Ero sivun ”Oppimisvaikeus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MystBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti muokkasi: fr:Trouble des apprentissages
WikitanvirBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ko:학습장애
Rivi 30: Rivi 30:
[[es:Dificultades del aprendizaje]]
[[es:Dificultades del aprendizaje]]
[[fr:Trouble des apprentissages]]
[[fr:Trouble des apprentissages]]
[[ko:학습장애]]
[[it:Disturbi specifici di apprendimento]]
[[it:Disturbi specifici di apprendimento]]
[[he:לקות למידה]]
[[he:לקות למידה]]

Versio 31. joulukuuta 2011 kello 16.45

Oppimisvaikeus on erilainen tapa oppia sekä hahmottaa ja käsitellä tietoa. Oppimisvaikeus on usein perinnöllinen, eikä siinä ole kyse tyhmyydestä tai laiskuudesta. Nämä vaikeudet ovat varsin yleisiä: jopa 20 prosentilla ihmisistä arvioidaan olevan jonkinlaisia oppimisongelmia. Oppimisvaikeus voi näkyä eri alueilla, kuten esimerkiksi kielellisessä kehityksessä, tarkkaavaisuudessa tai tilan, suunnan tai ajan hahmottamisessa. [1]

Tieto- ja viestintäteknologia oppimisvaikeuksien apuna

Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytöllä on huomattu olevan vaikutusta oppimisvaikeuksiin, sekä myönteisiä että kielteisiä. TVT saattaa auttaa ehkäisemään syrjäytymistä koulutuspolulta erilaisten pitkäaikaista kiinnostumista ja myönteistä sitoutumista synnyttävien harjoitusten avulla. Lisäksi "kasvoton" viestintä voi auttaa vuorovaikutusongelmista kärsiviä. Verkkoympäristö antaa oppilaalle aikaa rakentaa ajatuksiaan, jolloin suorituspaineet eivät ole kovin suuret. Ongelmia voivat tuottaa sopeutumisongelmat uudenlaisiin oppimisympäristöihin, sillä ne vaativat erilaista toimintaa ja ajattelun joustavuutta.

Oppimisvaikeuksien kannalta on hyvin tärkeää, että oppijat tutustutetaan kunnolla käytettäviin ohjelmistoihin. Tällöin käytetystä teknologiasta saadaan suurin mahdollinen hyöty, eikä oppijan osaaminen ole kiinni teknisistä vaikeuksista.

Oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaisen auttamiseksi olisi räätälöitävä oppimisympäristöjä entistä mukautuvammiksi. Oppilaiden itseohjautuvuuden ja itsesäätelytaitojen eritasoisuus voitaisiin tunnistaa ohjelmissa, jolloin se vastaisi "tarkoituksenmukaisesti kunkin yksilön kehitystarpeisiin". [2]

Katso myös

Aiheesta muualla

Viitteet

  1. Erilaisten oppijoiden liitto ry (esite)
  2. Järvelä, Häkkinen, Lehtinen: Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. WSOY, 2006. ISBN 951-0-32353-5