Žores Alfjorov

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 30. joulukuuta 2009 kello 18.09 käyttäjän D'ohBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Žores Ivanovitš Alfjorov
Жорес Иванович Алфёров
Henkilötiedot
Koko nimi Жорес Иванович Алфёров
Syntynyt15. maaliskuuta 1930
Vitebsk, Valkovenäjän SNTL
Kansalaisuus Venäjä Venäläinen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Lenin-instituutti
Instituutti Ioffe Physico-Technical Institute
Venäjän tiedeakatemia
Tutkimusalue Fysiikka
Palkinnot Leninin palkinto (1973), Neuvostoliiton valtionpalkinto (1984), Ioffen palkinto (1996), Deminovin palkinto (1999), Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (2000), Kioton palkinto (2001)

Žores Ivanovitš Alfjorov (ven. Жорес Иванович Алфёров, s. 15. maaliskuuta 1930) on venäläinen fyysikko, joka sai vuonna 2000 Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä Herbert Kroemerin ja Jack Kilbyn kanssa työstään puolijohdekomponenttien, erityisesti nopeiden transistorien, laserdiodien ja integroitujen mikropiirien kehittelystä. Näihin komponentteihin voidaan sanoa perustuvan nykyisen informaatioteknologian.

Alfjorov on Oulun yliopiston kunniatohtori. Hän on vieraillut Oulun yliopistossa useita kertoja 1980-luvulta alkaen.[1]

Alfjorov valittiin 1995 Venäjän duumaan Jeltsiniä tukevan Kotimme on Venäjä -puolueen ehdokkaana. Vuodesta 1999 lähtien hän on ollut duumassa kommunistien ehdokkaana. Hänet valittiin uudelleen 2003 ja 2007. Vuonna 2007 hän oli kommunistien listan kakkosehdokkaana vain puoluejohtaja Gennadi Zjuganovin jälkeen ja ennen Nikolai Haritonovia. Valtioduuman vanhimpana jäsenenä hän oli väliaikainen puhemies viidennen duuman kokoontuessa.

Alfjorov oli mukana kesällä 2007 mukana kymmenen Venäjän tiedeakatemian jäsenen allekirjoittamassa avoimessa kirjeessä presidentti Vladimir Putinille, jossa he arvostelivat häntä kirkon "soluttautumisesta" valtion elimiin, koulutukseen ja tieteeseen.[2]

Lähteet

Malline:Tynkä/Fyysikko