Ubaid-kulttuuri

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 24. helmikuuta 2018 kello 17.52 käyttäjän Cuprum (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Ubaid-kulttuurin levinneisyys 5 900–4 300 eaa.

Ubaid-kulttuuri eli Obeidin kulttuuri oli myöhäisellä esihistoriallisella ajalla Kaksoisvirtainmaan ensimmäisten asuttajien luoma kulttuuri, joka enteili kaupunkivaltioiden syntyä. Se vallitsi nykyisessä eteläisessä ja keskisessä Irakissa noin 5500-4000 eaa. Tarkasti ei tiedetä, keitä ubaidilaiset olivat. He olivat ensimmäiset, jotka rakensivat Etelä-Mesopotamiaan suuria kyliä temppelien ympärille. Ajanjaksolla syntyi uskonnon voimalla koossa pysyviä päällikkökuntia, joissa keskuskylien ympärillä oli pienempiä kyliä. Kylien väkiluku kasvoi vähitellen. Kylät sotivat ajoittain keskenään. Ubaidilaiset elivät vehnän ja ohran kasteluviljelyllä, karjanhoidolla, kalastuksella ja metsästyksellä. Kuparin käyttö yleistyi. Kaukokauppaa käytiin muun muassa Anatolian ja Iranin kanssa. Eridu Persianlahden rannikolla oli merkittävä keskus.

Sivilisaatiokehitys lähti voimakkaaseen nousuun keskiubaidkaudella noin 4500 eaa., jolloin alettiin rakentaa yhä suurempia temppeleitä. Samaan aikaan oli suurten keskuskylien ympärillä pienempiä kyliä. Pohjois-Mesopotamiaan näyttää syntyneen 4500-4000 eaa. kaupunkeja, kuten Tell Hamoukar. Myöhäisellä Ubaid-kaudella Mesopotamian vaikutus laajeni kauas ehkä kaupan, ehkä valloitusretkien vaikutuksesta. Ubaidin keramiikka vaihtui loppukaudella vuosisatojen aikana asteittain Urukin keramiikaksi.

Yleistä

Noin 5500-4000 eaa. vallitsi Etelä-Mesopotamiassa Ubaid-vaihe eli Obeid-vaihe, jolloin syntyivät ensimmäiset suurten temppelien ympäröimät kylät. Kauden ajoitukset vaihtelevat, ilmoitetaan esim. 5900-4300 eaa. tai 5300-4100 eaa. riippuen siitä, mitä radiohiiliajoituksen kalibraatiota käytetään ja mitkä alakaudet otetaan ubaid-kauteen mukaan.

Ilmasto kostui Lähi-idässä noin 7000 kalenterivuotta eaa., mutta kuivui noin 6500-6000 eaa. [1].

Ubaidin asutus saattoi syntyä noin 5800 eaa. jolloin alkoi kostea kausi[2] kun 400 vuotta kestänyt kuiva kausi päättyi. Noin 5800 eaa. syntyneet kylät olivat savitiilestä ja ruo'osta tehtyjä korkeintaan hieman yli hehtaarin kokoisia pikkukyliä[3].

Kausi on saanut nimensä 20-luvulla esiin kaivetusta Tall al Ubaidin eli Tell el Obeidin rauniokummusta. Myös varhainen Uruk-vaihe kuuluu Ubaid-vaiheeseen.

Elettiin kivi-kuparikautta. Uqairista on löydetty valettuja metalliesineitä ajalta noin 5000 eaa. Ubaidin kulttuurin ydinalueella Mesopotamian tulvatasangolla oli pulaa piikivestä. Kovaksi poltetusta savesta tehtiin sirppejä, jopa nauloja[4].

Ubaid-kulttuuri syntyi luultavasti Pohjois-Mesopotamian Samarran kulttuurin savitiilitalojen ja keinokastelukylien levittyä Etelä-Mesopotamian tuvtatasangolle, jossa ei kyetty viljelemään sateen avulla. Ei tiedetä, ketä ubaidilaiset olivat. Sumerin kielessä on ainakin kaksi vanhempaa substraattia, jotka viittaavat Sumeria vanhempiin kansoihin. Ubaidilaiset ovat myös saattaneet ainakin osittain olla seemiläisiä. Leimasinetit olivat kaudella hyvin tavallisia.[5]

Noin 5200 eaa., 600 vuotta ensimmäisten kylien perustamisen jälkeen ubaid-kylän koko saattoi olla jopa 10 ha ja niissä eli jopa 2500-4000 asukasta[6]. Kaivettiin jopa 5 km:n päähän joesta ulottuneita kastelukanavia[7].

Ubaidin kaudelle oli tyypillistä koko Mesopotamiassa asutuskeskusten ja temppeleiden koon kasvu. Noin 4800 eaa. oli jo huomattavan suuria keskuksia[7]. Eridu kasvoi Ubaid-kaudella selvästi muita keskuksia suuremmaksi n. 4500 eaa. mennessä. Eridusta on löydetty kaivauksissa eri aikakausilta samassa kohtaa olevia temppelin raunioita, aina yhä suurempi temppeli vanhemman päällä.

Ubaid-kaudella asuttiin mm. savitiilitaloissa, kaislataloissa. Ubaidin talot olivat tyypillisesti varustetut T:n muotoisella keskushuoneella, joka periytyi Samarra-kaudelta.[8]

Ubaid-kaudella lienee tunnettu tournette (turnette), hidas savenvalajan pyörä[9], ja pyöräkin ilmestyi. Nopea savenvalajan pyörä dreija saatettiin tuntea jo 4500 eaa.

Ubaidin ajan kaukokauppa oli laajaa. Ubaidin kauden keramiikkaa on löydetty Itä-Arabiasta. Kauppaverkosto oli kehittynyt aiemmilla kausilla[9]. Kultaa ja lapis lazulia tuotiin ulkomailta.

Yhteiskunta

Ubaid-kaudella temppelistä tuli merkittävä mahti, ja ilmestyi suurten keskuskylien ympäröiviä pienempiä kyliä. Tämä näyttäisi liittyvän päällikökuntien syntyyn, jossa oli päälliköitä ja alipäälliköitä. Suurkylän päällikkö johti pienempiä kyliä. Päällikkökuntien kehitys oli Ubaid-kaudella vielä hidasta.

Kylien johdossa oli ylimmäinen pappi tai maallinen päällikkö, jolla oli läheiset siteet pappeihin. Verotus ja työprikaatit syntyivät kauden edetessä. Päällikkys lienee perustunut uskonnolliseen valtaan, ja temppeli lienee verottanut tavallista kansaa. Temppeli varastoi viljaa huonojen vuosien varrelle, ja kykeni jakelemaan elintärkeitä resursseja tarvittaessa. Ainakin osa ihmisistä saatiin temppelin puolelle monijumalaisen uskonnon avulla. Oli myös suuria kartanoita, joissa monta taloutta oli liittynyt yhteen voimakkaan perheen johtamana. Johtava suurperhe piti yllä yhteistä viljavarastoa ja keräsi alaisiltaan veroja muun muassa viljana kartanon päällikölle.[9]

Tällä kaudella lienee ollut kartanoita, monen talouden yhteenliittymiä, jota johti yksi voimakas perhe. Veroa alettiin kerätä muun muassa viljana kartanon päälliköille ja temppeleille.

Hautalahjoista päätellen yhteiskunta olisi ollut melko tasa-arvoinen, mutta köyhät näyttävät syöneen useammin kotieläimiä kuin rikkaat. Al Ubaid-vaiheen alussa ei ollut Etelä-Mesopotamiassa merkkejä suurista omaisuuseroista tai sosiaalisesta kerrostuneisuudesta, toisin kuin edeltävällä Samarra-kaudella ja seuraavalla Uruk-kaudella.

Steinin mukaan päällikökuntina Ubaidin päällikkökunnat olivat vakaita, koska niiden pysyvyys perustui uskonnolliseen ohjaukseen ja ne saivat voimansa paikallisesta viljaresursseista. Normaalit päällikkökunnat, jollaisia on löydetty Polynesiasta ja Australian alkuasukkailta, nojaavat perusteltaan ulkomailta saatavien ylellisyystavaroiden jakeluun palkinnoksi päällikkökuntaa edistävistä toimista[8]. Ubaid-kaudella syntyi asutuskuvio, jossa suurten keskuskylien ympärillä oli pienempiä kyliä.[8]

Alkuvaihe, tulvatasangon asuttaminen

Ubaid-kauden historiaa ei tunneta hyvin, koska sillä ajalla tehdyt rakennelmat ovat monesti syvän muta- ja savikerrostuman alla.

Ei osata sanoa tarkkaan mistä ja milloin Etelä-Mesopotamian varhaiset asukkavat ovat saapuneet. Monesti Mesopotamian ensiasuttajien lähtömaaksi veikataan Irania ja Turkkia, toiset arvailevat Pohjois-Iranin Samarra-kulttuurin aluetta, kolmannet Arabian aavikoiden laitamia ja neljännet Persianlahden rantoja.

Pohjoisessa vallitsi noin 6000 eaa. Samarra-kulttuuri, ja Ubaid-kulttuurin varhaisin vaihe alkoi joidenkin tietojan mukaan noin 5850 eaa., toisten arvioiden mukaan 5800-5500 eaa. Joidenkin merkkien mukaan eteläinen Mesopotamia on saatettu asuttaa jo ennen Ubaid-kauden alkua. Tell Ouillista on löydetty vanhimman Ubaid-kerrostuman alta jäänteitä vanhemmista rakennuksista, luultavasti samarralaisista.

Tulivatpa mistä tulvatasangon asuttajat mistä tahansa, he joko toivat mukaanan tai omaksuivat pohjoisesta muun muassa savitiilitalot ja kasteluviljelyn. Niinpä noin 8850-5500 eaa. Etelä-Mesopotamian vähäsateisella alueelle jokivarsille saapui kaisloista ja mudasta tehdyissä taloissa asuvia ihmisiä. Metsästys oli varsinkin alkuvaiheessa erittäin tärkeä elinkeino. Alussa Ubaid-kylät olivat suunnilleen samankokoisia ja jakautuivat tulvatasangolle tasaisesti. Tällöin alkoi peltojen kastelu kanavilla Etelä-Irakissa. Se mahdollisti myöhemmin kaupunkien synnyn.

Noin 6000-5400 eaa. syntyi temppeli Eriduun. Tämä kertoo uskonnon suuresta merkityksestä. Temppelillä taloudellista valtaa, ja se toimi jakelukeskuksena. Eridua pidetään aikakautensa ensimmäisenä sumerilaisena kaupunkina, kun Persianlahti ulottui nykyiseen sisämaahan se oli rantakaupunki. Vanha kuningasluettelo mainitsee kuninkuuden tulleen alas taivaasta juuri Eridussa. Noin 5400/4750 eaa. perustetun Eridun temppeli oli vain 3½ x 4 m huone, joka on miltei identtinen myöhempien temppeleiden "kaikkien pyhimpien" kanssa. Alussa Ubaidin löydöissä ei näkynyt merkkejä keskusvallasta, ammattityöläisistä, suuresta temppelistä tai eliitistä[10]

Mesopotamia näyttää olleen monikansaista aluetta jo Ubaid-kauden alussa, Noin 5300-4750 eaa. Sumerin pohjoisosiin Sippariin saapui lännestä seemiläisiä varhaisella keski-Ubaid-kaudella -Noin 5000 eaa. aluetta koetteli suuri tulva, ja oman historiansa mukaan sumerit saapuivat maahan varhaisella Keski-Ubaid-kaudella 4850-4500 eaa.

Varhaisella Ubaid-kaudella suurimpien Sumerin asutuskeskusten: Eridu, Usaila, Ur, Tell al Ubaid koko oli 1ha luokkaa ja näissä kylissä asui korkeintaan 1000 asukasta, Kylien kuvio ei viitannut suuriin kastelukanaviin, joiden varrella myöhemmät kaskukset olivat[11].

Keskivaihe, temppelien synty

Lähi-idän myöhemmän kulttuurin pohja syntyi keskisellä Ubaid-kaudella. jolloin 4500 eaa. oli syntynyt monia pikkukaupunkeja tai suuria kyliä, joissa oli julkisia rakennuksia sekä suuria kastelukanavajärjestelmiä.

Keski-Ubaid-kauteen osuvat Ubaidin kulttuurin vaiheet II-III ja Hadzi Muhammad eli Hajji Muhammed-keramiikka, joka oli yleisintä Ubaid II-vaiheessa, mutta sitä oli myös III-vaiheessa.

Ubaid II-kaudella eli Hajji Muhammed-kaudella alueelle levisi ehkä Pohjois-Sumerissa Choga Mamissa (4700 - 4600 eaa.) kehittynyt tehokas keinokastelu.

Keski-Ubaid-kaudella oli syntynyt muutamia suurehkoja kasvavia ja monimutkaistuvia kyläkeskuksia, joissa oli 1000-3000, jopa 5000 asukasta, ja joihin liittyi pienempien kylien joukko. Nämä kylät olivat pienempien kylien keskuksena. Näihin aikoihin syntyvät myös suuret temppelit, joiden ympärillä oli eliitin ja käsityöläisten asuntoja. Kaudelta on löydetty uskonnollisia savipatsaita.[10] Kylien keskuksena oli temppeli, joka oli huomattavasti muita rakennuksia isompi ja joka myös viittaa jonkinlaiseen keskusvaltaan. Kylissä oli suurempien talojen alueita, ja kylät olivat rakennettu tiiviisti nelikulmaisista taloista. Kylät olivat kaikki vesireittien varrella ja niissä oli temppeli. Kylien ala oli 2-10 ha ja niissä asui korkeintaan muutamia tuhansia asukkaita.

Keski-Ubaidin suurimpia asutuskeskuksia Sumerissa Sumerissa olivat Uquir, Ur ja Eridu[12].

Ubaid-kauden temppeleissä, jotka olivat kuin suuria ajan asuintaloja, oli seinämaalauksia ja temppeleiden yhteyteen rakennettu asutuskuvio. Tämä asutuskuvio, joka käsitti pikkukaupungin ja temppelin, ilmestyi joskus välillä 5000-4000 eaa. Samoihin aikoihin Pohjois-Irakin Tepe Gawran sinettilöytöt viittaavat temppelin taloudellisen aseman kasvuun, ja asemaan työtoiminan keskuksena. Tepe Gawran temppelissä oli näihin aikoihin kolme alttaria.

Ubaidin yksiväristä maalattua keramiikkaa on löydetty useimmista Sumerin suurimmista kaupungeista.

Eräiden tietojen mukaan myöhemmin yleinen 3-osainen talo alkoi yleistyä noin 5000-4300 kalenterivuotta sitten keskisellä tai myöhäisellä Ubaid-kaudella. Tässä talotypissä oli iso T:n muotoinen keskushuone jossa oli alttari. Sivulla oli muun muassa varastohuoneita ja olohuone. Joidenkin tutkijoiden mukaan tämä 3-osainen talotyyppi ilmensi uskonnollista, hallinnollista ja työhön liittyvää ulottuvuutta huonerakenteellaan ja kieli tapahtuneesta yhteiskunnan muuttumisesta[13]. Tyypillisessä Ubaid-pikkukaupungissa oli 750 asukasta.

Eridussa oli eliittiä, käsityöläisiä ja maanviljelijöitä. Eliitti asui lähimpänä temppeliä, maanviljelijät uloimpana. Eridu asutettiin n. 4750 eaa., ja se kasvoi suureksi 5000 asukkaan kyläksi noin vuoteen 4500 eaa. mennessä. Tässä kylässä, myöhemmin pikkukaupungissa oli myös suuri mutatiilinen temppeli, joka rakennettiin uudestaan aina 150-200 vuoden välein 13-17 kertaa vuoteen 2000 eaa. Ubaid-kauden loppupuolella Eridun temppeli oli 10x20 m:n levyisellä ja 1 m:n korkuisella mutatiilisellä korokkeella.[5]

Myöhäisvaihe, laajeneminen

Kehittyvä yhteiskunta

Eridu oli Etelä-Mesopotamian keskuksista suurin.

Myöhäiselle Ubaid-vaiheelle oli ominaista selvästi ylhäältä johdetun, laajenemishaluisen yhteiskunnan synty. Ajan kuluessa Ubaid-kauden loppua kohti alkoi kaupunkien ympärille ilmestyä muureja, mikä kielii ajan sotaisuudesta. Kauppa ulottui laajalle alueelle. Keskuksissa oli julkisia rakennuksia ja monihuoneisia mutatiilitaloja. Keramiikka oli erittäin hyvin tehtyä. Asutuskeskusten alat olivat 1-10 ha. Kaikesta päätellen yhteiskunnallista epätasa-arvoa oli, ja myös päällikkyyttä. On oletettu, että alue olisi jakautunut sheikkikuntiin. Pohjoisen paimentolaiset, etelän maanviljelijät ja soitten kalastajat näkyivät nyt selvästi ensi kertaa omina ryhminään. Pohjoisessa Mesopotamiassa syntyi tai oli syntymässä suuria kaupunkimaisia keskuksia, muun muassa Tell Hamoukar Khaburin altaassa. Savenvalajan pyörä dreija saatettiin tuntea jo 4500 eaa. Ubaid 4-kaudella Tell Awaylista tehtyjen löytöjen mukaan.

Ubaid 3-kaudelta on löydetty ensimmäiset todisteet mastosta ja purjeesta.

Kulttuurin leviäminen

Ubaidin vaikutus levittäytyi Pohjois-Mesopotamiaan.

Myöhäisellä Ubaid-kaudella n. 4500-4000 eaa. kaupungistuva Ubaidin kulttuuri levittäytyi Pohjois-Mesopotamiaan, jokilaaksojen ulkopuolelle ja ylös siitä, Turkkiin saakka, vanhan Pohjois-Mesopotamiasta ja Länsi-Iranista Pohdjis-Syyriaan ulottuvan Halaf-kulttuurin alueelle ja Turkkiin asti[14]. Myöhäisellä Ubaid-kaudella kulttuurin vaikutus laajeni laajalle Lähi-itään ja Bahrainin suuntaankin Hormuzinsalmen seuduille asti. Perustettiin monia keskuksia, muun muassa Tepe Gawra, kauppa-asemiksi. Asutuskeskuksissa näkyi suuria ja pieniä rakennuksia, siis eliitin ja tavallisen kansan asuntoja. Pohjois-Mesopotamiaan levitessään Ubaidin asuinpaikkoihin ilmestyi sinnekin sama eliitin ja tavallisen kansan ero, toisin kuin edeltävällä Halaf-kaudella.[5]

Ubaid-ihmisiä asui Mesopotamian lisäksi Saudi-Arabian Persianlauden rannikolla[5], ja kauppatavaroita tuotiin Intiasta asti. Persianlahden Ubaid-esineet ovat kaudelta 2 ja 3, myöhemmät harvinaisia. Kuwaitin paikasta "H3" löydetyt todisteet ubaidilaisen sivilisaation vaikutuksesta ovat ajalta noin 5500-5000 eaa. Siellä oli mukana on myös Arabian neoliittista vaikutusta. Anatoliasta tuotiin obsidiaania.

Eteläisestä Irakista löydetty saviastia myöhäiseltä Ubaid-kaudelta (4500-4000 eaa.)

Ubaid-kulttuurin laajeneminen ei ollut pysyvää, monet paikat hylättiin. Laajeminen saattoi olla poliittista/sotilaallista tai esimerkiksi kauppa-asemien perustamista. Ei ole varmoja todisteita siitä, että Ubaid-ihmiset olisivat asuneet saman valtion alla - kyse saattaa olla yhteisistä perinteistä. Toiset väittävät, että kyse olisi jo tuolloin ollut tyrannin suorittamista valloitusretkistä, jotka olivat niin tyypillisiä myöhemmälle Mesopotamialle. Väestö oli kasvanut Ubaid-kauden alkuun verrattuna huomattavasti.

Suuret keskukset, hierarkia ja Uruk-kauden alku

Noin 4500 eaa. Etelä-Mesopotamiaan oli syntynyt asutuksen hierarkkista järjestymistä, suuria keskuksia ympäröivät pienemmät kylät. Noin 4500 eaa. Urukissa oli erään tiedon mukaan vain noin 1000 asukasta, ja toisten arvioiden mukaan se olisi kasvanut kaupungiksi jo 4000 eaa. Noin 4200 eaa. alueilla opittiin käsittelemään kuparia sulattamalla. Tästä alkoi ns. kivi-kuparikausi eli khalkoliittinen kausi.

Ubaidin myöhäisvaiheessa ainakin kaksi melkein 11 ha kokoista asutuskeskusta, Uqair Pohjois-Babyloniassa ja Tell Awayli (Oueili) etelässä Larsan lähellä.[5] Tämä keramiikka savitutkimusten mukaan valmistettu Sumerissa. Ubaidin keramiikka ja rakennustyyli oli levinnyt myös Pohjois-Mesopotamiaan ja siihen rajoittuvaan osaan Syyriasta. Ubaid-keramiikkaa on löydetty Taurus-vuorilta Arabiaan ja Iranin ylätasangolle.

Ubaidin loppupuolella rakennettiin Eriduun 10x20m temppeli 1m korokkeelle. Eridu VII-temppeli 4000-3700 eaa. oli monihuoneinen.

Myöhäisellä Ubaid-kaudella oli Ubaidissa, Uqairissa ja Gawrassa, jonkinlainen asutuskeskusten hierarkia.[15] Uruk perustettiin 4000 eaa., jolloin rakennettiin Tepe Gawran temppeli, joka on ensimmäinen tunnettu kivinen suuri temppeli. Tepe Gawran temppeli muistutti Eridun temppeliä.

Eräiden tietojen mukaan asteittainen siirtyminen hitaasta savenvalajan pyörästä tournettesta dreijaan aloitti Uruk-kauden. Ubaid-kauden jälkeen noin 4100-4000 eaa. alkoi Uruk-kausi siten, että Ubaidin keramiikka harvinaistui vähitellen ja Uruk-keramiikka yleistyi. Noin 4000 eaa. sivilisaatiokehitys oli täydessä vauhdissa.

Ilmastonmuutos kauden lopussa

Ilmasto kuivui laajalti kauden lopussa noin 3800-3900 kalenterivuotta sitten. Tämän on ajateltu aiheuttaneen väestön siirtymistä tai keksittymistä jokilaaksoihin ja Uruk-kauden sivilisaatiokehityksen alun. [1]

Ubaid-kauden tekniikka

  • Kuoparikäsittelyn yleistyminen
  • Poltetut savitiilet
  • Jokiliikenne purjelauksin
  • Keramiikan massatuotanto
  • Hidas sadvenvalajan pöyrä, tournette[16]

Ubaid-kauden jako

Kuusivaiheinen jako:


Kausi
(Ubaid/Obeid) 		Nimitys Eridun
kerrostumat 		Ajoitus
cal.?? 		Ajoitus
C-14? 		Tyyppipaikka Muuta
0 Awayli/Oueili 6500-5900 [17] 5800[18]-5400[19] Tulvatasangon ensiasutus? Pohjoisessa Samarra.
1 / I Eridu 19-15[20][21] 5900-5600 5400-4800[19] Eridu, Tepe Gawra, Tell Arpatsija
2 / II Hajji-Mohammed
/ Hadzi Muhammad 		14-12 5600-5300 4800[22]–4550 [19] Choga Mami Suurten keinokastelupeltojen synty.
3 / III Varsinainen Ubaid/Obeid 11-9 5300[23]-4700[24] 4550–4250[25][26] Kulttuuri levisi Pohjois-Mesopotamiaan.
4 / IV Myöhäisvaihe 8-6 4700-4300[27] 4250-3750[19][25]-3800[28]
5 / V Päättymisvaihe 4300-3700 3800-? N 3800 Ubaidin keramiikka hävisi persianlahdelta.

Tämän mukaan koko kausi oli suunnilleen 5400-3800 radiohiilivuotta sitten eli noin 6000-4100 kalenterivuotta sitten.


Katso myös

Lähteet

  • Fagan, Brian: Pitkä kesä. Suomentanut Osmo Saarinen. Ajatus, 2008. ISBN 9789512075959.
  • David G. Anderson, Kirk Maasch, Daniel H. Sandweiss: Climate Change and Cultural Dynamics: A Global Perspective on Mid-Holocene Transitions. Academic press, 2007, 2011. ISBN 978-0120883905. ISBN 0120883902.

Viitteet

  1. ↑ a b Parker et al.pdf A record of Holocene climate change from lake geochemical analyses in southeastern Arabia Adrian G. Parker Andrew S. Goudie et al, Quaternary Research 66 (2006) 465 –476
  2. ↑ Fagan 2008, s 210
  3. ↑ Fagan 2008, s 216
  4. ↑ Salonen 1945, s 33, 34
  5. ↑ a b c d e Marc Cooper Prehistory of near east missouri State University (englanniksi)
  6. ↑ Fagan 2008, s 217
  7. ↑ a b Fagan 2008, s 219
  8. ↑ a b c Michele: The Ubaid period Historicity blogi
  9. ↑ a b c Development of Southern Mesopotamian Economic Structure The University of New Mexico
  10. ↑ a b Week 12: Rise of Mesopotamia Washington State University
  11. ↑ Anderson et al 2007, s. 244
  12. ↑ anderson 2011, s. 245
  13. ↑ Emerging social complexities in Mesopotamia: the Chalcolithic in the Near East, The Archaeology of Mesopotamia The Joukowsky Institute of Archaeology
  14. ↑ Emergence of Civilizations / Anthro 341: Notes 9 The emergence of civilization in Mesopotamia: ‘Ubaid and Uruk Copyright Bruce Owen 2008
  15. ↑ The Cambridge Encyclopedia of Archaeology, Andrew Sherratt (editor), Cambrdge University Press, ISBN 0-521-22989-8
  16. ↑ Burenhult 1994, s 35
  17. ↑ http://pagesperso-orange.fr/atil/atil/x10.htm
  18. ↑ http://www.jstor.org/pss/56705
  19. ↑ a b c d journals.royalsociety.org/index/3MCUHHPNJEJGKRFT.pdf
  20. ↑ http://www.maat.it/livello2-comune/sinc-4500.htm
  21. ↑ Cambridge encyclopedia of archaelogy
  22. ↑ http://geology.geoscienceworld.org/cgi/content/abstract/11/1/49
  23. ↑ http://www.informaworld.com/index/742028035.pdf
  24. ↑ http://www.dur.ac.uk/ubaid.conference/Ubaid%20conference/abstracts.htm
  25. ↑ a b http://www.archeologia.bieniada.pl/Chronologia%20Mezopotamii-7%20tabel/a%20do%202800.pdf
  26. ↑ linkinghub.elsevier.com/retrieve/pii/S0146638008001915
  27. ↑ http://www.blackwell-synergy.com/doi/abs/10.1111/j.1600-0471.2005.00041.x
  28. ↑ http://74.125.77.132/search?q=cache:xR0Q3nbFkmEJ:docs.ksu.edu.sa/KSU_AFCs/archaeology/S.%2520Near%2520East.pdf+%22Ubaid+2%22+dating&hl=fi&ct=clnk&cd=13&gl=fi

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ubaid-kulttuuri.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ubaid-kulttuuri&oldid=17109866”