Ero sivun ”Kondorit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kumottu muokkaus 11595169, jonka teki 84.251.64.181 (keskustelu)
RedBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2) (Botti lisäsi: ar:نسور العالم الجديد
Rivi 53: Rivi 53:
[[Luokka:Kondorit|*]]
[[Luokka:Kondorit|*]]


[[ar:نسور العالم الجديد]]
[[id:Hering Dunia Baru]]
[[id:Hering Dunia Baru]]
[[be:Амерыканскія грыфы]]
[[be:Амерыканскія грыфы]]

Versio 11. toukokuuta 2012 kello 19.57

Kondorit
Mustakondori (Coragyps atratus)
Mustakondori (Coragyps atratus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Kondorit
Cathartidae
Lafresnaye, 1839
Suvut
Katso myös

  Kondorit Wikispeciesissä
  Kondorit Commonsissa

Kondorit (Cathartidae) on vanha päiväpetolintuheimo, jonka seitsemän lajia ovat vanhan maailman korppikotkia muistuttavia raadonsyöjiä. Kondoreille on ominaista paljas pää ja kaula, pitkä ja vankka koukkunokka ja liitolentäjän laajat siivet. Kondoreja elää yksinomaan Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereilla, ja niitä kutsutaan usein uuden maailman korppikotkiksi. Sukuja on viisi ja niissä yhteensä kuusi lajia. Lajien joukossa on myös nykyajan suurin lentävä lintu, andienkondori (Vultur gryphus). Andienkondori on valkeaa kaularöyhelöä lukuun ottamatta musta. Sen pituus on noin 115 cm, paino 10 kg ja siipien kärkiväli 3 m. Kaliforniankondori (Gymnogyps californianus) on hävinnyt luonnosta, mutta 1980-luvulla alkaneiden tarhausten avulla se yritetään istuttaa uudelleen. Muita heimon lajeja ovat mustakondori eli gallinatso (Coragyps atratus) ja kondorien suku Cathartes. Ne syövät lähes yksinomaan raatoja. Kondorien ja korppikotkien yhtäläisyydet johtuvat konvergenssista eli mukautumisesta samantapaisiin elintapoihin. Erikoispiirteenä kondoreilla on sierainten väliseinän puuttuminen. Kondorien hajuaisti on hyvin tehokas ja niiden rasvarauhanen on paljas.

Luulöytöjen perusteella heimo on lähes 50 miljoonan vuoden ikäinen. Jotkin heimon sukupuuttoon kuolleista jäsenistä olivat jättiläisiä, joiden siipiväli oli viitisen metriä, kuten jääkautisista kerrostumista löytynyt Teratornis incredibilis, sekä Etelä-Amerikassa 7–5 miljoonaa vuotta sitten elänyt Argentavis magnificens. Nykyistenkin joukossa on lajeja jotka kuuluvat maailman isoimpiin lentäviin lintuihin.

Lajit