Nootropiinit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.

Nootropiinit (muinaiskreikan noos 'mieli; järki' ja tropos 'kääntö, suuntaaminen') eli älylääkkeet tai nootroopit ovat psykoaktiivisia aineita, joita käytetään aivojen suorituskyvyn tehostamiseen. Älylääkkeiden kannattajat väittävät, että nämä aineet tehostavat älyllistä suorituskykyä monilla tavoilla, esimerkiksi kohottaen tietoisuutta, selkeyttä, muistia, virkeyttä, mielialaa, hapenottokykyä, glukoosin hyväksikäyttöä, aivojen verenkiertoa ja muita tekijöitä.

Älylääkkeinä käytettyjen aineiden tehoa ei kaikissa tapauksissa kyetä osoittamaan lumelääkettä paremmaksi tilastollisesti merkitsevällä tavalla. Joidenkin aineiden ja aineyhdistelmien osalta nootropiiniharrastusta voidaankin pitää eräänlaisena modernina uskomuslääkintänä. Älylääkkeiden käyttöä kritisoidaan myös ennalta-arvaamattomien sivuvaikutusten ja yhteisvaikutusten vuoksi. Osa älylääkkeistä on kuitenkin tutkimuksissa todettu tehokkaiksi ainakin joidenkin tiettyjen sairauksien hoidossa. Näiden lääkkeiden ATC-luokitukset ovat N06B (Keskushermostoa stimuloivat lääkeaineet)[1] ja N06D (Dementialääkkeet)[2]. Nootropiinit kuitenkin eroavat varsinaisista piristeistä eli stimulanteista muun muassa siten, että ne eivät kiihdytä elintoimintoja tai aiheuta riippuvuutta. Monissa maissa älylääkkeiksi luokiteltavia aineita saa vain reseptillä tai ne voivat olla myyntiluvattomia lääkeaineita. Osa on myös luokiteltu huumausaineiksi. Toisaalta joitakin älylääkkeinä käytettäviä aineita myydään vapaasti lisäravinteina.

Nootropiini-käsitteen määritelmä

Nootropiini -käsitteen loi romanialainen psykologi ja kemisti Corneliu E. Giurgea vuonna 1972. Käsitteen alkuperäisen määritelmän mukaan nootropiinilla tulee olla seuraavat ominaisuudet [3]:

  1. Sen pitää edistää oppimista ja muistia.
  2. Sen pitää suojella opittuja käyttäytymismalleja ja muistoja niitä häiritseviltä terveydellisiltä häiriöiltä kuten sähköiskuilta tai hypoksialta.
  3. Sen pitää suojella aivoja erilaisilta fysiologisilta ja kemiallisilta vammoilta.
  4. Sen pitää edistää aivojen kuorikerroksen ja kuorenalaisten kerrosten toonista kontrollia.
  5. Siltä pitää puuttua muille psykoaktiivisille aineille ominaiset farmakologiset sivuvaikutukset kuten sedaatio tai motorinen stimulaatio ja sen tulee olla äärimmäisen myrkytöntä.

Varsinaiset nootropiinit

Älylääkkeinä käytettäviä lääkeaineita:

Kolinergit

Kolinergit ovat yhdisteitä, jotka parantavat keskittymiskykyä ja muistia aktivoimalla kolinergista järjestelmää suorasti tai epäsuorasti. Asetyylikoliini on fasilitaattori muistijäljen syntymisessä. Toisin kuin joidenkin nootropiinien tai lisäravintoaineiden tapauksessa, asetyylikoliiniesteraasi-inhibiittoreiden annostuksen on oltava ehdottomasti maltillista, sillä yliannostus voi johtaa kolinergiseen kriisiin[4].

Lisäravintoaineet

Lisäravinteilla ja vitamiineilla saattaa olla nootrooppisia vaikutuksia etenkin varsinaisiin älylääkkeisiin yhdistettynä. Aminohapoista joilla ilmenee optista aktiivisuutta tarkoitetaan tässä yhteydessä L-enantiomeereja.

Rohdokset

Myös yrteillä ja lääkekasveilla voi olla nootrooppisia vaikutuksia.

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja fytokemikaalit

Eräillä terveysvaikutteisilla elintarvikkeilla ja niiden sisältämillä ravintoaineilla sekä fytokemikaaleilla voi olla neuroprotektiivisia ja muistia parantavia vaikutuksia etenkin ikääntyneillä ihmisillä.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Anatomis-terapeuttis-kemiallinen luokitus (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Anatomis-terapeuttis-kemiallinen luokitus (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Pharmacology of integrative activity of the brain. Attempt at nootropic concept in psychopharmacology. Actual Pharmacol (Paris), 1972.
  4. ↑ Toimintaohjeita myastheniaan liittyvissä erityistilanteissa Therapia Fennica
  5. ↑ Oral creatine monohydrate supplementation improves brain performance: a double-blind, placebo-controlled, cross-over trial.. The Royal Society Publishing Proceedings B, 2003. doi:10.1098/rspb.2003.2492 Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ Blueberry Supplementation Improves Memory in Older Adults. Journal Of Agricultural And Food Chemistry, 2011. doi:10.1021/jf9029332 Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ Reversals of age-related declines in neuronal signal transduction, cognitive, and motor behavioral deficits with blueberry, spinach, or strawberry dietary supplementation.. The Journal Of Neuroscience, 1999. PubMed:10479711 Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ Dietary fat types and 4-year cognitive change in community-dwelling older women. Annals Of Neurology, 2012. doi:10.1002/ana.23593 Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ Dietary supplementation of walnuts improves memory deficits and learning skills in transgenic mouse model of Alzheimer's disease.. The Journal Of Alzheimer's Disease, 2014. PubMed:25024344 Artikkelin verkkoversio.

Kirjallisuutta

  • Hupli, Aleksi: Älyä lääkkeistä ja päihteistä? : tajusteiden hyötykäyttö. Siltala, 2024. ISBN 978-952-388-218-8

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nootropiinit.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nootropiinit&oldid=22273069”