Helsingin seutu

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 7. marraskuuta 2007 kello 19.41 käyttäjän 80.222.29.77 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingin seudun kartta pääkaupunkiseutu tummennettuna.
Helsingin keskusta, pääkaupunkiseudun tihein alue, kuvattuna ilmasta.

Pääkaupunkiseutu on Suomessa sijaitseva noin miljoonan asukkaan kasvukeskus, jonne muuttaa 8 000 – 10 000 uutta asukasta vuosittain. Pääkaupunkiseutu koostuu neljästä eri kunnasta, jotka ovat Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen. Pääkaupunkiseutu sijaitsee Suomen eteläosassa Suomenlahden rannalla, joka on osa Itämerta. Alueen väkiluku oli 1 006 440 31. lokakuuta 2007.

Pääkaupunkiseudun synonyyminä käytetään joskus nimitystä Suur-Helsinki, mutta termi pääkaupunkiseutu koetaan neutraalimmaksi. Sitä paitsi Suur-Helsinki viittaa enemmän Helsingin seutuun, joka on pääkaupunkiseutua laajempi alue. Tässä on nähtävissä ero muihin Pohjoismaihin, esimerkiksi Ruotsissa käsitteellä Tukholma viitataan useiden kuntien yhdessä muodostamaan suurkaupunkialueeseen, joskus myös koko Tukholman lääniin.

Pääkaupunkiseutu on Suomen suurin kaupungistunut alue, ja se on talouden, kulttuurin ja tieteen osalta maan tärkein keskus. Kahdeksan Suomen kahdestakymmenestä yliopistosta ja useimmat suuryritysten pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, kuten myös Suomen päälentoasema, Helsinki-Vantaa.

Alueen yhteistyöelin on YTV, joka hoitaa muun muassa seutuliikennettä ja jätehuoltoa. On arvioitu, että pääkaupunkiseudun kasvu pysähtyy vuoden 2030 paikkeilla, jolloin alueella asuisi noin 1,2 miljoonaa asukasta.

Helsingin työssäkäyntialueella asuu 1 459 557 ihmistä (Tässä tapauksessa lasketaan kunnat, joiden työvoimasta vähintään 10 % työvoimasta käy töissä Helsingissä). Alueella asuu siis noin neljännes Suomen väestöstä, ja työpaikoista siellä sijaitsee noin 29 prosenttia.

Pääkaupunkiseutu on pinta-alaltaan 765 neliökilometriä, ja sen väestömäärä on noin miljoona. Seudun pinta-ala on vain 0,2 prosenttia koko maasta, mutta Suomen väestöstä seudulla asuu noin viidennes. Pääkaupunkiseutu on myös voimakas työpaikka-alue. Alueella sijaitsee noin 590 000 työpaikkaa. Seudulla on tiiviistä maankäytöstä huolimatta myös laajoja virkistys- ja luonnonalueita. Asutus on kuitenkin keskimäärin väljää jopa Pohjoismaiden mittakaavassa, mutta tiivistä Suomen oloissa. Toisaalta Pohjoismaiseen taajamamääritelmään (vähintään 200 asukkaan keskittymä jossa rakennusten väli ei ylitä 200 metriä) perustuvan Helsingin keskustaajaman väkiluku vuonna 2000 oli 1 073 669 asukasta ja pinta-ala 640 km². Tämän yhtenäisenä 9 kunnan alueelle ulottuvan rakennetun kaupunkialueen väestötiheys on keskimäärin 1749 asukasta / Km². Taajaman muoto Helsingin ulkopuolella on kuitenkin varsin rikkonainen, esimerkiksi pääradan varressa se ulottuu kapeahkona nauhana aina Järvenpäähän asti.

Pääkaupunkiseudun palveluja on hajautettu aluekeskuksiin. Näitä aluekeskuksia on yhteensä yhdeksän: Helsingissä Itäkeskus ja Malmi, Vantaalla Tikkurila ja Myyrmäki, sekä Espoossa Tapiola, Leppävaara, Espoon keskus, Matinkylä ja Espoonlahti.

Pääkaupunkiseudun niin sanottu "metropolivauva", helsinkiläinen tyttö, syntyi 18. huhtikuuta 2007[1]. Tämä vauva ei tarkasti ottaen ole miljoonas asukas pääkaupunkiseudulla, vaan alueen neljän kunnan kaupunginjohtajat sopivat, että ensimmäinen 18. huhtikuuta syntyvä henkilö pääkaupunkiseudulla olisi poliittinen miljoonas asukas. 22. huhtikuuta pääkaupunkiseudulla asui vielä alle miljoona asukasta.

Pääkaupunkiseudun vyöhykkeet

Pääkaupunkiseudulla on useita vyöhykkeitä:

Pääkaupunkiseudun maankäyttö

Helsingin seutu

Suurempaan Helsingin seutuun kuuluvat neljän pääkaupunkiseudun kaupungin lisäksi kehyskunnat, eli Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Syynä tähän on se, että ne ovat lähellä pääkaupunkiseutua, ja työssäkäynti sekä asiointi kuntarajojen yli on aktiivista. Näistä Keravalla ja Kirkkonummella on myös yhteistyösopimus pääkaupunkiseudun neljän kaupungin muodostaman YTV:n kanssa.

Helsingin seudulla on nykyään asukkaita 1 274 746. Vuoden 2030 ennuste on 1 525 000 asukasta. Vuonna 1975 asukkaita oli 904 670. Kehyskuntien osuus seudun asukkaista on noin 23 prosenttia. Vuosittainen asukasluvun kasvu on 1,3 prosenttia.

Helsingin seudun kasvu säteilee myös laajemmin neljään maakuntaan, jotka ovat Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Tällä alueella asuu kolmannes Suomen väestöstä.

Tulevaisuus

Tulevaisuudessa Helsingin seutua on tarkoitus laajentaa rautatieväylien avulla. Tällä halutaan vähentää tieliikenteen ympäristöhaittoja, lievittää ruuhkia ja estää kaupunkirakenteen hajoaminen. Olemassa olevia väyliä ovat Riihimäen ja Karjaan suunnat. Vuonna 2006 valmistui Lahden oikorata, joka palvelee kaukoliikenteen lisäksi Järvenpäätä ja Mäntsälää.

Olemassa olevia väyliä ovat lähiliikenneradat Riihimäelle ja Karjaalle sekä oikorata Lahteen. Ensi vuosikymmenellä rakennettava Kehärata yhdistää Vantaankosken radan päärataan. Kehärata on suunniteltu kulkemaan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Tämän lisäksi Helsinki suunnittelee metron jatkamista Espooseen ja Sipooseen. Vantaalla on myös suunniteltu asuinalueita kehäradan varteen.

Kaukaisempia suunnitelmia ovat Elsa-rata Nummelaan ja Lohjalle sekä rata Klaukkalaan. Pitkällä aikavälillä tutkitaan raideliikenteen mahdollisuuksia Porvoon suuntaan. Suunnitelmana on lähiliikenneradan rakentaminen Porvooseen joko Keravalta tai Helsingin Tapanilasta.

Helsingin työssäkäyntialue

Työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on mittavaa pääradan varren kunnista (Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki) pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien nopeuden ja tiheän tarjonnan ansiosta.

Kunnat, joiden työvoimasta yli 35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti.

Kunnat, joiden työvoimasta 10-35 prosenttia käy töissä pääkaupunkiseudulla, ovat Askola, Hausjärvi, Hyvinkää, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Loppi, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Pernaja, Porvoo, Pukkila, Riihimäki, Sammatti ja Suomusjärvi.

Lähteet

  1. http://www.iltalehti.fi/uutiset/200704186000019_uu.shtml

Aiheesta muualla