Ero sivun ”George Mallory” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
lähdeviitteitä |
kuvien paikka; typo |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:GeorgeMallory.jpg|thumb |
[[Kuva:GeorgeMallory.jpg|thumb|George Mallory kartoitti reitin [[Mount Everest]]ille ja laski ensimmäisenä ihmisenä jalkansa pohjoisen solan kamaralle 1921.]] |
||
'''George Herbert Leigh Mallory''' ([[18. kesäkuuta]] [[1886]]–8/[[9. kesäkuuta]] [[1924]]) oli kokenut [[englanti]]lainen [[Vuorikiipeily|vuorikiipeilijä]], joka katosi [[Mount Everest]]in valloitusretkellä 1924. Kohtalokas nousu oli hänen kolmas yrityksensä valloittaa maailman korkein vuorenhuippu. Hänen ruumiinsa löydettiin 75 vuotta myöhemmin 8160 metrin korkeudesta 1999<ref> [http://classic.mountainzone.com/everest/99/north/disp5-4dave.html Mountain Zone: Mallory & Irvine Research Expedition (4.5.1999), haettu 24.11.2008] </ref>. Kuolinsyynä oli paluumatkalla tapahtuneen putoamisen aiheuttama päävamma. Ei ole varmuutta pääsivätkö Mallory ja hänen kumppaninsa [[Andrew Irvine]] vuoren korkeimmalle huipulle ennen onnettomuutta<ref> [http://news.bbc.co.uk/2/hi/south_asia/352418.stm BBC News (25.5.1999), haettu 24.11.2008] </ref><ref> [http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/1564954/'George-Mallory-conquered-Everest-decades-before-Sir-Edmund-Hillary'.html Telegraph UK (3.10.2007): 'George Mallory conquered Everest decades before Sir Edmund Hillary'] </ref>. Viimeisin näköhavainto heistä oli vain muutama sata metriä ennen huippua<ref> [http://outside.away.com/outside/magazine/1099/199910mallory2.html Outside Magazine 10/1999, haettu 24.11.2008] </ref>. Virallisesti Mount Everestin valloitti Sir [[Edmund Hillary]] ja sherpa [[Tenzing Norgay]] vasta 1953. |
'''George Herbert Leigh Mallory''' ([[18. kesäkuuta]] [[1886]]–8/[[9. kesäkuuta]] [[1924]]) oli kokenut [[englanti]]lainen [[Vuorikiipeily|vuorikiipeilijä]], joka katosi [[Mount Everest]]in valloitusretkellä 1924. Kohtalokas nousu oli hänen kolmas yrityksensä valloittaa maailman korkein vuorenhuippu. Hänen ruumiinsa löydettiin 75 vuotta myöhemmin 8160 metrin korkeudesta 1999<ref> [http://classic.mountainzone.com/everest/99/north/disp5-4dave.html Mountain Zone: Mallory & Irvine Research Expedition (4.5.1999), haettu 24.11.2008] </ref>. Kuolinsyynä oli paluumatkalla tapahtuneen putoamisen aiheuttama päävamma. Ei ole varmuutta pääsivätkö Mallory ja hänen kumppaninsa [[Andrew Irvine]] vuoren korkeimmalle huipulle ennen onnettomuutta<ref> [http://news.bbc.co.uk/2/hi/south_asia/352418.stm BBC News (25.5.1999), haettu 24.11.2008] </ref><ref> [http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/1564954/'George-Mallory-conquered-Everest-decades-before-Sir-Edmund-Hillary'.html Telegraph UK (3.10.2007): 'George Mallory conquered Everest decades before Sir Edmund Hillary'] </ref>. Viimeisin näköhavainto heistä oli vain muutama sata metriä ennen huippua<ref> [http://outside.away.com/outside/magazine/1099/199910mallory2.html Outside Magazine 10/1999, haettu 24.11.2008] </ref>. Virallisesti Mount Everestin valloitti Sir [[Edmund Hillary]] ja sherpa [[Tenzing Norgay]] vasta 1953. |
||
== Elämä == |
== Elämä == |
||
| ⚫ | |||
Mallory syntyi [[Mobberley]]ssa, [[Cheshire]]ssa. Hänen isänsä oli Herbert Leigh Mallory (1856–1943), pappismies, joka muutti sukunimensä virallisesti Leigh-Malloryksi 1914. Georgella oli kolme sisarusta: kaksi siskoa ja nuorempi veli [[Trafford Leigh-Mallory]], joka palveli sittemmin [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] ilmavoimissa. |
Mallory syntyi [[Mobberley]]ssa, [[Cheshire]]ssa. Hänen isänsä oli Herbert Leigh Mallory (1856–1943), pappismies, joka muutti sukunimensä virallisesti Leigh-Malloryksi 1914. Georgella oli kolme sisarusta: kaksi siskoa ja nuorempi veli [[Trafford Leigh-Mallory]], joka palveli sittemmin [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] ilmavoimissa. |
||
| Rivi 16: | Rivi 14: | ||
== Saavutukset kiipeilyssä == |
== Saavutukset kiipeilyssä == |
||
'''Eurooppa''' |
'''Eurooppa''' |
||
| ⚫ | |||
1904 Mallory yritti Alppien [[Mont Vélan]]in huipulle Irvingin järjestämällä retkellä, mutta joutui kääntymään takaisin ennen huippua [[Vuoristotauti|vuoristotaudin]] takia. 1911 hän nousi [[Mont Blanc]]ille ja kiipesi kolmantena [[Mont Maudit]]in Kuffner-harjanteelle retkellä, jota johti jälleen Irving<ref> [http://www.rockclimbing.com/routes/Europe/France/07-_Alps___Chamonix_and_Mont_Blanc_area_ALPINE_CLIMBS/Mont_Maudit__4465_m___MB_/ Rock Climbing.com: Mont Maudit, haettu 25.11.2008] "Member of the 3rd climb in 1911 was the well-known George Leigh Mallory who disappeared on the Everest 1924. In this case of the Kuffner ridge, Mallory climbed as the scholar of his english teacher R. L. G. Irving." </ref>. |
1904 Mallory yritti Alppien [[Mont Vélan]]in huipulle Irvingin järjestämällä retkellä, mutta joutui kääntymään takaisin ennen huippua [[Vuoristotauti|vuoristotaudin]] takia. 1911 hän nousi [[Mont Blanc]]ille ja kiipesi kolmantena [[Mont Maudit]]in Kuffner-harjanteelle retkellä, jota johti jälleen Irving<ref> [http://www.rockclimbing.com/routes/Europe/France/07-_Alps___Chamonix_and_Mont_Blanc_area_ALPINE_CLIMBS/Mont_Maudit__4465_m___MB_/ Rock Climbing.com: Mont Maudit, haettu 25.11.2008] "Member of the 3rd climb in 1911 was the well-known George Leigh Mallory who disappeared on the Everest 1924. In this case of the Kuffner ridge, Mallory climbed as the scholar of his english teacher R. L. G. Irving." </ref>. |
||
| Rivi 30: | Rivi 27: | ||
== Kuolema == |
== Kuolema == |
||
| ⚫ | |||
George Mallory liittyi kolmanteen brittiläiseen Everest-retkikuntaan 1924 siinä uskossa, että retki olisi hänen viimeinen mahdollisuutensa valloittaa vuori. Uutta retkikuntaa johti aiemman lailla kenraali Bruce. Ensimmäinen nousu, jonka Mallory suoritti Geoffrey Brucen kanssa, ja toinen Nortonin ja Somerwillen tekemä yritys epäonnistuivat tavoitteessaan. 8. kesäkuuta 1924 Mallory ja hänen kiipeilyparinsa [[Andrew Irvine|Andrew "Sandy" Irvine]] lähtivät retkikunnan kolmanteen yritykseen Pohjoissolan kautta. Tällä kertaa he käyttivät lisähappea, minkä Mallory oli vastahakoisesti tunnustanut välttämättömäksi Finchin vuoden 1922 kokemusten perusteella. |
George Mallory liittyi kolmanteen brittiläiseen Everest-retkikuntaan 1924 siinä uskossa, että retki olisi hänen viimeinen mahdollisuutensa valloittaa vuori. Uutta retkikuntaa johti aiemman lailla kenraali Bruce. Ensimmäinen nousu, jonka Mallory suoritti Geoffrey Brucen kanssa, ja toinen Nortonin ja Somerwillen tekemä yritys epäonnistuivat tavoitteessaan. 8. kesäkuuta 1924 Mallory ja hänen kiipeilyparinsa [[Andrew Irvine|Andrew "Sandy" Irvine]] lähtivät retkikunnan kolmanteen yritykseen Pohjoissolan kautta. Tällä kertaa he käyttivät lisähappea, minkä Mallory oli vastahakoisesti tunnustanut välttämättömäksi Finchin vuoden 1922 kokemusten perusteella. |
||
| Rivi 37: | Rivi 36: | ||
=== Hautaus === |
=== Hautaus === |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Katoamisesta lähtien Malloryn ja Irvinen kohtalo ja kysymys siitä, pääsivätkö he kenties huipulle saakka, on askarruttanut jälkipolvia. Siitä huolimatta vain kaksi retkikuntaa lähetettiin 75 vuoden aikana ottamaan heidän kohtalostaan |
||
| ⚫ | Katoamisesta lähtien Malloryn ja Irvinen kohtalo ja kysymys siitä, pääsivätkö he kenties huipulle saakka, on askarruttanut jälkipolvia. Siitä huolimatta vain kaksi retkikuntaa lähetettiin 75 vuoden aikana ottamaan heidän kohtalostaan selvyys<ref> [http://www.affimer.org/hemmleb4.html Jochen Hemmleb: Mallory & Irvine Research Expedition, 1999, haettu 26.11.2008] "The 1999 expedition was only the second attempt ever at searching for the missing climbers. A first attempt, instigated in 1986 by American researcher, Tom Holzel, and British mountaineering historian, Audrey Salkeld, failed due to bad weather and the death of a sherpa before reaching the actual search area on the mountain" </ref>. Yksi näistä, 1988 vuorelle noussut Tom Holzelin retkikunta, sai kuulla eräältä [[kiina]]laiselta kiipeilijältä, että Wang Hung-Bao -niminen vuorikiipeilijä kiinalaisten retkikunnasta 1975 oli törmännyt englantilaiseen vainajaan 26570 [[Jalka (mittayksikkö)|jalan]] korkeudessa. Pahaksi onneksi Wang Hung-Bao menehtyi itse löytöään seuranneena päivänä lumivyöryssä, eikä siten ehtinyt tehdä tarkempaa selontekoa vainajan tarkasta sijainnista. Holzelin raportti herätti mielenkiinnon Malloryyn uudelleen henkiin, mutta harva kiipeilijä oli valmis uhraamaan kallisarvoisia resursseja hänen etsimiseensä. |
||
1999 järjestettiin toinen varta vasten asialle vihkiytynyt retkikunta ''Mallory and Irvine Research Expedition'', jonka rahoittivat Nova-TV-show ja [[BBC]]. Tutkimusretkikunnan johtajana toimi Eric Simonson. Mukana oli tutkija Jochen Hemleb, jonka ryhmän jäsen [[Conrad Anker]] löysi<ref> [http://www.affimer.org/hemmleb4.html Jochen Hemmleb: Mallory & Irvine Research Expedition, 1999, haettu 26.11.2008] "Anker was returning from the lower western rim of the basin, when he spotted a blue-yellow object fluttering in the wind. He traversed over for closer examination. As he happened to look over his right shoulder, he suddenly saw "a patch of white, that was whiter than the rock that was around and also whiter than the snow." It was another corpse - but not from recent times. A bleached-out heel, a nailed leather boot, natural fibre clothing - all this indicated that it must have been there for a long time. It was 11.45 a.m." </ref> muutaman tunnin työn tuloksena Malloryn ruumiin 8160 metrin korkeudesta Everest-vuoren pohjoisseinämän rinteeltä. Ruumis oli säilynyt erittäin hyvin vuoriston olosuhteissa. Retkikunnan jäsenet tiesivät, että Mallorylla tai Irvinellä oli ollut mukanaan [[Kodak]]in kamera, mutta sitä ei löytynyt. Kameran [[filmi]] voisi ratkaista arvoituksen pääsivätkö Mallory tai Irvine koskaan huipulle. Tutkittuaan Malloryn ruumiin ja tavarat retkikunta piti hänelle [[Anglikaaninen kirkko|anglikaanisen]] muistojumalanpalveluksen ja hautasi hänet löytöpaikalleen. |
1999 järjestettiin toinen varta vasten asialle vihkiytynyt retkikunta ''Mallory and Irvine Research Expedition'', jonka rahoittivat Nova-TV-show ja [[BBC]]. Tutkimusretkikunnan johtajana toimi Eric Simonson. Mukana oli tutkija Jochen Hemleb, jonka ryhmän jäsen [[Conrad Anker]] löysi<ref> [http://www.affimer.org/hemmleb4.html Jochen Hemmleb: Mallory & Irvine Research Expedition, 1999, haettu 26.11.2008] "Anker was returning from the lower western rim of the basin, when he spotted a blue-yellow object fluttering in the wind. He traversed over for closer examination. As he happened to look over his right shoulder, he suddenly saw "a patch of white, that was whiter than the rock that was around and also whiter than the snow." It was another corpse - but not from recent times. A bleached-out heel, a nailed leather boot, natural fibre clothing - all this indicated that it must have been there for a long time. It was 11.45 a.m." </ref> muutaman tunnin työn tuloksena Malloryn ruumiin 8160 metrin korkeudesta Everest-vuoren pohjoisseinämän rinteeltä. Ruumis oli säilynyt erittäin hyvin vuoriston olosuhteissa. Retkikunnan jäsenet tiesivät, että Mallorylla tai Irvinellä oli ollut mukanaan [[Kodak]]in kamera, mutta sitä ei löytynyt. Kameran [[filmi]] voisi ratkaista arvoituksen pääsivätkö Mallory tai Irvine koskaan huipulle. Tutkittuaan Malloryn ruumiin ja tavarat retkikunta piti hänelle [[Anglikaaninen kirkko|anglikaanisen]] muistojumalanpalveluksen ja hautasi hänet löytöpaikalleen. |
||
Versio 26. marraskuuta 2008 kello 18.23
George Herbert Leigh Mallory (18. kesäkuuta 1886–8/9. kesäkuuta 1924) oli kokenut englantilainen vuorikiipeilijä, joka katosi Mount Everestin valloitusretkellä 1924. Kohtalokas nousu oli hänen kolmas yrityksensä valloittaa maailman korkein vuorenhuippu. Hänen ruumiinsa löydettiin 75 vuotta myöhemmin 8160 metrin korkeudesta 1999[1]. Kuolinsyynä oli paluumatkalla tapahtuneen putoamisen aiheuttama päävamma. Ei ole varmuutta pääsivätkö Mallory ja hänen kumppaninsa Andrew Irvine vuoren korkeimmalle huipulle ennen onnettomuutta[2][3]. Viimeisin näköhavainto heistä oli vain muutama sata metriä ennen huippua[4]. Virallisesti Mount Everestin valloitti Sir Edmund Hillary ja sherpa Tenzing Norgay vasta 1953.
Elämä
Mallory syntyi Mobberleyssa, Cheshiressa. Hänen isänsä oli Herbert Leigh Mallory (1856–1943), pappismies, joka muutti sukunimensä virallisesti Leigh-Malloryksi 1914. Georgella oli kolme sisarusta: kaksi siskoa ja nuorempi veli Trafford Leigh-Mallory, joka palveli sittemmin toisessa maailmansodassa ilmavoimissa.
1896 Mallory aloitti opinnot Glengorsen sisäoppilaitoksessa Eastbournessa, jonne oli siirtynyt toisesta koulusta West Kirbyssa. 13-vuotiaana hän sai apurahan matematiikan opintoihin Winchester Collegeen. Viimeistä edellisenä vuotenaan koulussa hän tutustui vuorikiipeilyyn ohjaajanaan Robert Lock Graham Irving, joka vei vuosittain joukon oppilaitaan Alpeille. Lokakuussa 1905 Mallory pääsi Magdalene Collegeen opiskelemaan historiaa. Siellä ollessaan hän tutustui Bloomsburyn ryhmän jäseniin James ja Lytton Stracheyhyn, John Maynard Keynesiin ja Duncan Grantiin, joka maalasi useita muotokuvia Mallorysta. Mallory osallistui innolla soutukilpailuihin koulunsa joukkueessa, mutta ei koskaan ottanut osaa kuuluisaan Cambridgen ja Oxfordin väliseen kilpailuun.
Valmistuttuaan Mallory jäi Cambridgeen vuodeksi ja kirjoitti esseen, jonka hän julkaisi myöhemmin nimellä Boswell the Biographer (1912). Hän oleskeli jonkin aikaa Ranskassa, jossa Simon Bussy teki hänestä nykyään Lontoon National Portrait Galleryn kokoelmiin kuuluvan muotokuvan. Palattuaan kotimaahansa hän päätti ryhtyä opettajaksi aloittaen 1910 Charterhousessa Godalmingissa, Surreyssa. Siellä hän tapasi runoilija Robert Gravesin, joka oli tuolloin oppilaana koulussa. Myöhemmin omaelämäkerrassaan Graves muisteli Mallorya lämmöllä, koska tämä oli tukenut häntä kirjallisuudessa ja vienyt vuorikiipeilemään. Mallory oli sulhaspoikana Gravesin häissä 1918.
Opettaessaan Charterhousessa Mallory tapasi tulevan vaimonsa Ruthin, joka oli paikallisia tyttöjä, ja pariskunta meni naimisiin 1914 vain vajaata viikkoa ennen Saksan ja Britannian välistä sodanjulistusta. Georgelle ja Ruthille syntyi kaksi tytärtä ja poika: Clare 1915, Beridge 1917 ja John 1920. Joulukuussa 1915 Mallory liittyi Royal Garrison Artilleryn tykkikomppaniaan vänrikkinä ja osallistui Sommen taisteluun 1916. Sodan jälkeen hän palasi Charterhouseen, mutta irtisanoutui 1921, jotta saattoi osallistua ensimmäiseen Everestin retkikuntaan samana vuonna. Retkien väliaikoina hän yritti hankkia elantonsa kirjoittamalla ja luennoimalla, mutta heikolla menestyksellä. 1923 hän otti vakanssin Cambridgesta, josta pyysi virkavapaata osallistuakseen vuoden 1924 Everestin valloitusretkeen.
Saavutukset kiipeilyssä
Eurooppa
1904 Mallory yritti Alppien Mont Vélanin huipulle Irvingin järjestämällä retkellä, mutta joutui kääntymään takaisin ennen huippua vuoristotaudin takia. 1911 hän nousi Mont Blancille ja kiipesi kolmantena Mont Mauditin Kuffner-harjanteelle retkellä, jota johti jälleen Irving[5].
Vuoteen 1913 mennessä hän oli parhaissa voimissaan kiiveten Englannin järviseudun Pillar Rockille ilman apulaitteita käyttäen reittiä, jota nykyään nimitetään hänen mukaansa Malloryn reitiksi. Suoritus on nykypäivänkin mittapuun mukaan hyvin vaativa (5,9 amerikkalaisen asteikon mukaan).
Aasia
1921 Mallory liittyi brittien ensimmäiseen tiedusteluretkikuntaan, jonka kokosi ja rahoitti Mount Everest -toimikunta. Retkikunta tutki ja löysi reitin Pohjoissolaan saakka ja piirsi ensimmäiset tarkat kartat vuoren ympäristöstä. Vaikka Mallorylla oli seurueessaan useita Britannian alppikerhon arvostettuja jäseniä ja Intiaan sijoitettuja tarkkailijoita, vuoristotaudin rampauttava vaikutus näiden keskuudessa sälytti pääosan kenttätyöstä Malloryn, hänen kiipeilyparinsa Guy Bullockin ja Brittiläisen Intian maanmittauslaitoksen edustajan E. O. Wheelerin harteille. Malloryn johtamana ja kymmenkunnan paikallisen sherpan avustuksella ryhmä nousi useille matalammille huipuille Everest-vuoren lähellä. Ryhmä nousi myös Pohjoissolaan 7 066 m:n korkeudelle etsiessään mahdollista reittiä ylös pohjoisseinämän puolelta. Malloryn seurue oli suurella todennäköisyydellä ensimmäiset eurooppalaiset, jotka näkivät Läntisen punssimaljan (Western Cwm) Lhotse-vuoren kupeessa ja kulkivat Rongbuk-jäätikön läpi aivan pohjoisseinän juurelle. Kierreltyään vuoren ympäri etelästä tiedusteluryhmä löysi Rongbuckin itäisen jäätikön, joka on kaikkien Tiibetin puolelta alkavien retkikuntien portti Everestille nykyäänkin. Päästyään pohjoisharjanteelle Mallory ei ollut ainoastaan ensimmäinen ihminen varsinaisen Everest-vuoren kamaralla, vaan hän samalla viitoitti reitin huipulle koillisharjanteen kautta yli luonnonesteen, jota kutsutaan toiseksi askeleeksi.
1922 Mallory palasi Himalajalle kenraali Charles Granville Brucen ja kiipeilyopas Edward Lisle Struttin johtaman ryhmän jäsenenä vakaana aikomuksenaan yrittää tällä kertaa tosissaan huipun valloittamista. Keinohapen käyttöä pidettiin tuolloin epäurheilijamaisena, mistä syystä Mallory, Howard Somerwell ja Edward Norton lähtivät nousemaan ilman sitä. Ryhmä pääsi ohuesta ilmasta huolimatta melkein koillisharjanteen huipulle tehden samalla vuorikiipeilyn korkeusennätyksen 8 225 metriä, ennen kuin sääolosuhteet ja ajankuluminen pakottivat heidät kääntymään takaisin. Seuraava ryhmä, jota johti George Ingle Finch, pääsi ennätysajassa vieläkin korkeammalle 8 321 metriin, mutta lisähapen avulla, jonka käyttöön Mallorykin oli seuraavalla kohtalokkaalla retkikunnallaan vastentahtoisesti palaava. Juuri ennen kiipeilykauden loppua Mallory kokosi uuden ryhmän vielä kolmanteen yritykseen monsuunin alla. Hänen edetessään kantajien ryhmän johdossa Pohjoissolan matalammassa päässä vyötärönmittaisessa vastasataneessa lumessa lumivyöry pyyhki heidän ylitseen vaatien seitsemän sherpan hengen. Nousuyritys kuivui heti kokoon, ja Mallory palasi kotiin vastaanottamaan haukut toisen retkikunnan kohtalosta.
Kuolema
George Mallory liittyi kolmanteen brittiläiseen Everest-retkikuntaan 1924 siinä uskossa, että retki olisi hänen viimeinen mahdollisuutensa valloittaa vuori. Uutta retkikuntaa johti aiemman lailla kenraali Bruce. Ensimmäinen nousu, jonka Mallory suoritti Geoffrey Brucen kanssa, ja toinen Nortonin ja Somerwillen tekemä yritys epäonnistuivat tavoitteessaan. 8. kesäkuuta 1924 Mallory ja hänen kiipeilyparinsa Andrew "Sandy" Irvine lähtivät retkikunnan kolmanteen yritykseen Pohjoissolan kautta. Tällä kertaa he käyttivät lisähappea, minkä Mallory oli vastahakoisesti tunnustanut välttämättömäksi Finchin vuoden 1922 kokemusten perusteella.
Retkikunnan geologi Noel Odell teki pilvien hajaannuttua lyhyen näköhavainnon Mallorysta ja Irvinesta samana päivänä kello 12.50 [6] ylhäällä lähellä huippua paikassa, jota hän silloin piti toisena askeleena, mutta myöhemmin ei ollut enää varma sijainnista havaintohetkellä. Odell muisti ihmetelleensä, miksi he olivat vielä niin alhaalla, vaikka päivä oli jo pitkällä. Myöhemmin on esitetty sellainen mahdollisuus, että he olisivatkin olleet jo paluumatkalla alas huipulta. Odellin havainto on viimeinen silminnäkijätodistus Mallorysta ja Irvinesta elävänä. Mikään ei edelleenkään tue tai kumoa sitä, että he olisivat päässeet määränpäähänsä Everest-vuoren huipulle. Joka tapauksessa parivaljakko ei milloinkaan palannut ylhäältä alas leiriin. Vuoden 1933 retkikunta löysi tyhjän painepullon ja Irvinen jäähakun ensimmäisen askeleen lähettyviltä.
Malloryn ja Irvinen uskotaan menehtyneen joko lähtöpäivänään 8. kesäkuuta tai sitä seuraavana. Uutinen kokeneen vuorikiipeilijän ja hänen nuoremman parinsa katoamisesta ja kuolemasta kiiri nopeasti kotimaahan, jossa heidän kohtalonsa sai sankarivainajien vastaanoton. George Leigh Malloryn siunaustilaisuus pidettiin St. Paulin katedraalissa, jossa olivat läsnä omaisten lisäksi Britannian pääministeri J. Ramsay Macdonald, kaikki hallituksen jäsenet ja kuninkaallinen perhe mukaan lukien Yrjö V.
Hautaus
Katoamisesta lähtien Malloryn ja Irvinen kohtalo ja kysymys siitä, pääsivätkö he kenties huipulle saakka, on askarruttanut jälkipolvia. Siitä huolimatta vain kaksi retkikuntaa lähetettiin 75 vuoden aikana ottamaan heidän kohtalostaan selvyys[7]. Yksi näistä, 1988 vuorelle noussut Tom Holzelin retkikunta, sai kuulla eräältä kiinalaiselta kiipeilijältä, että Wang Hung-Bao -niminen vuorikiipeilijä kiinalaisten retkikunnasta 1975 oli törmännyt englantilaiseen vainajaan 26570 jalan korkeudessa. Pahaksi onneksi Wang Hung-Bao menehtyi itse löytöään seuranneena päivänä lumivyöryssä, eikä siten ehtinyt tehdä tarkempaa selontekoa vainajan tarkasta sijainnista. Holzelin raportti herätti mielenkiinnon Malloryyn uudelleen henkiin, mutta harva kiipeilijä oli valmis uhraamaan kallisarvoisia resursseja hänen etsimiseensä.
1999 järjestettiin toinen varta vasten asialle vihkiytynyt retkikunta Mallory and Irvine Research Expedition, jonka rahoittivat Nova-TV-show ja BBC. Tutkimusretkikunnan johtajana toimi Eric Simonson. Mukana oli tutkija Jochen Hemleb, jonka ryhmän jäsen Conrad Anker löysi[8] muutaman tunnin työn tuloksena Malloryn ruumiin 8160 metrin korkeudesta Everest-vuoren pohjoisseinämän rinteeltä. Ruumis oli säilynyt erittäin hyvin vuoriston olosuhteissa. Retkikunnan jäsenet tiesivät, että Mallorylla tai Irvinellä oli ollut mukanaan Kodakin kamera, mutta sitä ei löytynyt. Kameran filmi voisi ratkaista arvoituksen pääsivätkö Mallory tai Irvine koskaan huipulle. Tutkittuaan Malloryn ruumiin ja tavarat retkikunta piti hänelle anglikaanisen muistojumalanpalveluksen ja hautasi hänet löytöpaikalleen.
Lähteet
- ↑ Mountain Zone: Mallory & Irvine Research Expedition (4.5.1999), haettu 24.11.2008
- ↑ BBC News (25.5.1999), haettu 24.11.2008
- ↑ Telegraph UK (3.10.2007): 'George Mallory conquered Everest decades before Sir Edmund Hillary'
- ↑ Outside Magazine 10/1999, haettu 24.11.2008
- ↑ Rock Climbing.com: Mont Maudit, haettu 25.11.2008 "Member of the 3rd climb in 1911 was the well-known George Leigh Mallory who disappeared on the Everest 1924. In this case of the Kuffner ridge, Mallory climbed as the scholar of his english teacher R. L. G. Irving."
- ↑ Jochen Hemmleb: The Last Witness: Noel Odell, haettu 26.11.2008 "At 12.50 saw M & I on ridge nearing base of final pyramide."
- ↑ Jochen Hemmleb: Mallory & Irvine Research Expedition, 1999, haettu 26.11.2008 "The 1999 expedition was only the second attempt ever at searching for the missing climbers. A first attempt, instigated in 1986 by American researcher, Tom Holzel, and British mountaineering historian, Audrey Salkeld, failed due to bad weather and the death of a sherpa before reaching the actual search area on the mountain"
- ↑ Jochen Hemmleb: Mallory & Irvine Research Expedition, 1999, haettu 26.11.2008 "Anker was returning from the lower western rim of the basin, when he spotted a blue-yellow object fluttering in the wind. He traversed over for closer examination. As he happened to look over his right shoulder, he suddenly saw "a patch of white, that was whiter than the rock that was around and also whiter than the snow." It was another corpse - but not from recent times. A bleached-out heel, a nailed leather boot, natural fibre clothing - all this indicated that it must have been there for a long time. It was 11.45 a.m."
Aiheesta muualla
- Malloryn retkikunta 1924(englanniksi)
- Viimeinen näköhavainto(englanniksi)
- Malloryn ruumiin löytäminen 1999(englanniksi)
- Sir Francis Younghusband: The Epic of Mount Everest (1926)(englanniksi)