DVD-soitin
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
DVD-soitin on elektroniikkalaite, joka lukee ja toistaa DVD-levyjä. Se tarjoaa huomattavasti parempaa kuvanlaatua kuin videonauhuri tai Laserdisc-soitin. Suurin osa DVD-soittimista toistaa myös CD-levyjä. Nykyään monessa soittimessa on myös USB-liitäntä, jonka kautta voi toistaa videotiedostoja, kuvia sekä äänitiedostoja USB-massamuistilta. Joissakin soittimissa on muistikorttipaikka samaa tarkoitusta varten.
Historiaa
Ensimmäiset DVD-soittimet tulivat kuluttajamarkkinoille 1990-luvun puolessa välissä, ensin Japanissa, sitten Yhdysvalloissa ja myöhemmin muualla maailmassa.
Toiminta
Yleensä DVD-levy syötetään laitteeseen käyttäen levykelkkaa. Sitten soitin tunnistaa levyn laserillaan ja alkaa lukea levyn pieniä kohoumia, joista laser heijastuu eri lailla kuin muualta levystä. Yksilaserisissa soittimissa tehdastekoiset levyt luetaan DVD-levyjen luentaan optimoidulla lasersäteellä (jonka aallonpituus on 630–650 nanometriä), sillä sillä pystytään vielä lukemaan tehdastekoisten CD-levyjen fyysisesti levyllä sijaitsevat kohoumat. CD-R- ja mahdollisesti CD-RW-levyjen luotettavaan luentaan tarvitaan CD-levyjen lukuun optimoitu laser joko erillisenä lukupäänään, tai ns. "Twin Laser Pickup", jossa molemmat laserit sijaitsevat samassa lukupäässä (CD laserin aallonpituus on 780 - 830 nanometriä). Noin yleensä ottaen, yksilaseriset soittimetkin toistavat useimmiten ainakin CD-R levyt, jos ne on poltettu maltillisella nopeudella hyvälaatuisille aihioille.
Levyltä saatu informaatio puretaan ja viedään liittimistä näyttölaitteelle, vahvistimeen tai ulkoiseen dekooderiin. Soittimien kuvan- ja/tai äänenlaadussa on harvoin isoja eroja. Erot ovat yleensä käyttömukavuudessa, soittimien toimintanopeuksissa sekä liitännöissä.
Liitännät
Kuva
Yksinkertaisin ulostulo on televisiosignaalia vastaava komposiittivideo, joka saadaan yhdestä keltaisesta RCA-liittimestä. Käytetyin ulostuloliitin Euroopassa on kuitenkin SCART-liitin. SCART-liittimessä voi olla komposiittivideon lisäksi myös parempilaatuiset RGB- tai Y/C-signaalit.
Muita mahdoillisia ulostuloliittimiä ovat S-video-liitin (4-nastainen DIN, Y/C), komponenttivideoliittimet (3 kpl RCA- tai BNC-liittimiä, YPbPr-signaali), SVGA-liitin (hRGB), digitaalinen HDMI-liitin (kuljettaa myös äänen samassa johdossa), DVI-, SDI- tai IEEE 1394 -liitin.
Ääni
Jokaisessa soittimessa on DVD-standardin mukaisesti analogiset stereoannot (2 kappaletta RCA-liittimiä). Lisäksi voivat olla optisia (TOSLINK) ja sähköisiä (RCA-liitin) digitaaliantoja.
Jos soittimessa on sisäänrakennettu dekooderi Dolby Digital, MPEG Multichannel tai DTS -ääntä varten, ääni siirretään yleensä kuutta RCA-liitintä pitkin vahvistimelle.
Tallentavat DVD-soittimet
2000-luvun alkuvuosina markkinoille tulivat tallentavat DVD-soittimet, jotka mahdollistivat esimerkiksi television tai ulkopuolisesta laitteen (esimerkiksi videonauhurin) kuvan tallentamisen kertakäyttöisille DVD+R-, DVD-R- ja DVD+RW DL-levyille sekä DVD+RW- ja DVD-RW-levyille, joita pystyy tyhjentämään ja käyttämään useita kertoja. Tallennuslevyt, jotka sopivat mihinkin tallentimeen, vaihtelevat laitteittain.
Tallennusajat vaihtelevat laitteittain, mutta yleisin tallennusaika on SP-laatuinen kuva, jolla saa tallennettua noin 2 tuntia kuvaa. Kuvanlaatu heikkenee huomattavasti, mitä enemmän tallenusaikaa levylle asetetaan.
Joissakin DVD-tallentimissa on myös mukana kiintolevy, johon voidaan tallentaa kuvaa ilman DVD-levyä. Kovalevylle tallennetun materiaalin voi myöhemmin tallentaa DVD-levylle. Joissakin malleissa onnistuu myös DVD:n sisällön siirtäminen kiintolevylle, joka yleensä on lainvastaista, jos kyseessä on tekijänoikeusvastainen materiaali. Joidenkin mallien kovalevylle pystyy tallentamaan myös esimerkiksi MP3-tiedostoja, JPEG-pakattuja valokuvia ja muita videotiedostoja.
Nykyaikaisissa tallentavissa DVD-soittimissa on mukana myös digiviritin, joka mahdollistaa digitaalitelevisiolähetysten tallentamisen. Digivirittimen sisältävällä DVD-soittimella on eroa markkinoilla oleviin tallentaviin digitaalisovittimiin verrattuna, siten että DVD-soitin sisältää yhden virittimen, joka mahdollistaa laitteella ainoastaan sen kanavan katsomisen, jota tallennetaan, kun taas esimerkiksi kahden virittimen tallentavalla digisovittimella pystyy tallentamaan yhtä kanavaa ja katsomaan toista.
Katso myös
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta DVD-soitin Wikimedia Commonsissa
