Soini

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 22. elokuuta 2024 kello 22.51 käyttäjän Tynnoel (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Soini

vaakuna

sijainti

Soinin kirkko.
Soinin kirkko.
Sijainti 62°52′25″N, 024°12′20″E
Maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Järviseudun seutukunta
Kuntanumero 759
Hallinnollinen keskus Soinin kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 574,22 km²
197:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 551,95 km²
– sisävesi 22,27 km²
Väkiluku 1 811
264:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
väestötiheys 3,28 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,6 %
– 15–64-v. 52,3 %
– yli 64-v. 32,1 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 98,5 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 9,10 %
106:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 6,7 % (2018)
Kunnanjohtaja Maija Pihlajamäki
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • KD
 • PS
 • SDP
 • Kok.

10
5
4
1
1
www.soini.fi
Soinin kirkonkylää

Soini on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Soinin kunta on noin 1 800 asukkaallaan[2] Karijoen ohella Etelä-Pohjanmaan pienimpiä kuntia. Soinissa sijaitsee Etelä-Pohjanmaan korkein kohta Raitamäki, joka on 240,4 metriä merenpinnan yläpuolella.

Historia

Soinin alueelta tunnetaan vain muutamia esihistoriallisia löytöjä. Seutu pysyi pitkään erämaana, jossa kävivät niin satakuntalaiset kuin hämäläiset ja kyröläiset erämiehet. Keskiajalla Soinin seutu oli Pietarsaaren ja Pirkkalan pitäjien raja-aluetta. Rajapyykkinä olivat Iiron- ja Kuninkaankivi Iironjärven tienoilla. Vakinaisesti seudun asuttivat kuitenkin savolaiset, joille Soinin mäkiset ja järviset seudut olivat luonnollista laajentumisaluetta.[7]

Tervatalous oli merkittävät taustatekijä asutuksen laajenemiselle, sillä Soinin seutu oli merkittävää tervanpolttoaluetta 1700-luvulta 1900-luvulle. Kunnan alueelta on löytynyt yli 500 tervahautaa ja myös sen paikannimistössä tervakulttuuriin liittyvät nimet ovat yleisiä.[7]

Soinin alueet ovat kuuluneet monen kunnan yhteyteen. Eteläisimmät kylät ovat kuuluneet Pirkkalaan, Ruoveteen, Keuruuseen ja Ähtäriin, pohjoiset taas Pietarsaaren, Lappajärveen ja Alajärveen. Vuonna 1784 perustettiin Lappajärveen kuulunut Soinin rukoushuonekunta, joka useiden alueliitosten jälkeen saavutti 1851 kunnan nykyisen laajuuden. Vuonna 1859 Soinista tuli Alajärven kappeliseurakunta ja omaksi seurakunnaksi se erotettiin 1895. Soinin kunta perustettiin 1868.[7]

Talvisodassa kunkin pitäjän miehet pyrittiin sijoittamaan samaan joukko-osastoon. Soinilaisia sijoitettiin Jalkaväkirykmentti 30:een, jonka komppanianpäällikkönä toimi runoilija Yrjö Jylhä. He osallistuivat raskaisiin taisteluihin Taipaleenjoella.[8] Komppanian vahvuus oli 191 miestä, joista 70 kaatui ja noin 120 haavoittui.[9] Kaikkiaan Soinin pitäjä menetti talvisodassa kaatuneina 84 miestä.[8]

Soinin asukasluku kasvoi vuosien 1900–1960 välisenä aikana 3 270 asukkaasta 4 447 asukkaaseen. Väestö alkoi 1960-luvulla nopeasti vähentyä ja asukkaita oli 1980-luvun alussa alle 3 000. Tuolloin muuttotappiovuodet päättyivät vähäksi aikaa ja kunnan asukasluku alkoi jälleen kasvaa. Asukasluku alkoi uudelleen laskea 1990-luvun alussa. Vuoteen 2011 kunnan asukasmäärä oli laskenut 2 374 asukkaaseen. Soini on Etelä-Pohjanmaan harvimmin asuttuja kuntia. Asutus on keskittynyt pääasiassa teiden varsille kunnan länsiosiin. Ainoa taajama on kirkonkylä.[7]

Maantiede ja luonto

Soinin naapurikunnat ovat Alajärvi, Karstula, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Ähtäri. Vuoteen 2009 asti naapurikuntia olivat myös Lehtimäki ja Pylkönmäki. Saarijärvestä tuli Soinin naapurikunta vuonna 2009 kun Pylkönmäki liitettiin Saarijärven kaupunkiin.

Luonto

Soinissa on paljon järviä, lampia, jokia ja puroja.[7] Kunnan alue jakautuu Etelä-Pohjanmaan jokilaaksomaisemaa muistuttavaan läntiseen kankaremaahan ja karuja Suomenselän piirteitä sisältävään itäiseen mäkimaahan[10].

Kallioperä on pääasiassa gneissigraniittia, graniittia ja granodioriittia. Yleisin maalaji on moreeni, joka on monin paikoin turpeen peitossa. Kuninkaanjoen, Leväjoen ja Syväjoen laaksoissa on hiekkakankaita. Savikoita on vähän, laajin savialue on kirkonkylän luoteispuolella. Soinin vaihtelevat pinnanmuodot johtuvat kallioperän rakenteesta ja murrosvyöhykkeistä. Kunnan länsiosan kankaremaa liittyy Etelä-Pohjanmaan lakeuksiin, mutta itäosan karu mäkimaa on tyypillistä Suomenselän aluetta. Alueen maaston on Etelä-Pohjanmaan ylävintä. Yli 200 metriin kohoavia kohoumia ovat muun muassa Löytynmäki ja Pirttimäki.[7]
Metsät peittävät yli 60 % Soinin pinta-alasta. Metsät ovat monin paikoin soistuneita. Suurimpia soita ovat muun muassa Sikosuo ja Matosuo, jonka yhteydessä on luonnonhoitometsä. Soinin ja Ähtärin raja-alueella oleva Iso Koirajärven harju kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan.[7]

Vesistöt

Vedet virtaavat Soinin alueelta kolmeen suuntaan. Alueen pohjoisosan vedet kerää Kuninkaanjoki, joka laskee Lappajärveen ja edelleen Ähtävänjokea Pohjanlahteen. Kunnan itäosan vedet virtaavat Saarijärven reittiin ja Kymijoen vesistöön. Lounaisosan vedet kerääntyvät Ähtärinjärveen, josta ne purkautuvat Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen. Suurimmat järvet ovat Hankajärvi ja Iironjärvi kunnan itäosassa.[7]

Kylät

Hautakylä, Mäkelänkylä, Jokivarsi, Keisala, Kirkonkylä, Kukonkylä, Kuninkaanjoki, Laasala, Parviaisenkylä, Kolu, Ulvonkylä, Vehu ja Vuorenmaa.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Soinissa oli 2 114 asukasta, joista 986 asui taajamissa, 1 117 haja-asutusalueilla ja 11:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Soinin taajama-aste on 46,9 %.[11] Kunnassa on vain yksi taajama, Soinin kirkonkylä.[12]

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2013 tilanteen mukainen.

Soinin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 038
1985
  
2 959
1990
  
3 026
1995
  
2 925
2000
  
2 799
2005
  
2 614
2010
  
2 391
2015
  
2 224
2020
  
2 048
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Kristinusko

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Soinissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Soinissa toimii Soinin helluntaiseurakunta.[15]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Soinin alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[16]

Talous

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat kuljetusalan perheyritys KM Rahti, urheilu- ja liikuntapaikkojen rakentamiseen ja kunnossapitoon erikoistunut RH-Asennus Oy sekä raskaan kaluston perävaunuja ja autojen päällirakenteita valmistava Matec-Trailer Oy.[17]

Katutekno Oy on asfalttialan yritys.[18]

Kulttuuri

Soinin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla sianlihaa ja ohraryynejä sisältävät rokkaperunat.[19]

Liikunta ja urheilu

Soinissa on Vuorenmaan laskettelukeskus. Kunta teki sopimuksen sen hoitamisesta petoksista aiemmin tuomitun yrittäjän Jorma Leppäniemen kanssa syksyllä 2019. Asioista syntyi nopeasti riita, ja sitä selvitellään lakimiesten avulla.[20]

Hallinto ja politiikka

Hallinto

Pääartikkeli: Soinin kunnanvaltuusto

Soinin kunnanjohtaja vuodesta 2024 on Maija Pihlajamäki.[21] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista 10 on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]

Politiikka

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[22] (lähde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi KESK KD PS KOK VAS SDP VIHR
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2017 490 45,6 244 22,7 165 15,4 95 8,8 39 3,6 26 2,4 15 1,4
2021 404 43,1 226 24,1 186 19,8 80 8,5 21 2,2 21 2,2

Merkittäviä henkilöitä

Katso myös

Lähteet

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. a b Kuntavaalit 2021, Soini Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
  7. a b c d e f g h Heikki Susiluoma: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 37–40. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
  8. a b Kahden runoilijan sota Pohjalainen. 2009. Viitattu 11.2.2018.
  9. Talvisodan sankarien muistomerkki Etelä-Pohjanmaan muisto. Viitattu 11.2.2018.
  10. Suomenmaa-kirjasarja, osa 7 (1978), s. 133
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  12. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 29.1.2018.
  14. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  15. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  16. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. Alueen Soini yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 27.1.2018. (lisätietoja myös yritysten omilta sivuilta)
  18. Katuteknon kotisivut
  19. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 153. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  20. Elina Niemistö: Ilo uudesta rinneyrittäjästä oli lyhyt pienessä Soinin kunnassa – petoksista tuomitun yrittäjän kanssa roihahti ilmiriita hetkessä yle.fi, uutiset. 24.1.2020. Viitattu 24.1.2020.
  21. Maija Pihlajamäki on Soinin uusi kunnanjohtaja Yle uutiset. 11.12.2023. Viitattu 7.3.2024.
  22. https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/759
  23. a b c d e Tunnettuja soinilaisia (Arkistoitu – Internet Archive) Soinin yhtenäiskoulu
  24. Ministeri Eino Uusitalo kuollut Pohjalainen.fi. 20.3.2015. Viitattu 20.3.2015.

Aiheesta muualla