Tafsir
Tafsir (arab. تفسير, tafsīr) on Koraanin suurien kielellistä ja historiallista selittämistä.
Tafsir -selityksillä on kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin ne kytkevät jokaisen suuran Muhammedin elämäkertaan. Tämä on islamin kannalta välttämätöntä, sillä profeetta Muhammed ei varsinaisesti esiinny itse tekstissä. Sana Muhammed esiintyy Koraanissa vain neljä kertaa, mutta niidenkin osalta on epävarmaa, mitä sanalla kulloinkin tarkoitetaan.[1]
Toinen päätavoite on selittää kielellisesti ongelmallisia Koraanin kohtia.[2] Koraanin kielitieteelliset ongelmat ovat mittavia, sillä esimerkiksi orientalisti ja Koraanin tutkija Gerd-R. Puin on todennut, että noin viidesosa Koraanista on käsittämätöntä millä kielellä tahansa.[3] Tämä johtuu siitä, että Koraani on kirjoitettu merkistöllä, josta alun perin puuttuivat vokaaleja osoittavat diakriittiset merkit. Lisäksi merkit saattoivat olla yhteisiä jopa viidelle eri konsonantille. Epävarmuutta on lisännyt se, että Koraanin kieli ei ilmeisesti ollut puhdasta arabiaa, vaan arabian ja syyro-aramean sekakieltä.
Tafsir -kirjallisuus
Tafsir-kirjallisuuden merkkipylväs on Muhammad ibn Jarir al-Tabari (838–923). 800-luvun lopulla ja 900-luvun alussa kirjoitettu Tafsir al-Tabari sisältää 37 000 hadithia. Se käy tarkasti läpi koko Koraanin ja antaa kielitieteelliset ja Muhammedin elämään liittyvät selitykset jokaiselle suuralle.[4] Herbert Berg osoitti tilastollisen analyysin avulla, että al-Tabarin eksegeettiset hadithit, jotka johtivat isnadeissa Ibn Abbasiin, osoittivat sellaista rakenteellista yhteyttä todistajaketjujen myöhempiin jäseniin, että isnadit eivät voineet olla aitoja. Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan tutkijat eivät katso Koraanin selitysten kaikissa kohdissa edustavan sen ensimmäisen (600-luvun) kuulijakunnan ymmärrystä, vaan 800-luvulla syntynyttä käsitystä siitä, mitä kukin Koraanin kohta tarkoittaa.[2]
Katso myös
Lähteet
- Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
Viitteet
- ↑ Ohlig, K-H.: From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources, s. 251-307. Prometheus, 2013.
- ↑ a b Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, sivut 93–96
- ↑ Lester, B.: What is the Koran The Atlantic. January 1999.
- ↑ Berg, H.: The Development of Exegesis in Early Islam, s. 66. Routledge, 2000.