Tukholma, joka on samalla koko Ruotsin pääkaupunki.
Valtiota läänissä edustaa Tukholman lääninhallitus. Seutuhallinnon osalta toimivaltainen on Tukholman alue. Valtiopäivävaaleissa lääni on jaettu Tukholman kunnan vaalipiiriin ja Tukholman läänin vaalipiiriin.
Vuonna 2007 läänissä oli 844,23 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 12,9 prosenttia läänin maapinta-alasta.
Läänijaon kehitys
Tukholman läänin ja Uppsalan läänin käsittänyt Uplannin lääni oli olemassa vuosina 1634–1640 ja 1655–1713. Näiden ajankohtien välissä vuosina 1641–1654 alue oli jaettuna kahteen lääniin. Vuonna 1714 tehtiin alueen uusi ja lopulliseksi jäänyt jako kahteen lääniin.
Tukholman kaupunki ei alun perin kuulunut Tukholman lääniin, vaan muodosti oman hallintoalueensa, jonka nimitys oli överståthållarämbetet. Vaikka Tukholma ei ollutkaan osa Tukholman lääniä, niin se oli silti sen pääkaupunki. Kaikkien muiden läänien pääkaupungit ovat kuuluneet lääniin. Vuoden 1968 alussa Tukholma yhdistettiin muun läänin kanssa. Ennen hallintoalueiden yhdistämistä Tukholman kaupungin läänikoodi oli 01 ja läänikirjain A. Tukholman läänin läänikoodi puolestaan oli 02 ja läänikirjain B. Liitoksen jälkeen läänikoodiksi otettiin Tukholman kaupungin läänikoodi 01 ja läänikirjaimeksi AB.
Vuoden 1952 kuntauudistus ei muuttanut läänin rajoja, mutta 1970-luvun kuntauudistus muutti. Vuonna 1971 Upplands-Bron kunta liitettiin Uppsalan läänistä Tukholman lääniin. Vastaavasti Tukholman läänistä liitettiin Uppsalan lääniin Knivstan kunta sekä osia nykyisistä Uppsalan ja Östhammarin kunnista pohjoisessa. Liitoksen myötä Östhammarin ja Öregrundin kaupungit vaihtoivat lääniä. Lännessä Tukholman lääniin ja Södertäljen kuntaan liitettiin aiemmin Södermanlandin läänissä sijainneet Enhörnan ja Hölön maalaiskunta sekä Taxingen seurakunta jaetusta Mariefredin kaupungista. Tämän jälkeen Tukholman läänin rajoja ei ole muutettu.[6]
Vaakuna
Vaakunaselitys: Ylöspäin suuntautuvassa kultaisessa kiilassa musta aarnikotkan pää, jonka nokka ja kieli punaiset, vasemmalla sinisessä kentässä kultainen Pyhän Eerikin pää, oikealla punaisessa kentässä kultainen valtakunnanomena.
(Ruotsiksi: Sköld, genom en uppåtriktad kil av guld, vari ett avslitet svart griphuvud med näbb och tunga röda, kluven i blått, vari ett S:t Erikshuvud av guld, och i rött, vari ett riksäpple av guld.)
Nykyinen lääninvaakuna on yhdistelmä Tukholman kaupungin sekä Södermanlandin ja Uplannin maakuntavaakunoista. Södermanlandin vaakunasta mukaan ei ole otettu koko aarnikotkaa, vaan ainoastaan sen pää. Vaakuna on vuodelta 1968, jolloin överståthållarämbetet ja Tukholman lääni yhdistettiin. Överståthållarämbetetin vanhemmat vaakunat olivat muunnelmia Tukholman kaupungin vaakunasta. Aiempi Tukholman läänin vaakuna vuodelta 1947 oli yhdistelmä Södermanlandin ja Uplannin maakuntien vaakunoista.
-
Överståthållarämbetetin vaakuna ennen vuotta 1938. -
Överståthållarämbetetin vaakuna 1938–1968. -
Tukholman läänin vaakuna ennen vuotta 1968. -
Tukholman kaupungin vaakuna. -
Södermanlandin maakunnan vaakuna. -
Uplannin maakunnan vaakuna. -
Tukholman läänin vaakuna vuodesta 1968.
Maantiedettä
Tukholman lääni on asukasluvultaan Ruotsin suurin ja tiheimmin asuttu. Ruotsin väestöstä noin 22 % asuu Tukholman läänin alueella.
Tukholman läänissä harjoitetaan mittavaa maataloutta, vaikka alkutuotannossa työskenteleekin vain pieni osa väestöstä. Norrtäljen kunnassa maatalouden osuus on kuitenkin huomattava, ja siellä sijaitsee 40 % läänin maatalousyrityksistä.
Suurimmat taajamat
Vuonna 2010 Tukholman läänissä sijaitsi 134 taajamaa.[7] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[8]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010)[8] |
|---|---|---|
| 1 | Tukholma* | 1 372 565 |
| 2 | Södertälje | 64 619 |
| 3 | Täby* | 61 272 |
| 4 | Tumba* | 37 852 |
| 5 | Upplands Väsby | 37 594 |
| 6 | Lidingö | 31 561 |
| 7 | Vallentuna* | 29 519 |
| 8 | Åkersberga | 28 033 |
| 9 | Märsta | 24 068 |
| 10 | Boo | 24 052 |
Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat sijaitsevat useammassa kuin yhdessä kunnassa.[7]
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[9][10] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,3 | 0,3 | |
| jalostus | 13,7 | 13,5 | |
| palvelut | 85,3 | 85,5 | |
| tuntematon | 0,7 | 0,7 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 1 077 416 | 1 017 070 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 105,9 | ||
Valtiopäivävaalit
Tukholman lääni on jaettu kahteen vaalipiiriin.[11] Seuraavassa on lueteltu vaalipiirien nimet ja suluissa on ilmoitettu kunkin vaalipiirin kiinteät paikat (ruots. fasta mandat)[12] vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[13]
- Tukholman kunnan vaalipiiri (28 kiinteää paikkaa)
- Tukholman läänin vaalipiiri (37 kiinteää paikkaa)
Tukholman kunnan vaalipiiriin kuuluu vain Tukholman kunta. Tukholman läänin vaalipiiriin puolestaan kuuluvat kaikki muut Tukholman läänin kunnat.[11]
Viimeisimmät vuoden 2010 valtiopäivävaalien tulokset on seuraavassa esitetty vaalipiireittäin.
Tukholman kunnan vaalipiiri
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[14] |
Valittuja edustajia[15] | ||
| Maltillinen kokoomus | 34,29 | 10 | |
| Keskustapuolue | 6,34 | 2 | |
| Liberaalit | 8,59 | 3 | |
| Kristillisdemokraatit | 5,28 | 2 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 20,88 | 6 | |
| Vasemmistopuolue | 7,40 | 2 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 12,22 | 3 | |
| Ruotsidemokraatit | 3,17 | 1 | |
| Muut | 1,84 | 0 | |
| Yhteensä | 29 | ||
Tukholman läänin vaalipiiri
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[14] |
Valittuja edustajia[15] | ||
| Maltillinen kokoomus | 39,96 | 15 | |
| Keskustapuolue | 5,77 | 2 | |
| Liberaalit | 8,30 | 3 | |
| Kristillisdemokraatit | 6,27 | 3 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 22,23 | 8 | |
| Vasemmistopuolue | 4,41 | 2 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 7,51 | 3 | |
| Ruotsidemokraatit | 4,17 | 2 | |
| Muut | 1,38 | 0 | |
| Yhteensä | 38 | ||
Läänin kunnat
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa sekä 1970-luvun kuntauudistuksessa Tukholman läänissä tehtiin paljon kuntaliitoksia, ja lääniin jäi 23 kuntaa. Kaikkien kuntaliitosten jälkeen uusissa kunnissa ei kuitenkaan oltu tyytyväisiä, joten vuonna 1983 Salemin kunta erotettiin Botkyrkan kunnasta ja Vaxholmin kunta jaettiin kahtia, jolloin muodostui uudelleen Österåkerin kunta. Nykvarnin kunta erotettiin omaksi kunnakseen Södertäljen kunnasta vielä vuonna 1998. Näiden jakamisten jälkeen Tukholman läänissä on nykyisin 26 kuntaa. Monet läänin kunnista ovat Ruotsin mittapuulla pinta-alaltaan pieniä, mutta asukkaita niissä on paljon. Norrtäljen kunta on pinta-alaltaan ylivoimaisesti suurin ja kattaa melkein kolmanneksen läänistä.
Kunnista Södermanlandissa sijaitsevat kokonaan Nykvarn, Södertälje, Salem, Botkyrka, Huddinge, Haninge ja Nynäshamn. Uplannissa sijaitsevat kokonaan Ekerö, Järfälla, Sollentuna, Solna, Sundbyberg, Lidingö, Danderyd, Täby, Vallentuna, Österåker, Norrtälje, Upplands Väsby, Sigtuna ja Upplands-Bro. Nackan kunta sijaitsee muutoin Södermanlandissa, mutta entinen Boon pitäjän alue sijaitsee Uplannissa. Värmdön kunta taas sijaitsee muutoin Uplannissa, mutta Nämdön pitäjän alue sijaitsee Södermanlandissa.
Tukholman kaupungin eteläosa sijaitsee Södermanlandissa ja pohjoisosa Uplannissa. Tukholman Söderort (pääosin entinen Brännkyrkan pitäjä) sijaitsee kokonaan Södermanlandissa. Vastaavasti Tukholman Västerort (entiset Bromman ja Spångan pitäjät sekä Hässelby villastadin kauppala) sijaitsee kokonaan Uplannissa. Keskikaupungilla Södermalm kuuluu Södermanlandiin, Gamla stan, Vasastaden, Östermalm ja Kungsholmen puolestaan Uplantiin. Maakuntien raja kulkee Slussenilla.[16]
Lidingön, Sundbybergin, Solnan, Tukholman ja Vaxholmin kunnat ovat päättäneet ottaa uudelleen käyttöön kaupunkinimityksen.
Väestönkehitys
Vuoden 2011 lopussa 28,9 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 21,7 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[19]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 57 577 Suomessa syntynyttä,[20] mikä vastasi 2,9 prosenttia läänin väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 13,8 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 82 562 Suomessa syntynyttä,[21] mikä vastasi 5,3 prosenttia läänin väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 215 075 kruunua.[22]
Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[23]
- 0–17-vuotiaat: 21,6 %
- 18–64-vuotiaat: 63,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 15,2 %
Väestö maakunnittain
Tukholman läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 2 091 473 asukasta,[24] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:
| Maakunta | Väkiluku (31.12.2011)[24] |
% |
|---|---|---|
| Uplanti | 1 139 585 | 54,5 |
| Södermanland | 951 888 | 45,5 |
Kaikki maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.
Lähteet
- ↑ Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Focus, Almqvist & Wiksells förlag (1970)
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 26.10.2013. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Gränsen mellan Uppland och Södermanland Stockholmskällan. Viitattu 23.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
- Länsstyrelsen i Stockholms län (ruotsiksi)
- Stockholms läns landsting (ruotsiksi)
