Luoteismari
| Luoteismari | |
|---|---|
| Oma nimi | Йөтнӫмӓл-кӓсвел маре йӹлмӹ Jůtnṳ̊mäl-käsvel mare jÿlmÿ |
| Tiedot | |
| Alue | Venäjä |
| Puhujia | 7 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-volgalaiset kielet volgalaiset kielet marin kieli |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | - |
| ISO 639-3 | - |
Luoteismari[1] (Маре йӹлмӹ) on uralilainen kieli ja vuori- ja niittymarin läheinen sukulainen. Yhdessä edellisen kanssa luoteismari muodostaa länsimarin kielen murreryhmän[2]. Luoteismaria puhuvat luoteismarit asuvat Venäjällä pääasiassa Jaranskin, Tužan, Kiknurin ja Santšurskin piireissä Kirovin alueella, Tonšajevon, Šarangan ja Tonkinon piireissä Nižni Novgorodin alueella sekä osittain Kilemaryn ja Medvedevon piireissä Marin tasavallassa. Kieltä kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla, mutta sillä ei ole virallista asemaa yhdessäkään Venäjän federaatiosubjektissa.
Kummankaan marin kirjakielen ja luoteismarin välillä ei vallitse täyttä keskinäistä ymmärrettävyyttä.[3] Ensimmäinen luoteismarinkielinen kirja Маре букварь (Mare bukvar) painettiin vuonna 1995, jolloin murteesta tuli kolmas kirjallisesti käytetty marin kielen muoto.
Murteet
- Jaranskin murre - puhujamäärältään suurin ja laajimmalle levinnyt murre, luoteismarin standardimuoto.
- Kiknurin alamurre
- Tuzhan alamurre
- Sanchurskin alamurre
- Sharangan murre - lähimpänä vuorimaria
- Tonshaevon murre
- Lipshan murre
Aakkosto
| А а | Ӓ ӓ | Б б | В в | Г г | Д д | Е е | Ё ё |
| Ж ж | З з | И и | Й й | К к | Л л | М м | Н н |
| ҥ | О о | Ӧ ӧ | Ө ө | Ӫ ӫ | П п | Р р | С с |
| Т т | У у | Ӱ ӱ | Ф ф | Х х | Ц ц | Ч ч | Ш ш |
| Щ щ | ъ | Ы ы | Ӹ ӹ | ь | Э э | Ю ю | Я я |
Kirjallisuutta
- Moisio A., Saarinen S. Tscheremissisches Wörterbuch / Lexica Societatis Fenno-Ugricae, XXXII. Helsinki, 2008.
- Дмитриев С. Д., Дмитриева В. М., Тужаров Г. М. Маре букварь: (учебник для первого класса). Йошкар-Ола, 1995.
- Иванов И Г., Тужаров Г. М. Северо-западное наречие марийского языка / Диалекты марийского языка. Вып. I. Йошкар-Ола, 1970.
- Иванов И Г., Тужаров Г. М. Словарь северо-западного наречия марийского языка / Диалекты марийского языка. Вып. II. Йошкар-Ола, 1971.
- Utyatin A.Tataarilainat Sharangan murteessa // XXII Международная студенческая конференция по финно-угроведению. Тезисы докладов. - Йошкар-Ола, 2006. - С. 23.
Lähteet
- ↑ Kotimaisten kielten keskus: Muita suomen sukukielten sanakirjoja kotus.fi. Viitattu 9.5.2021.
- ↑ Glottolog 4.1 — Western Mari
- ↑ Taagepera R. The Finno-Ugric Republics and the Russian State. New York, 1999. P. 223.