Otava (kirjankustantamo)

Kustannusosakeyhtiö Otava
Yritysmuoto	osakeyhtiö
Perustettu	1890
Toimitusjohtaja	Pasi Vainio
Kotipaikka	Helsinki
Toimiala	kustantaminen
Tuotteet	kirjat, oppikirjat
Liikevaihto	58,1 milj. euroa (2012)
Liikevoitto	15,1 milj. euroa (2012)
Emoyhtiö	Otava Oy
Omistaja	Otava Oy
Kotisivu	otava.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Otavan kivinen toimitalo Uudenmaankadulla täytti kesäkuussa 2006 sata vuotta.

Kustannusosakeyhtiö Otava on yksi Suomen vanhimmista ja suurimmista kirjankustantamoista. Otava on ollut merkittävä suomenkielisten kirjojen ja runokokoelmien julkaisija jo varhain. Otava on julkaissut muun muassa Eino Leinon, Veijo Meren, Marja-Liisa Vartion, Paavo Haavikon, Tuomas Anhavan, Mauri Kunnaksen, Antti Tuurin ja Kjell Westön tuotantoa. Suurimpiin painosmääriin on yltänyt Laila Hirvisaari (ent. Hietamies) yli neljällä miljoonalla painetulla kirjalla.^lähde?

Omistus ja johto

Yhdessä mm. Otavamedia Oy:n kanssa Kustannusosakeyhtiö Otava muodostaa Otava-konsernin (aiemmin Otava-Kuvalehdet-konserni). Sen omistavat vuosina 1999–2004 tehdyn yksityistämisen jälkeen Reenpään suku ja Otavan kirjasäätiö. Konsernin toimitusjohtaja on Alexander Lindholm. Yhtiön hallituksessa ovat (2013) varsinaisina jäseninä Olli Reenpää (pj.), Henrik Ehrnrooth (vpj.), Heikki Lehtonen, Jorma Ollila (vpj.), Alexander Lindholm ja Eero Broman. Varajäseniä ovat Pasi Vainio, Minna Castrén, Timo Kopra ja Pekka Harju. Hallituksen sihteeri on Ora Lyytikäinen.

Otavan historia

Otavan perustivat Hannes Gebhard ja Eliel Aspelin-Haapkylä vuonna 1890 suomenkielisen kansalliskirjallisuuden kustantajaksi. Vuodesta 1892 johdossa on ollut Alvar Renqvist jälkeläisineen, jotka ovat suomentaneet nimensä Reenpääksi. 1906 valmistui Helsingin Uudenmaankadulle arkkitehtien Karl Lindahlin ja Valter Thomén piirtämä toimitalo, jossa yhtiö toimii edelleen. Kirjapainotoiminta alkoi 1908 ja aikakauslehtien kustantaminen Suomen Kuvalehden myötä 1916. Otava perusti 1934 yhdessä WSOY:n kanssa Yhtyneet Kuvalehdet, joka ryhtyi julkaisemaan muun muassa Seura-lehteä. Vuosina 1945–1991 Otava oli pörssiyhtiö. Kun sukuomistajat hankkivat yhtiönsä pörssistä takaisin itselleen, perustettiin uusi Otava, joka on eri juridinen henkilö kuin 1890 perustettu vanha Otava. Otava lunasti Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n 1998 WSOY:ltä kokonaan itselleen. Keuruun painotalon Otava perusti 1955. Otavan painolaitoksista ja Editan painolaitoksista muodostettiin Acta Print. Acta Print Oy myi 1999 aikakauslehtipainot ja liiketoiminnan Edita-konsernille.^lähde?

Vuoden 2006 alusta Otavan omistuksessa on ollut myös Like Kustannuksen kirjankustannustoiminta. Lisäksi kirjaryhmään kuuluu Suuri Suomalainen Kirjakerho. Otava-konserni muodostuu neljästä liiketoiminta-alueesta: kirjat, lehdet, kauppa ja uudet liiketoiminnot. Kirjapainotoiminnasta vastaa Otavan kirjapaino Oy Keuruulla.

Kirjasodat ja kohut

Otava on myös julkaissut huomattavaa keskustelua herättänyttä kirjallisuutta. Vuoden 1924 kirjasodan aloitti Maria Jotunin kirja Tohvelisankari, se herätti huomiota aina eduskunnassa asti. Vuonna 1963 julkaistu Paavo Rintalan Sissiluutnantti oli toinen huomiota saanut kirja. Se sai aikaan jopa boikotointiin kehottavia nimilistoja, ja 34 reservin kenraalia protestoi sitä vastaan. Vuonna 1964 Hannu Salamasta tuli julkisen kirjakeskustelun päähahmo kirjansa Juhannustanssit ansiosta. Salama tuomittiin lopulta jumalanpilkasta kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen ja Kari Reenpää, Otavan tuolloinen toimitusjohtaja, sakkoihin. Kyseinen kohu on yksi tunnetuimmista kirjakohuista Suomessa. Paavo Haavikkoa käsittelevä Mauno Saaren elämäkertakirja Haavikko-niminen mies nostatti kohun jo ennen ilmestymistään kesällä 2009, ja aihetta kommentoitiin merkittävimmissä lehdissä laajasti, muun muassa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä, Suomen Kuvalehdessä ja Avussa oli kussakin pitkät artikkelit. Maaliskuussa 2010 Otava tiedotti Reenpään suvun jäsenten, kirjankustantaja Leena Majander-Reenpään ja kirjaryhmän johtaja Antti Reenpään, jättävän tehtävänsä yhtiössä.

Palkittuja kirjailijoita

Monet Otavan kirjailijoista ovat saaneet kirjallisuuspalkintoja. Ensimmäisen suomalaisen Nobel-palkitun, F. E. Sillanpään, teoksia julkaisi Otava.^lähde? Ensimmäinen Finlandia-palkittu kirjailija oli Erno Paasilinna, hänelle palkinto myönnettiin vuonna 1984 esseekokoelmasta Yksinäisyys ja uhma.^lähde? Ensimmäisen Tieto-Finlandian sai Erik Tawastjerna Sibelius-elämäkerrastaan, myös Otavan kirjailijoita.^lähde? Muita Finlandia-palkittuja ovat Jörn Donner (Isä ja poika, 1985), Olli Jalonen (Isäksi ja tyttäreksi, 1990), Arto Melleri (Elävien kirjoissa, 1991), Bo Carpelan (Alkutuuli, 1993 sekä Kesän varjot, 2005), Hannu Mäkelä (Mestari, 1995), Antti Tuuri (Lakeuden kutsu, 1997), Kristina Carlson (Maan ääreen, 1999), Hannu Väisänen (Toiset kengät, 2007) ja Kjell Westö (Missä kuljimme kerran, 2006).^lähde?

Tietokirjallisuutta

Iso Tietosanakirja, 1931–1958

Otavalla on pitkä historia myös tietokirjallisuuden osalta. Vuodesta 1906 alkaen (ensimmäinen osa, viimeinen julkaistiin vuonna 1920) se julkaisi yhdessä WSOY:n kanssa kymmenosaisen Tietosanakirjan, lempinimeltään Iso Musta. Myöhemmin Otava julkaisi 17-osaisen Ison tietosanakirjan (1931–1958), 10-osaisen Otavan ison tietosanakirjan (1960–1965) ja Otavan Suuren Ensyklopedian (1976–1982). Muita tunnettuja tietokirjoja ovat Mitä missä milloin -sarja (vuodesta 1951) ja Kuka kukin on (vuodesta 1909, tuolloin nimellä Aikalaiskirja).^lähde?

Oppikirjoja

Peruskoulu-uudistus lisäsi 1970-luvun alussa oppikirjojen kysyntää, ja Otava onnistui saamaan merkittävän osan alan markkinoista. Oppikirjojen tuotantoa varten yhtiöllä oli kouluosasto (myöhemmin nimeltään Otavan oppimateriaalit). Osaston pitkäaikaisena johtajana oli vuodesta 1974 alkaen tohtori Manu Renko.^lähde?

Aiheesta muualla

• Otava-konserni
• Kustannusosakeyhtiö Otava
• Suuri Suomalainen Kirjakerho Oy
• Acta Print