Ero sivun ”Takaisinristeytys” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Tyypin villiintyminen: mainittu villiintyneet kanit, jotka muuttuvat harmaanruskeiksi
Rivi 18: Rivi 18:


==Tyypin villiintyminen==
==Tyypin villiintyminen==
Takaisinristeytymistä katsotaan joskus tapahtuvan myös [[villiintynyt eläin|villiintyneissä]] eläinpopulaatioissa. Ei tiedetä, johtuuko esimerkiksi villiintyneiden lampaiden ja sikojen alkukantaistyyppisyys siitä, että niiden esivanhemmat olivat alkukantaista rotua vai onko takaisinristeytymistä tapahtunut jollain tapaa luonnostaan.
Takaisinristeytymistä katsotaan joskus tapahtuvan myös [[villiintynyt eläin|villiintyneissä]] eläinpopulaatioissa. Ei tiedetä, johtuuko esimerkiksi villiintyneiden lampaiden, sikojen ja [[kaniini]]en alkukantaistyyppisyys siitä, että niiden esivanhemmat olivat alkukantaista rotua vai onko takaisinristeytymistä tapahtunut jollain tapaa luonnostaan.


Sikojen tunnetaan villiintyvän helposti ja ainakin Yhdysvaltoihin levinneen [[razorback]]-sian tapauksessa siat palaavat villisikamaiseen tyyppiin sekä ulkoisesti että käytökseltään ja kestävyydeltään.
Sikojen tiedetään villiintyvän helposti ja ainakin Yhdysvaltoihin levinneen [[razorback]]-sian tapauksessa siat palaavat villisikamaiseen tyyppiin sekä ulkoisesti että käytökseltään ja kestävyydeltään.


==Viitteet==
==Viitteet==

Versio 13. helmikuuta 2012 kello 19.31

Alsatian shepalute on takaisinjalostettu rotu, joka muistuttaa sukupuuttoon kuollutta hirviösutta.
Heckin tarpaani Haselünnessa.
Tiedosto:Heck cattle male.jpg
Heckin alkuhärkä -sonni, joka on jalostett muistuttamaan alkuhärkää.
Luonnossa takaisinristeytyneitä villiintyneitä razorback-sikoja, jotka muistuttavat villisikaa.

Takaisinristeytys on sukupuuttoon kuolleen lajin, alalajin tai rodun kaltaisen eläimen tuottamista risteyttämällä. Se voi tapahtua myös itsestään. Takaisinristeyttämisen uskotaan olevan mahdollista siksi, että sukupuuttoon kuolleen eläimen geenit olisivat säilyneet elossa selvinneen lajin tai rodun geenipoolissa.

Takaisinristeytys ja erityisesti sukupuuttoon kuolleisen eläinten uudelleenluonti takaisinristeyttämällä on kiistelty aihe. Yhtenevä ulkonäkö ei takaa samanlaista käyttäytymistä tai ominaisuuksia. Joidenkin takaisinristeytettävien eläinten alkuperäistä ekologista lokeroa, kestävyyttä ja tautienvastustuskykyä ei tunneta. Esimerkiksi alkuhärkä kuoli sukupuuttoon jo 1600-luvulla, eikä siitä ole säilynyt näitä tietoja.

Kotieläimet

Koirarotu Alsatian shepalute on jalostettu muistuttamaan hirviösutta rakenteeltaan ja luustoltaan, joskaan ei luonteeltaan.[1] Muita susimaisen näköisiksi jalostettuja, mutta varsinaisiin susiin risteyttämättömiä rotuja ovat tamaskan, utonagan ja inuiittikoira.

Myös nykynaudan edeltäjää alkuhärkää on yritetty takaisinristeyttää. Suurin osa näistä eläimistä on 1920-luvulla luodun Heckin alkuhärän edustajia, joskin myös nykyaikaisia metodeja käyttäviä ohjelmia on, kuten TaurOs Project[2]. Myös ulkoisesti tarpaania muistuttavat Konikponi ja Heckin tarpaani on kehitetty, joskin niiden suhdetta alkuperäiseen tarpaaniin epäillään[3].

Kvaggaprojekti pyrkii luomaan sukupuuttoon kuollutta kvaggaa muistuttavan aroseepran tyypin, jolla olisi takaosassa vähemmän raitoja.

Takaisinristeytystä on käytetty uudelleenluomaan myös sukupuuttoon kuolleita kotieläinrotuja kuten cumberlandinsika.

Tyypin villiintyminen

Takaisinristeytymistä katsotaan joskus tapahtuvan myös villiintyneissä eläinpopulaatioissa. Ei tiedetä, johtuuko esimerkiksi villiintyneiden lampaiden, sikojen ja kaniinien alkukantaistyyppisyys siitä, että niiden esivanhemmat olivat alkukantaista rotua vai onko takaisinristeytymistä tapahtunut jollain tapaa luonnostaan.

Sikojen tiedetään villiintyvän helposti ja ainakin Yhdysvaltoihin levinneen razorback-sian tapauksessa siat palaavat villisikamaiseen tyyppiin sekä ulkoisesti että käytökseltään ja kestävyydeltään.

Viitteet

  1. Standards of the Breed 2009. National American Alsatian Club. Viitattu 5.11.2010.
  2. [www.taurosproject.com/ TaurOs Project]
  3. Wild horses for Europe: which breed is the best?
  • Koene, P., & Gremmen, B. (2001). Genetics of dedomestication in large herbivores. In 35th ISAE Conference, Davis, California, 2001 (sivut 68–68).

Aiheesta muualla