William Lawrence Bragg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
William Lawrence Bragg
Henkilötiedot
Syntynyt31. maaliskuuta 1890
Adelaide, Australia
Kuollut1. heinäkuuta 1971 (81 vuotta)
Ipswich, Yhdistynyt kuningaskunta
Kansalaisuus Australialais-brittiläinen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Adelaiden yliopisto
Cambridgen yliopisto
Väitöstyön ohjaaja J. J. Thomson Nobel-palkinto
W. H. Bragg Nobel-palkinto
Instituutti Victorian yliopisto
Cambridgen yliopisto
Oppilaat John Crank
Ronald Wilfried Gurney
Tutkimusalue Fysiikka
Tunnetut työt Röntgendiffraktio
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (1915)
Hughes-mitali (1931)[1]

William Lawrence Bragg (31. maaliskuuta 18901. heinäkuuta 1971)[2] oli australialais-brittiläinen fyysikko, joka palkittiin isänsä William Braggin kanssa Nobelin fysiikanpalkinnolla 1915 kiderakenteiden analysoimisesta röntgensäteilyllä.[3]

Lawrence Braggin isä William Bragg oli Lawrencen syntymäkaupungin Adelaiden yliopistossa matematiikan ja fysiikan professorina. Lawrence aloitti matematiikan opinnot samaisessa yliopistossa 14-vuotiaana 1904 ja valmistui 1908. Vuotta myöhemmin he muuttivat Englantiin Bragg vanhemman saatua viran Leedsin yliopistosta. Lawrence Bragg jatkoi opintoja Cambridgen Trinity Collegessa valmistuen 1912 pääaineenaan fysiikka. Saman vuoden syksyllä hän jo julkaisi tutkielman Max von Lauen havaitsemasta röntgendiffraktiosta lehdessä Proceedings of the Cambridge Philosophical Society. Lawrence Braggin 1912 löytämä röntgendiffraktion tulkintaan olennaisesti liittyvä linkki kiteen atomien välimatkan ja röntgensäteilyn sirontakulman välillä tunnetaan nykyään Braggin lakina.

Bragg meni naimisiin 1921 Alice Grace Jenny Hopkinsonin kanssa ja he saivat kaksi poikaa ja kaksi tytärtä.

Vuosina 1912–1914 Lawrence työskenteli tiiviisti isänsä kanssa tutkien röntgensäteilyn diffraktiota kiteistä. He julkaisivat tuloksensa 1915, ja jo samana vuonna heidät palkittiin Nobelin fysiikanpalkinnolla tästä tutkimuksesta, kun Lawrence oli vasta 25-vuotias. Lawrence on kaikkien aikojen nuorimpana Nobelin fysiikanpalkinnon saanut.[4]

Vuodesta 1938 vuoteen 1953 Bragg toimi Cavendish-laboratorion kokeellisen fysiikan professorina Cambridgen yliopistossa. Tuona aikana laboratoriossa aloitettiin biologisten materiaalien, muun muassa proteiinien ja DNAn, tutkiminen röntgenkristallografialla. Sittemmin Nobel-palkitut Francis Crick ja James D. Watson (DNA) sekä Max Perutz (hemoglobiini) tekivät uraauurtavat löytönsä Braggin toimiessa laboratorion johtajana.

  1. WILLIAM LAWRENCE BRAGG Biography. American Institute of Physics (AIP). Viitattu 25.7.2022. (englanniksi)
  2. William Lawrence Bragg
  3. John Daintith: Biographical Encyclopedia of Scientists, Third Edition, s. 94. CRC Press, 2008. ISBN 9781420072716 Google book (limited preview). (englanniksi)
  4. Facts on the Nobel Prize in Physics nobelprize.org. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]