Taigauunilintu
| Taigauunilintu | |
|---|---|
,_Parc_du_Slot,_Woluw%C3%A9-St.-Lambert,_Brussels_(34111120896).jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Uunilinnut Phylloscopidae |
| Suku: | Hippiäisuunilinnut Abrornis |
| Laji: | inornatus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Abrornis inornatus |
|
| Synonyymit | |
|
Phylloscopus inornatus |
|
 |
|
| Katso myös | |
Taigauunilintu (Abrornis inornatus) on Aasiassa pesivä pikkulintu, entiseltä nimeltään kirjosiipiuunilintu. Lajin kuvaili ja nimesi Edward Blyth vuonna 1842.
Koko ja ulkonäkö
Taigauunilinnun pituus on noin 10 cm, paino 6–8 g, väritys harmaanvihertävä. Selkäpuoli on vihertävä, vatsa valkoinen. Silmäjuova on musta ja silmäkulmajuova voimakas, harmaanvihreällä päälaella voi olla hyvin himmeä päälaenjuovan aihe. Siivellä on kaksi vaaleaa voimakasta siipijuovaa – isoilla ja pienillä peitinhöyhenillä – joita ympäröivät tummemmat alueet korostavat juovien räikeyttä. Yläperä on samanvärinen kuin selkä. Tertiaalien reunat, jalat ja nokka ovat vaaleat.
Taigauunilintu on helppo huomata kutsuäänestä, joka on kova, korkea, kuusitiaismainen ”tsy-i” tai ”tsiy-i”.
Levinneisyys
Taigauunilintu on muuttolintu, joka pesii Aasian pohjoisosissa Uralin itäpuolella, ja talvehtii Aasian eteläosissa. Joskus se harhautuu muuttomatkoillaan Eurooppaan, jossa se on yksi runsaslukuisimmista siperialaisista harhailijoista. Suomessa tavataan vuosittain joitain kymmeniä taigauunilintuja, lähestulkoon kaikki havainnot syys–lokakuulta. Useimmiten linnut nähdään rannikon niemissä, kaupunkien puistoissa ja ulkosaariston saarilla. Määrät vaihtelevat vuosittain paristakymmenestä lähemmäs sataan yksilöön.
Elinympäristö
Taigauunilinnun elinympäristöä ovat taigan lehtipuuvaltaiset metsät. Himalajalla sen mieluisin pesimäympäristö 2–3 kilometrin korkeudessa.
Lisääntyminen
Taigauunilintu tekee pesänsä maahan, mättääseen, juurakkoon tms. Pesä on uunilintumainen, missä sisäänkäynti on pesän sivulla. Munia on 4–7, ja naaras hautoo niitä vajaat kaksi viikkoa.
Ravinto
Taigauunilintu syö muiden uunilintujen tavoin hyönteisiä. Se saalistaa puiden lehvästössä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ BirdLife International: Abrornis inornatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.12.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Hario, Martti 1983: "Humei-tyyppinen" kirjosiipiuunilintu Phylloscopus inornatus* Säpissä. – Lintumies 4.1983 s. 176-177. LYL.
- Taigauunilintu Lintukuva-verkkopalvelussa
- ITIS: Phylloscopus inornatus (englanniksi)