Ero sivun ”Oppimisvaikeus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
==Tieto- ja viestintäteknologia oppimisvaikeuksien apuna== |
==Tieto- ja viestintäteknologia oppimisvaikeuksien apuna== |
||
[[Tieto- ja viestintäteknologia|Tieto- ja viestintäteknologian]] opetuskäytöllä on huomattu olevan vaikutusta oppimisvaikeuksiin, sekä myönteisiä että kielteisiä. TVT saattaa auttaa ehkäisemään syrjäytymistä koulutuspolulta erilaisten pitkäaikaista kiinnostumista ja myönteistä sitoutumista synnyttävien harjoitusten avulla. Lisäksi "kasvoton" viestintä voi auttaa vuorovaikutusongelmista kärsiviä. Verkkoympäristö antaa oppilaalle aikaa rakentaa ajatuksiaan, |
[[Tieto- ja viestintäteknologia|Tieto- ja viestintäteknologian]] opetuskäytöllä on huomattu olevan vaikutusta oppimisvaikeuksiin, sekä myönteisiä että kielteisiä. TVT saattaa auttaa ehkäisemään syrjäytymistä koulutuspolulta erilaisten pitkäaikaista kiinnostumista ja myönteistä sitoutumista synnyttävien harjoitusten avulla. Lisäksi "kasvoton" viestintä voi auttaa vuorovaikutusongelmista kärsiviä. Verkkoympäristö antaa oppilaalle aikaa rakentaa ajatuksiaan, jolloin suorituspaineet eivät ole kovin suuret. Ongelmia voivat tuottaa sopeutumisongelmat uudenlaisiin oppimisympäristöihin, sillä ne vaativat erilaista toimintaa ja ajattelun joustavuutta. |
||
Oppimisvaikeuksien kannalta on hyvin tärkeää, että oppijat tutustutetaan kunnolla käytettäviin ohjelmistoihin. Tällöin käytetystä teknologiasta saadaan suurin mahdollinen hyöty, eikä oppijan osaaminen ole kiinni teknisistä vaikeuksista. |
Oppimisvaikeuksien kannalta on hyvin tärkeää, että oppijat tutustutetaan kunnolla käytettäviin ohjelmistoihin. Tällöin käytetystä teknologiasta saadaan suurin mahdollinen hyöty, eikä oppijan osaaminen ole kiinni teknisistä vaikeuksista. |
||
Versio 7. huhtikuuta 2009 kello 01.20
Oppimisvaikeus on erilainen tapa oppia sekä hahmottaa ja käsitellä tietoa. Oppimisvaikeus on usein perinnöllinen, eikä siinä ole kyse tyhmyydestä tai laiskuudesta. Nämä vaikeudet ovat varsin yleisiä: jopa 20 prosentilla ihmisistä arvioidaan olevan jonkinlaisia oppimisongelmia.[1]
Ilmeneminen
Oppimisvaikeudesta kärsivällä hahmottaminen voi olla erilaista seuraavilla alueilla:
- kielellinen kehitys
- tilan, ajan ja suunnan hahmottaminen
- lukeminen
- kirjoittaminen
- laskeminen
- tarkkaavaisuus.[1]
Tunnuspiirteitä
Erilainen oppijuus ei näy hevillä ulospäin, mutta siihen liittyy seuraavia ominaisuuksia ja piirteitä:
- hidas lukeminen
- vieraat kielet vaikeita
- tekstin tuottaminen työlästä
- matemaattisia pulmia
- ääneenlukemisen vastenmielisyys
- kirjoitusvirheet yleisiä
- kirjaimet ja numerot sekoittuvat ja vaihtavat paikkaa
- rivit "hyppivät' paperilla
- oikea ja vasen sekä itä ja länsi saattavat sekoittua
- riimien hahmottamisessa hankaluuksia
- keskittyminen ja tarkkaavaisuus häiriytyvät helposti
- kartan käyttäminen ei ole helppoa
- aikatauluissa pysyminen on haasteellista
- ulkoaopettelemisessa ilmeneee ongelmia.[1]
Tieto- ja viestintäteknologia oppimisvaikeuksien apuna
Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytöllä on huomattu olevan vaikutusta oppimisvaikeuksiin, sekä myönteisiä että kielteisiä. TVT saattaa auttaa ehkäisemään syrjäytymistä koulutuspolulta erilaisten pitkäaikaista kiinnostumista ja myönteistä sitoutumista synnyttävien harjoitusten avulla. Lisäksi "kasvoton" viestintä voi auttaa vuorovaikutusongelmista kärsiviä. Verkkoympäristö antaa oppilaalle aikaa rakentaa ajatuksiaan, jolloin suorituspaineet eivät ole kovin suuret. Ongelmia voivat tuottaa sopeutumisongelmat uudenlaisiin oppimisympäristöihin, sillä ne vaativat erilaista toimintaa ja ajattelun joustavuutta.
Oppimisvaikeuksien kannalta on hyvin tärkeää, että oppijat tutustutetaan kunnolla käytettäviin ohjelmistoihin. Tällöin käytetystä teknologiasta saadaan suurin mahdollinen hyöty, eikä oppijan osaaminen ole kiinni teknisistä vaikeuksista.
Oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaisen auttamiseksi olisi räätälöitävä oppimisympäristöjä entistä mukautuvammiksi. Oppilaiden itseohjautuvuuden ja itsesäätelytaitojen eritasoisuus voitaisiin tunnistaa ohjelmissa, jolloin se vastaisi "tarkoituksenmukaisesti kunkin yksilön kehitystarpeisiin". [2]
Aiheesta muualla
Viitteet
- ↑ a b c Erilaisten oppijoiden liitto ry (esite)
- ↑ Järvelä, Häkkinen, Lehtinen: Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. WSOY, 2006. ISBN 951-0-32353-5