Kirkkonummi

Kirkkonummi Kyrkslätt
vaakuna	sijainti
Kirkkonummen kirkon tapuli ja kivikirkko, jonka mukaan kunta on nimetty.
Sijainti	60°07′25″N, 24°26′20″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Kuntanumero	257
Hallinnollinen keskus	Kirkkonummen keskusta
Perustettu	1330
Pinta-ala ilman merialueita	393,54 km² 213:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	1 017,01 km² 113:nneksi suurin 2022
– maa	366,23 km²
– sisävesi	27,31 km²
– meri	623,47 km²
Väkiluku	41 610 28:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	113,6 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	19,0 %
– 15–64-v.	64,1 %
– yli 64-v.	16,9 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	73,2 %
– ruotsinkielisiä	14,8 %
– muut	11,9 %
Kunnallisvero	7,10 % 286:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Virpi Sailas
Kunnanvaltuusto	51 paikkaa
2021–2025  • Kok.  • RKP  • Vihr.  • PS  • ProK.  • SDP  • Kesk.  • Vas.	12 12 8 7 5 5 1 1
www.kirkkonummi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kirkkonummen Juusjärven punamullalla maalattu kalliomaalaus.

Kirkkonummi (ruots. Kyrkslätt) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudellamaalla Helsingin seudulla Suomenlahden rannikolla. Idässä Kirkkonummea reunustaa Espoo. Muut naapurikunnat ovat Vihti, Siuntio ja Inkoo. Yhteistä maarajaa Inkoon kanssa on jonkin verran saaristossa, muuten yhteinen raja koostuu merestä. Kunnassa asuu 41 610 ihmistä, ja sen pinta-ala on 1 017,01 neliökilometriä, josta 27,31 neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys on 113,6 asukasta neliökilometriä kohden. Kunta on kaksikielinen. Enemmistönä 73,2 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 14,8 prosenttia ruotsia.

Kirkkonummi tunnetaan erityisesti Porkkalanniemestä, joka on ollut tärkeä etappi sekä merenkulkijoille että muuttolinnuille. Kirkkonummen kirkon ohi kulki aikoinaan Suomen tärkein maareitti, Kuninkaantie. Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta Kirkkonummen kirkosta, joka sijaitsee mäen päällä kuntakeskuksessa.

Kirkkonummi on osa Helsingin seutua eli Helsingin metropolialuetta. Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on runsaat 30 kilometriä, kunnan itärajalta 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on noin puoli tuntia. Kantatie 51:n parantaminen moottoritieksi Kivenlahden ja Munkinmäen liittymän välillä on valmistunut. Juna- ja bussiyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ovat hyvät. Sekä junalla että bussilla matka Helsingin keskustaan kestää 30–45 minuuttia. Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään. Enemmistö asukkaista työskentelee pääkaupunkiseudulla.

Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummen kirkonkylä (kuntakeskus), Gesterby, Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren läheisyydessä) ja meren rannalla oleva Upinniemen varuskunta. Näiden lisäksi Kirkkonummella on kymmeniä pieniä kyliä.

Kirkkonummi on väkiluvultaan Nurmijärven jälkeen Suomen toiseksi suurin kunta, joka ei käytä itsestään nimitystä kaupunki. Tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan Kirkkonummi on kuitenkin kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa eli Kirkkonummen keskustassa asuu noin 20 000 asukasta (31.12.2018).

Historia

Porkkalan rajapuomi 1950-luvulla.

Kirkkonummen kirkon kellotorni.

Hvitträskin kartano.

Esihistoriallinen aika

Kirkkonummella on ollut asutusta kivikaudesta lähtien tähän päivään. Seutu oli mesoliittisella kivikaudella erityisen suosittu asuinalue. Jean Sibelius tunnisti vuonna 1911 Suomen ensimmäisen kalliomaalauksen Vitträsk-järven rannalta. Kalliomaalauksia on löytynyt myös Juusjärveltä. Kivikauden välineitä ja asuinpaikkoja on löytynyt mm. Evitskogista, Lapinkylästä, Oitmäestä ja Kauhalasta. Kirkkonummen luutuura on yksi kolmesta vanhimmasta todisteesta inhimillisestä kulttuurista Suomessa. Sen iäksi on arvioitu noin 8 500 vuotta.

Pronssikautiset kiviröykkiöhaudat eli hiidenkiukaat keskittyvät meren läheisyyteen, kuten Pikkalanlahden ympäristöön ja Sundetin lähelle. Hautakumpuja on mm. Sarvvikissä, Sundsbergissä, Tolsassa, Korkkullassa ja Strömsbyssä sekä Räfsössä ja Porkkalan niemellä. Kirkkonummelta on myös löytynyt aikavälille 1300–1100 eaa. ajoitettu pronssikautinen miekka, jonka tyyppi oli yleinen Länsi-Euroopassa.

Rautakautiset löydöt Kirkkonummella ja Keski-Uudellamaalla ovat niin vähäisiä, että on arvioitu seudun menettäneen väestönsä sodan, kadon tai kulkutaudin vuoksi. Alueella on kuitenkin ollut maanviljelyä 700-luvulta alkaen. Historialliselle ajalle säilynyt alueen vanha kanta-asutus on perustettu arviolta 1000-luvun alussa. Näitä vanhoja kyliä ovat mm. Haapajärvi, Jorvas, Kaljärvi, Kauhala ja Veikkola.

Historiallinen aika

Toisen ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulta lähtien Suomen rannikon ruotsalaisten kolonisaatio ulottui myös Länsi-Uudellemaalle ja samalla Kirkkonummelle. Siirtolaiset ottivat ensimmäisessä vaiheessa haltuunsa maankohoamisen seurauksena paljastuneita niittymaita ja hämäläisten kalastusalueet nykyisen Tavastfjärdenin rannoilla.

Eräs valtakunnan tärkeimmistä teistä, Suuri maantie Turun ja Viipurin välillä vedettiin Kirkkonummen läpi 1300-luvulla noudattaen suunnilleen samaa linjausta kuin Kuninkaantiellä on nykyään. Espoo erosi Kirkkonummen seurakunnasta vuonna 1458.

Jatkosodan jälkeen vuonna 1944 Neuvostoliitto pakkovuokrasi Moskovan välirauhansopimuksen mukaisesti osan Kirkkonummea ja lähikuntia käsittäneen Porkkalan vuokra-alueen 50 vuodeksi. Sinne sijoitettiin merivoimien tukikohta. Neuvostoliitto kuitenkin palautti Porkkalan alueen jo vuonna 1956. Puna-armeijan tukikohdan aikaan Porkkalassa on arvioitu olleen noin 20 000–30 000 sotilashenkilöä. Neuvostosotilaiden tähystyspaikka sijaitsi Espoonlahden rannalla Majvikin tornissa, lähellä Espoon rajaa.

Jälkiä näiltä ajoilta on edelleen olemassa, jos tietää mistä ja mitä etsiä. Näitä ovat betonibunkkerit, muut rakennelmat ja jopa lentotukikohdan jäänteet. Muita tutustumisen arvoisia paikkoja Kirkkonummella ovat keskiaikainen kivikirkko kuntakeskuksessa, Haapajärven kylän kaunis puukirkko, Hvitträskin kansallisromanttinen kartano Luomassa ja seurakuntakeskus. Kartanon rakensivat asuinpaikakseen kolme kuuluisaa suomalaista arkkitehtia: Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren. Vuonna 1984 rakennetun seurakuntakeskuksen suunnitteli Suomen kuuluisimpia tai jopa kuuluisin nykyarkkitehti Juha Leiviskä, mutta se puretaan vuonna 2024, vaikka Museovirasto kannatti sen suojelua ja arvioi sen olevan korjauskelpoinen.

Maantiede

Upinniemen rannikkoa.

Maantieteellisesti Kirkkonummella on kaksi suurta niemeä, Porkkalanniemi ja Upinniemi, joista jälkimmäisessä sijaitsee vuonna 1959 perustettu merivoimien tukikohta ja varuskunta. Porkkalaan osuu Itämeren mittakaavassa tärkeä muuttolintujen pysähdyspaikka. Porkkalanniemellä on myös Uudenmaan hiljaisimmaksi mitattu paikka. Nuuksion kansallispuistosta osa on Kirkkonummen puolella. Kasvimaantieteellisesti Kirkkonummi kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen.

Kirkkonummella on 97 luonnonsuojelualuetta tai luonnonsuojelualueen osaa (2024).

Kirkkonummella sijaitsevat myös Metsähovin tutkimuslaitokset. Masalassa on Geodeettinen laitos. Kunnan alueella on 86 järveä, joista suurimmat ovat Vitträsk, Humaljärvi ja Storträsk – Bakträsk. Suurin osa järvistä sijaitsee Kirkkonummea halkovan rautatien pohjoispuolella.

Ilmasto

Kirkkonummella on kostea mannerilmasto (Köppen: Dfb). Siellä on pitkät ja kylmät talvet ja lämpimät kesät, keväisin ja syksyisin on sateista ja viileää. Kirkkonummella on samanlainen ilmasto kuin Hokkaidōlla ja Nova Scotialla. Sadetta on ympäri vuoden, mutta eniten alku- ja loppusyksystä. Lämpimin Kirkkonummella mitattu lämpötila on 34,8 °C ja kylmin -31,4 °C.

Kirkkonummen ilmastotilasto 2010-nykyaika tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −1,0 −2,2 4,6 9,4 15,7 20,5 22,6 21,1 15,7 8,5 3,5 0,0 ka. 9,9 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −4,0 −5,7 −1,1 3,0 8,3 13,9 16,2 14,1 9,5 6,8 1,0 −2,6 ka. 5 Vrk:n keskilämpötila (°C) −2,4 −4,8 1,1 5,6 12,0 18,1 20,0 18,6 14,6 7,6 2,7 −1,3 ka. 7,7 L ä m p ö t i l a −1,0 −4,0 −2,2 −5,7 4,6 −1,1 9,4 3,0 15,7 8,3 20,5 13,9 22,6 16,2 21,1 14,1 15,7 9,5 8,5 6,8 3,5 1,0 0,0 −2,6 S a d a n t a {{{satammi}}} {{{sahelmi}}} {{{samaalis}}} {{{sahuhti}}} {{{satouko}}} {{{sakesä}}} {{{saheinä}}} {{{saelo}}} {{{sasyys}}} {{{saloka}}} {{{samarras}}} {{{sajoulu}}} Lähde:

Vapaa-aika

Kirkkonummella on useita uimarantoja meren ja järvien rannoilla, pitkä rantaviiva laajalla saaristolla veneilyyn, melontaan, kalastukseen ja sukellukseen, laajat luonnontilaiset alueet kuntoiluun ja suunnistukseen, kunnan ylläpitämät juoksu- ja murtomaahiihtoreitit, kevyen liikenteen reitit juoksemiseen, pyöräilyyn ja rullaluisteluun, uimahalli, jäähalli, kunnallinen sisäuimakeskus, viisi golfkenttää, joilla yhteensä kahdeksan täysipituista väylää ja laskettelukeskus (Peuramaa). Kirkkonummella on myös useita ratsastustalleja.

Kirkkonummella on kuvattu useita tv-sarjoja, elokuvia ja dokumentteja. Niistä Kirkkonummella on kuvattu joko useita jaksoja tai muutamia kohtauksia. Televisiosarjoista mainittakoon Team Ahma, Susikoira Roi – seikkailu saaristossa, Salatut elämät, Tallitähdet, Kansan mies, Tappajan näköinen mies ja elokuvista muun muassa Cyclomania.

Kylät ja taajamat

Kirkkolaakson aluetta Kirkkonummen keskustassa keväällä 2014. Taustalla näkyy kauppakeskus Kirsikka.

Porkkalan venesatamaa syksyllä 2015.

Abramsby Abrasinmäki Bergstad Bondarby Bro Båtvik Böle Domvik Dåvits Edis Edö Eestinkylä (Estby) Evitskog Finnby Finnsbacka Friggesby Gesterby Grundträsk Gumbacka Gunnarsby Gunnarskulla Haapajärvi Haukipää Heikkilä (Hindersby) Hila Hilabäck Hirsala Honskby Hullus Häggesböle Hällnäs

Ingels Ingvalsby Jerikonmäki (Jerikobacken) Jolkby Jorvas Junckars Järsö Kaljärvi Kantohaka (Stubbhagen) Kantvik Karuby Kattholm Kauhala Killinmäki (Gillobacka) Kirkkolaakso (Kyrkdalen) Kirkkonummen keskusta (Kyrkslätts centrum) Knopps Kolsari (Kolsarby) Korkkulla Koski Kurkisto Kuusala (Kusas) Kvis Kylmälä Kyrkvalla Kärras Laajakallio (Bredberg) Laitamaa Lapinkylä (Lappböle) Leivola Lill-Estby

Lill-Kantskog Lindal Loviselund Luoma (Bobäck) Långstrand Långvik Masala (Masaby) Mattby Medvastö Munkinmäki (Munkkulla) Myllykylä (Kvarnby) Navala Neidonkallio (Jungfruberg) Nissniku Nägels Näse Oitmäki (Oitbacka) Pappilanmäki (Prästgårdsbacken) Petäjärvi Peuramaa (Hjortlandet) Piispankylä (Biskopsböle) Pilvijärvi Pippurn Porkkala (Porkala) Rajakumpu (Råkulla) Ravals Rilax Sarvvik Sepänkannas (Smedsnäs) Sepänkylä (Smedsby) Sevals

Skinnars Smeds-Edö Sperrings Storkansskog Storms Strömsby Stubbans Sundsberg Svartvik Sävvalla Tammikylä (Ekby) Tanskarla (Danskarby) Tolsa (Tolls) Torsvik Toukolahti (Majvik) Träskby Upinniemi (Obbnäs) Vasikkahaka (Kalvhagen) Veikkola Veklahti (Vecklax) Vitträsk Vols Vuohimäki (Getberg) Vårnäs Värby Ytterkurk Ådbäck Ängvik Österby Överby Överkurk

Taajamat

Veikkolan taajamaa.

Vuoden 2020 lopussa Kirkkonummella oli 40 082 asukasta, joista 35 880 asui taajamissa, 3 628 haja-asutusalueilla ja 574:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kirkkonummen taajama-aste on 90,8 %. Kirkkonummen taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2020)
1	Kirkkonummen kirkonkylä (Kirkkonummen keskusta)	20 353
2	Helsingin keskustaajama*	8 006
3	Veikkola*	5 924
4	Lapinkylä	888
5	Långvik	450
6	Saarlammi*	244
7	Kolmiranta*	15

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Masala ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Helsingin usean lähikunnan alueelle. Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä. Saarlammin taajama sijaitsee pieniltä osin myös Siuntiossa. Veikkolan taajama sijaitsee Saarlammin tavoin pääosin Kirkkonummella, mutta pieneltä osin myös Vihdissä. Kolmirannan taajama ulottuu pääosin Espoon kaupungin alueelle.

Väkiluku suur- ja tilastoalueittain

Haapajärven kylä Pohjois-Kirkkonummella.

Kirkkonummen suuralueet ja tilastoalueet sekä niiden väkiluvut (2011):

Alue	Väkiluku
Etelä-Kirkkonummi	2 539
– Eestinkylä	718
– Långvik	954
– Porkkala	517
– Upinniemi	350
Keski-Kirkkonummi	25 543
– Jorvas	1 003
– Keskusta	14 082
– Korkkulla	502
– Masala-Luoma	6 284
– Pikkalanlahti	2 378
– Sepänkylä	596
– Överby	698
Pohjois-Kirkkonummi	8 708
– Evitskog	705
– Haapajärvi	484
– Kylmälä	855
– Lapinkylä	1 109
– Veikkola	5 181
– Vols	374
Muut	402
Yhteensä	37 192

Väestö

Kirkkonummen kirjasto, vihitty käyttöön syksyllä 2020.

Kirkkonummen vesitorni. Otettu käyttöön syksyllä 2020.

Väestörakenne

Kirkkonummi on asukasluvultaan Suomen 28. suurin kunta. Kirkkonummen asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 41 160 asukasta, mikä on 2,3 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Kirkkonummen väkiluku on ollut nouseva 1990-luvulta lähtien. Kirkkonummen väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 56,1 prosenttia, mikä on noin 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Kirkkonummen väestöstä on 16,2 prosenttia. Työikäisiä Kirkkonummella on 63,4 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 20,4 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Kirkkonummella oli vuonna 2021 yhteensä 4 000 eli 9,9 prosenttia kaupungin asukkaista.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kirkkonummen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			19 919
1985			23 255
1990			25 366
1995			27 316
2000			29 694
2005			33 581
2010			36 942
2015			38 649
2020			39 613
Lähde: Tilastokeskus.

Kieli ja etnisyys

Kirkkonummen väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 73,2 prosenttia, ruotsinkielisiä 14,8 prosenttia ja vieraskielisiä 11,9 prosenttia. Kirkkonummella asui vuoden 2023 lopussa 3 527 ulkomaan kansalaista, mikä on 8,6 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on virolaiset, joita asuu Kirkkonummella 1 209 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat ukrainalaiset (355) ja venäläiset (221). Kirkkonummella asuu myös 196 entisen Serbian ja Montenegron kansalaista.

Uskonto

Elim-seurakunnan Karmel-rukoushuone Vanhalla rantatiellä.

Kirkkonummen asukkaista 59,6 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,4 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 38,0 prosenttia väestöstä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Kirkkonummella toimii kaksi seurakuntaa: Espoon hiippakuntaan kuuluva Kirkkonummen suomalainen seurakunta ja Porvoon hiippakuntaan kuuluva ruotsinkielinen Kyrkslätts svenska församling. Nämä seurakunnat muodostavat yhdessä Kirkkonummen seurakuntayhtymän. Aikaisemmin Kirkkonummella toimi Kirkkonummen seurakunta, joka jaettiin suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan vuonna 1963.

Helluntaiherätyksen piirissä Kirkkonummella toimivat vuonna 1931 perustettu Kirkkonummen Elim-seurakunta sekä vuonna 1989 perustettu Kirkkonummen helluntaiseurakunta. Helluntailaisilla on Vanhalla Rantatiellä sijaitseva Karmel-rukoushuone, joka tuli tunnetuksi erityisesti perustajansa Gunnar Bengströmin työstä. Vapaakirkollisuuden piirissä Kirkkonummella toimi vuosina 2006–2023 Kirkkonummen vapaaseurakunta, jonka jäsenet liittyivät Espoon vapaaseurakuntaan.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kirkkonummen alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta. Ortodoksisella seurakunnalla on Kirkkonummella Jumalanäidin Suojeluksen kirkko.

Liikenne

Kirkkonummen rautatieasema Kirkkonummen keskustassa uudenvuodenaattona 2006.

Yhdystietä 1130 Kirkkonummella.

Kirkkonummen pohjoisosaa halkoo valtatie 1, jonka varrella sijaitsee Veikkola. Kirkkonummen keskusta taas on kantatien 51 varrella. Myös kantatien 50 eli Kehä III:n läntisin osuus sijaitsee Kirkkonummen alueella. Keskustan pääkatuja ovat Kirkkonummentie ja Ervastintie.

Kirkkonummen linja-autoyhteydet palvelevat pääasiassa koulu- ja työmatkaliikennettä, mutta esimerkiksi keskustasta pääsee linja-autolla puolessa tunnissa Helsingin keskustaan. Hajanainen yhdyskuntarakenne ei mahdollista joukkoliikenteen taloudellisesti kannattavaa järjestämistä tiiviimpiä taajama-alueita lukuun ottamatta. Pohjolan Liikenteen ja elokuusta 2014 alkaen myös Nurmijärven Linja Oy:n bussit palvelevat Etelä- ja Keski-Kirkkonummea sekä Veikkolaa.

Helsingin ja Turun välinen rantarata kulkee Kirkkonummen kautta, ja kunnan alueella sijaitsevat seuraavat rautatieasemat:

• Luoma (lakkautettu 27.3.2016)
• Masala
• Jorvas
• Tolsa
• Kirkkonummi.

Kirkkonummi kuuluu Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymään. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen U-junat kulkevat Helsingin ja Kirkkonummen välillä kaksi kertaa tunnissa ja pysähtyvät Masalan, Jorvaksen, Tolsan ja Kirkkonummen asemilla. Masalan ja Kirkkonummen keskustan asemalla pysähtyvät myös ruuhka-aikaan liikennöitävät X-junat sekä Siuntioon menevät Y-junat. Kirkkonummen keskustan asemalla pysähtyivät 26.3.2016 asti kaikki Helsingin ja Turun välillä liikennöivät kaukojunat, nykyisin vain junat 5.48 ja 6.58 Turkuun ja 18.55 ja 21.55 Helsinkiin. Kirkkonummen rautatieasemalta lähtee joka arkipäivä kolme linja-autovuoroa Karjaalle, josta on junayhteys Turkuun.

Talous

Kirkkonummen työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (0.8%)

  Jalostus (20.1%)

  Palvelusektori (76.7%)

  Muut sektorit (2.4%)

Talousalueena Kirkkonummi kuuluu Helsingin seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 60 189 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa suurempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa kuudenneksi suurin.

Kirkkonummella oli vuonna 2022 yhteensä 10 998 työpaikkaa ja kunnassa asui 19 696 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 30,9 prosenttia. Kirkkonummen työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 76,7 prosenttia, jalostuksen 20,1 prosenttia ja alkutuotannon 0,8 prosenttia.

Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 55,8 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 81,1 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,6 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kirkkonummella on 106,8 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Yritykset

Kirkkonummen suurimmat toimialat yritysten lukumäärän mukaan ovat rakennuspalvelut, konsultointi ja kiinteistöpalvelut. Kirkkonummen viisi suurinta yksityistä työnantajaa ovat Ericsson (641), Mesvac (195), Picosun (153), Suomen Sokeri (144) ja Klinger Finland (99). Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset ovat Suomen Sokeri, Ericsson, Apetit Kasviöljy, Klinger Finland ja Picosun.

Kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä kuntakohtaista elinkeinopolitiikkaa mittaavassa kuntabarometrissä Kirkkonummi on sijoittunut vuosina 2020–2024 keskikokoisten kuntien joukossa alimpaan neljännekseen sijalle 71. Sijoitus on vertailujoukon seitsemänneksi viimeinen. Yrittäjien antama kokonaisarvosana Kirkkonummelle on 2,63.

Julkistalous

Kirkkonummen kunnan verotuloilla ja valtionosuuksilla rahoitettava toimintakate oli vuonna 2023 yli 111 miljoonaa euroa. Kirkkonummen kunnallisveroprosentti on 7,10 prosenttia vuonna 2025. Kirkkonummen viisi suurinta yhteisöveron maksajaa olivat vuonna 2022 Security Trading, Varuboden-Osla, Prysmian Group, Ericsson ja Klinger Finland joista kaikki maksoivat yli miljoona euroa yhteisöveroa vuodessa.

Suurimmat työnantajat

Kirkkonummen kunnan suurimmat työnantajat vuonna 2013 ovat:

Työnantaja	Työntekijöitä
Kirkkonummen kunta	2 431
Oy LM Ericsson Ab	888
Rannikkoprikaati (entinen Suomenlahden Meripuolustusalue)	578
Prysmian Group Finland	255
Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag	246
Suomen Sokeri	176
Saint-Gobain Rakennustuotteet	102
Danisco	90

Kulttuuri

Murre

Kirkkonummen alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Suomen kielessä Kirkkonummi kuuluu Länsi-Uudenmaan murteen eteläiseen alueeseen, joka kuuluu lounaisten välimurteiden itäryhmään. Kirkkonummen ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän keski-uusimaalaisiin murteisiin.

Kirkkonummella ja Keski-Uudellamaalla puhuttavalla ruotsin murteelle ominaista ovat esimerkiksi ranskalaisten lainasanojen muunnelmat. Murteen asteet vaihtelevat myös asuinpaikan suhteen ja kylissä puhuttava kieli on murteeellisempaa kuin kuntakeskuksissa. Murteiden käyttö vaihtelee myös muuttoliikkeen seurauksena. Vahvasti paikkakunnalle juurtuneet voivat korostaa yhteenkuuluvuutta myös murteen kautta.

Perinnekulttuuri

Kirkkonummen kansallispuku on hyväksytty vuonna 1924 Bragen pukuosastolla. Puvun suunnittelija on Yngvar Heikel. Kirkkonummen puvun hame on puna–vihreä -raidallinen, jossa on kapeampia mustia, valkoisia ja keltaisia raitoja. Hameen malli on vastaava kuin Karjaan ja Snappertunan puvuissa. Esiliinan kirjailuissa on kyläkohtaisia eroja. Olkaliinan kirjonta on Märtha Sonntagin vuonna 1933 laatima kirjailu.

Hameen kanssa vastaavaa kangasta käytetään kapeampana muunnelmana miesten liivissä. Kirkkonummen miesten, takissa, housuissa ja kengissä on otettu mallia Espoon puvusta.

Ruokakulttuuri

Kirkkonummi kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Rannikkokunnassa kala on kuulunut päivittäiseen ruokavalioon. Tyypillisiä suolakaloja ovat olleet silakka ja lahna ja tyypillisin mauste ruohosipuli. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet. Kirkkonummen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolasilakkakeitto ja ruisleipä sekä mannaryynistä tehty pannukakku.

Tunnustuksia

Kaksi Kirkkonummen kylää on saanut vuoden uusmaalaisen kylän kunniamaininnan: Luoma 2004 ja Evitskog 1989.

Virkistys

Urheilu

Kirkkonummen urheilupuisto helmikuussa 2020.

Kirkkonummen menestyneimmät urheiluseurat ovat Kyrkslätt IF:n käsipalloseura ja Kirkkonummi Rangersin salibandyseura. KyIF on pelannut naisten SM-sarjassa useaan otteeseen. Rangers on pelannut pääsarjassa kolmen kauden ajan. Rangers pelaa kotiottelunsa Jokirinteen liikuntahallissa.

Jääkiekkoseura Salamat pelasi toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Mestiksessä vuosina 2003–2008. Jääkiekon kotiareena Kirkkonummella on Varuboden-areena. Jalkapallossa Kirkkonummen suurin seura on FC Kirkkonummi. Yleisurheilun ja yksilölajien parissa Kirkkonummella toimivat KyIF sekä Kirkkonummen Urheilijat. Yleisurheilukentät sijaitsevat Kirkkonummen keskusurheilupuistossa ja Veikkolan urheilupuistossa.

Retkeily

Merinäkymä Porkkalanniemen virkistysalueella.

Kirkkonummen alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Porkkalan alueella sijaitsevia kohteita ovat muun muassa Porkkalanniemen virkistysalue, Nurmijärven virkistysalue sekä Lähteelän ulkoilualue ja Porkkalan kaivos. Hirsalassa sijaitsee Väransbyn ulkoilualue sekä Dåvitsin ja Värans Stormossenin luonnonsuojelualueet ja Morsfjärdin lintutorni. Saltfjärdenissä sijaitsee lintutorni ja suojelualueet ja Gunnarsbyssä Högbergetin luola. Myllykylän ja Volsin alueella sijaitseee Meikon luonnosuojelualue

Kirkkonummen alueen luontoreittejä ovat muun muassa Vetokannaksen taival ja Telebergetin lenkki sekä Pampskatanin pisto Porkkalassa, Sundsbergin luontopolku sekä Maatilapuodin satupolku Eestinkylässä. Kantvikin alueella sijaitsee Kantvikin polku ja Kirkkonummen keskustassa Ragvaldsin museon luontopolku, Ipanapolku sekä Munkinpolku. Myllykylän ja Volsin alueella sijaitsevia reittejä ovat Meikonkierros ja Timmermossenin kierros, Kuikankierros ja Kotokierros sekä Wohlsin luontopolku ja Volsin metsäpolku.

Kirkkonummen pohjoisosissa sijaitsevat Lapinkylässä Kauhalan alue, Siikarannassa Soidinkierros sekä Veikkolan alueella Eerikinpolku ja Pähkinäpolku, Kaarniaspolku sekä yhdysreitti Siikajärvelle, Kattilaan ja Salmiin.

Kirkkonummen alueella sijaitsee kahdeksan luonnonmuistomerkkiä: Vitträskin mänty, Masalan kuusi, Gesterbyn tammi, Solbackan tammi, Peuramaan hiidenkirnu, Getbergetin kataja, Eestinkylän puuryhmä sekä Hilan tammi Upinniemessä.

Hallinto ja politiikka

Valtionhallinto

Puolustushallinnon osalta Kirkkonummella toimii merivoimien Rannikkoprikaati ja Upinniemen varuskunta. Kirkkonummen asevelvollisten asionnista vastaa Uudenmaan aluetoimisto. Sisäisestä turvallisuudesta Kirkkonummella vastaa Länsi-Uudenmaan poliisilaitos, jolla on kunnassa Kirkkonummen poliisiasema. Länsi-Uudenmaan oikeusaputoimistolla ja Kansaneläkelaitoksella on Kirkkonummella omat palvelupisteet. Kirkkonummi kuuluu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston toiminta-alueeseen.

Hyvinvointialue

Julkisten terveys-, sosiaali- ja pelastuspalveluiden osalta Kirkkonummi kuuluu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen. Hyvinvointialueella on Kirkkonummen alueella kolme terveyskeskusta: Masalan terveysasema, Veikkolan terveysasema sekä Kirkkonummen hyvinvointikeskus. Kirkkonummen hyvinvointikeskuksen yhteydessä toimii myös perhekeskus sekä neuvola. Vammaispalveluiden osalta Kirkkonummella toimii kolme yksikköä: Amandantien asumispalvelut, Rågränden asumispalvelut sekä Ravalsin päiväaikainen toiminta. Palveluasumisen osalta Kirkkonummella toimii kaksi hyvinvointialueen ylläpitämää hoivakotia: Hoivakoti Lehmuskartano ja Valkokulta sekä neljä yksityistä hoivakotia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on kunnassa Kirkkonummen paloasema.

Kunnallinen päätöksenteko

Kirkkonummen kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2023 lähtien Virpi Sailas. Ylintä päätösvaltaa Kirkkonummen kunnasssa käyttää 51-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Tony Björk (rkp.), 1. varapuheenjohtajana Reetta Hyvärinen (vihr.) ja 2. varapuheenjohtajana Minna Hakapää (Pro Kirkkonummi).

Kunnan hallintoa johtaa 13-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Timo Haapaniemi (kok.), 1. varapuheenjohtajana Piia Aallonharja (ps.) ja 2. varapuheenjohtajana Ulf Kjerin (rkp.). Kirkkonummen kunnassa toimivia lautakuntia ovat sivistys- ja vapaa-aikalautakunta, suomen- ja ruotsinkieliset kasvatus- ja koulutuslautakunnat, yhdyskuntatekniikan lautakunta, toimitilapalvelujen lautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta sekä työllisyys- ja elinkeinoasioiden lautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.

Vaalit

Kirkkonummi kuuluu kansallisissa vaaleissa Uudenmaan vaalipiiriin. Eduskunnan vaalikaudelle 2023–2027 valitttiin Kirkkonummelta kaksi kansanedustajaa: perussuomalaisten Riikka Purra sekä RKP:n Anders Adlercreutz.

Vaalivuosi	Vas.	SDP	Vihr.	Kesk.	Muut	RKP	Kok.	PS	Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosentti	Yht.	%	Sukupuolijakauma (M/N)
2021	1	5	8	1	5	12	12	7	5 8 5 12 12 7	51	58,8	28 23
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Kunnanjohtajat

• 1960–1978: Gösta Söderström
• 1978–2000: Kaj Gustafsson
• 2000–2023: Tarmo Aarnio
• 2023→ Virpi Sailas

Tunnettuja asukkaita

Elinkeinoelämä Antti Herlin, Koneen hallituksen puheenjohtaja, syntynyt ja asuu Kirkkonummella Niklas Herlin, kirjakustantaja, toimittaja, tietokirjailija ja Uusi Suomi -verkkojulkaisun omistaja Samuli Seppälä, Verkkokauppa.comin perustaja, omistaja ja toimitusjohtaja, asuu Kirkkonummella Kulttuuri ja viihde Eero Aarnio, sisustusarkkitehti ja muotoilija, asuu ja työskentelee Kirkkonummella Ville Eerikkilä, radiotoimittaja, syntynyt Kirkkonummella Herman Gesellius, arkkitehti, asui ja työskenteli Hvitträskissä Joel Haahtela, kirjailija, asuu Kirkkonummella Pentti Hauhiala, Disney-keräilijä, asuu Kirkkonummella Jan Kaila, valokuvaaja, installaatiotaiteilija ja professori, asuu Kirkkonummella Pertti Koskimies, biologi ja tietokirjailija, asuu Kirkkonummella Armas Lindgren, arkkitehti, asui ja työskenteli Hvitträskissä Svante Martin, näyttelijä, asuu Kirkkonummella Ari Mennander, kirjailija ja urheilutoimittaja, syntynyt Kirkkonummella Jarmo Mäkinen, näyttelijä, asuu Kirkkonummella Taisto Oksanen, näyttelijä, asunut Kirkkonummella Timo Parvela, kirjailija, asuu Kirkkonummella Mika Parikka, radiotoimittaja, syntynyt Kirkkonummella Keke Pulliainen, taikuri ja viihde-esiintyjä, asuu Kirkkonummella Paavo Rintala, kirjailija, asunut Kirkkonummella Eero Saarinen, arkkitehti, Eliel Saarisen poika, syntynyt Kirkkonummella Eliel Saarinen, arkkitehti, asui ja työskenteli Hvitträskissä Bengt Schalin, puutarha-arkkitehti, asunut Kirkkonummella Sara Säkkinen, näyttelijä, asunut Kirkkonummella Musiikki ADOD, rap-artisti Annukka Ahola, säveltäjä ja oopperalaulaja, asunut ja työskennellyt Kirkkonummella Eija Ahvo, näyttelijä-laulaja, asuu Kirkkonummella Danny, iskelmälaulaja, asui Kirkkonummella Axel Ehnström, laulaja-lauluntekijä, syntynyt Kirkkonummella Likanen Etelä, rap-kollektiivi, artistit asuvat Kirkkonummella Mc Rambo, rap-artisti Laura Närhi, poplaulaja, syntynyt Kirkkonummella Jukka Poika, laulaja, asunut Kirkkonummella Kari Tapio, iskelmälaulaja, asui Kirkkonummella Johanna Tuomi, oopperalaulaja ja entinen kunnanvaltuutettu, asuu Kirkkonummella Tuuttimörkö, rap-artisti Tiede Jukka Kemppinen, professori, asuu Kirkkonummella Seppo Linnaluoto, tähtitieteilijä, asuu Kirkkonummella Kimmo Nuotio, professori, asuu Kirkkonummella Urheilu Amin Asikainen, nyrkkeilijä ja kunnanvaltuutettu, syntynyt ja asuu Kirkkonummella Veikka Gustafsson, vuorikiipeilijä, asuu Kirkkonummella Timo Haapaniemi, urheiluankkuri ja -toimittaja, kunnanvaltuutettu, asuu Kirkkonummella Jani Hakanpää, jääkiekkoilija, syntynyt Kirkkonummella Annimari Korte, pika-aitajuoksija, syntynyt Kirkkonummella Olli Mäki, nyrkkeilijä, asui Kirkkonummella Pekka Mäki, nyrkkeilyvalmentaja, syntynyt Kirkkonummella Jussi Oksanen, lumilautailija, syntynyt Kirkkonummella Thorvald Strömberg, kajakkimelonnan olympiavoittaja, syntynyt Kirkkonummella Laura Österberg Kalmari, jalkapalloilija, syntynyt Kirkkonummella Yhteiskunta ja politiikka Anders Adlercreutz (s. 1970), kansanedustaja (RKP) Leo Hildén (1876–1945), kansanedustaja (SDP) Julius Lindberg (1874–1953), kansanedustaja (RKP) Riikka Purra (s. 1977), kansanedustaja, perussuomalaisten puheenjohtaja Elisabeth Rehn (s. 1935), kansanedustaja (RKP) Raija Vahasalo (s. 1961), kansanedustaja (kok.) Kesäasukkaat Kesäasunnon Kirkkonummella omistavat muun muassa Samu Haber, Alexander Stubb, Kimi Räikkönen ja Teemu Selänne. Fiktiiviset henkilöt Timo Harjunpää, Harjunpää-kirjasarjan päähenkilö, asui Kirkkonummella

Ystävyyskunnat

• Sundbyberg, Ruotsi
• Paldiski, Viro

Katso myös

• Luettelo Kirkkonummen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Kirkkonummen nuorisovaltuusto
• Kersleti, virolainen kylä jonka perustaneet entiset ruotsinkieliset kirkkonummelaiset

Lähteet

• Georg Haggrén ym.: Muinaisuutemme jäljet. Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-363-4

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kirkkonummi Wikimedia Commonsissa

• Kirkkonummen kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Kirkkonummen avainluvut
• Vitträskin kalliomaalaukset
• Juusjärven kalliomaalaukset
• Puna-armeija Porkkalassa Ylen Elävä arkisto (archive.org, arkistoitu 17.10.2011)
• Kirkkonummen kunnan kartta

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. lokakuuta 2024)

1. Helsinki	683 669	7. Jyväskylä	149 263	13. Lappeenranta	73 481	19. Porvoo	51 698	25. Lohja	45 670
2. Espoo	319 811	8. Kuopio	125 597	14. Vaasa	70 382	20. Salo	50 890	26. Nurmijärvi	44 991
3. Tampere	260 051	9. Lahti	121 447	15. Hämeenlinna	68 421	21. Kotka	50 336	27. Tuusula	42 112
4. Vantaa	251 070	10. Pori	83 375	16. Seinäjoki	66 556	22. Kokkola	48 372	28. Kirkkonummi	41 610
5. Oulu	216 174	11. Kouvola	78 514	17. Rovaniemi	65 673	23. Hyvinkää	47 041	29. Rauma	38 957
6. Turku	205 949	12. Joensuu	78 764	18. Mikkeli	51 960	24. Järvenpää	46 795	30. Kerava	38 444

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet