Ero sivun ”Merien happamoituminen” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: cs:Okyselování oceánů |
p Käyttäjän 85.194.216.147 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän IdzSJL2 tekemään versioon. |
||
| (43 välissä olevaa versiota 32 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Merien happamoituminen''' tarkoittaa [[meri]]en [[happamuus|pH]]-arvon pienenemistä, joka johtuu pääasiassa [[hiilidioksidi]]n sitoutumisesta meriin ja osittain meriin satavista [[happosade|happosateista]]. Meret ovat luontaisesti lievästi emäksisiä, sillä meriveden pH on hieman yli 8, mutta korkea ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voi laskea merien pH:ta voimakkaasti laajoilla alueilla. |
'''Merien happamoituminen''' tarkoittaa [[meri]]en [[happamuus|pH]]-arvon pienenemistä, joka johtuu pääasiassa [[hiilidioksidi]]n sitoutumisesta meriin ja osittain meriin satavista [[happosade|happosateista]]. Meret ovat luontaisesti lievästi emäksisiä, sillä meriveden pH on hieman yli 8, mutta korkea ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voi laskea merien pH:ta voimakkaasti laajoilla alueilla. |
||
Hiilidioksidin luonnollinen imeytyminen meriin lieventää ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vaikutusta ilmastoon, mutta samalla happamoitumisesta on arvioitu seuraavan vaikutuksia muun muassa merien [[eliö]]stöihin, [[albedo|heijastavuuteen]] ja pilvisyyteen.<ref>{{ Verkkoviite | Nimeke = Ocean acidification due to increasing atmospheric carbon dioxide | Osoite = http://royalsociety.org/WorkArea/DownloadAsset.aspx?id=5709 | Ajankohta = Kesäkuu 2005 | Julkaisija = The Royal Society | Viitattu = 10. joulukuuta 2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
==Hiilen kiertokulku== |
==Hiilen kiertokulku== |
||
{{Pääartikkeli|[[Hiilen kiertokulku]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Hiilen kiertokulku]]}} |
||
[[Ilmakehä]]n kasvaneesta hiilidioksidipitoisuudesta seuraa, että [[meri]]veteen imeytyy yhä enemmän hiilidioksidia. Hiilidioksidin (CO<sub>2</sub>) ja [[vesi|veden]] (H<sub>2</sub>O) [[hydrolyysi|reagoidessa]] syntyvä [[hiilihappo]] (H<sub>2</sub>CO<sub>3</sub>) muodostaa edelleen [[bikarbonaatti]]- ja [[karbonaatti-ioni|karbonaatti- |
[[Ilmakehä]]n kasvaneesta hiilidioksidipitoisuudesta seuraa, että [[meri]]veteen imeytyy yhä enemmän hiilidioksidia. Hiilidioksidin (CO<sub>2</sub>) ja [[vesi|veden]] (H<sub>2</sub>O) [[hydrolyysi|reagoidessa]] syntyvä [[hiilihappo]] (H<sub>2</sub>CO<sub>3</sub>) muodostaa edelleen [[bikarbonaatti]]- ja [[karbonaatti-ioni|karbonaatti-ioneja]] (HCO<sub>3</sub><sup>−</sup> ja CO<sub>3</sub><sup>2−</sup>). Reaktiossa vapautuu [[happamuus|pH-arvoja laskevia]] [[oksoniumioni|oksoniumioneja]] (H<sub>3</sub>O<sup>+</sup>), jotka pienentävät meriveden pH-arvoa. Oksoniumionit voivat edelleen yhdistyä hydroksidi-ionien (OH<sup>-</sup>) kanssa hetkeksi tai pidemmäksi ajaksi, mikä vähentää merellisille eliöille tärkeän [[kalsiumkarbonaatti|kalsiumkarbonaatin]] (CaCO<sub>3</sub>) muodostumista. Hiilidioksidia, happea ja muita kaasuja liukenee mereen aina. <ref>{{ Verkkoviite | Nimeke = Ocean acidification threatens marine organisms | Osoite = http://www2.cnrs.fr/en/377.htm | Ajankohta = 29. syyskuuta 2005 | Julkaisija = Centre national de la recherche scientifique | Luettu = 11. heinäkuuta 2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
{{ Verkkoviite | Nimeke = Ocean acidification threatens marine organisms | Osoite = http://www2.cnrs.fr/en/377.htm | Ajankohta = 29. syyskuuta 2005 | Julkaisija = Centre national de la recherche scientifique | Luettu = 11. heinäkuuta 2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
==Happamoituminen== |
==Happamoituminen== |
||
Merien pintavesien happamuuden on arvioitu lisääntyneen 8,179:stä 8,104:ään (–0,075) aikavälillä 1751–1994.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = J.C. Orr, et al. | Ajankohta = 2005 | Osoite = http://www.ipsl.jussieu.fr/~jomce/acidification/paper/Orr_OnlineNature04095.pdf | Nimeke = Anthropogenic ocean acidification over the twenty-first century and its impact on calcifying organisms | Julkaisu = Nature 437, s. 681-686. | Kieli = {{en}} | viitattu = 11.7.2007 | arkisto = https://web.archive.org/web/20080625100559/http://www.ipsl.jussieu.fr/~jomce/acidification/paper/Orr_OnlineNature04095.pdf | arkistoitu = 25.6.2008 }}</ref> Meriveden odotetaan happamoituvan entisestään 7,949:ään (–0,230) vuoteen 2050 mennessä ja 7,824:ään (–0,355) vuoteen 2100 mennessä.<ref>[http://www.grida.no/climate/ipcc/emission/027.htm IPCC:n erikoisraportti päästöskenaarioista] {{en}}</ref> Tämä vastaisi 100–150 % kasvua vetyionipitoisuudessa. Merien happamuuden muutoksista palautuminen kestää tuhansia vuosia. |
|||
Merien pintavesien happamuuden on arvioitu vähentyneen 8,179:stä 8,104:ään (–0,075) aikavälillä 1751–1994.<ref> |
|||
{{ Verkkoviite | Tekijä = J.C. Orr, et al. | Ajankohta = 2005 | Osoite = http://www.ipsl.jussieu.fr/~jomce/acidification/paper/Orr_OnlineNature04095.pdf | Nimeke = Anthropogenic ocean acidification over the twenty-first century and its impact on calcifying organisms | Julkaisu = Nature 437, s. 681-686. | Kieli = {{en}} }} |
|||
</ref> Meriveden odotetaan happamoituvan entisestään 7,949:ään (–0,230) vuoteen 2050 mennessä ja 7,824:ään (–0,355) vuoteen 2100 mennessä.<ref>[http://www.grida.no/climate/ipcc/emission/027.htm IPCC:n erikoisraportti päästöskenaarioista] {{en}}</ref> Tämä vastaisi 100–150 % kasvua vetyionipitoisuudessa. Merien happamuuden muutoksista palautuminen kestää tuhansia vuosia. pH-neutraali arvo on 7, joten merien voidaan myös sanoa [[emäs|emäksisyyden]] vähenevän. |
|||
==Mahdolliset vaikutukset== |
==Mahdolliset vaikutukset== |
||
Kaikista ihmisen kahden vuosisadan aikaisista hiilidioksidipäästöistä noin 40 % on imeytynyt meriin ja aiheuttaa happamoitumista. Kun meret happamoituvat, monien ekosysteemin kannalta tärkeiden organismien toiminta vaikeutuu. Tämän seurauksena [[kala|kaloja]], [[pieneliö]]itä ja [[Nilviäiset|nilviäisiä]] arvioidaan kuolevan sukupuuttoon. Esimerkkejä ovat [[koralli]]t ja monien vedenelävien ravinto [[plankton]]. Merten happamoituminen vaikuttaa merten pilvisyyteen, [[heijastavuus|heijastavuuteen]] ja äänen kulkuun vedessä. |
|||
Kaikista ihmisen kahden vuosisadan aikaisista hiilidioksidipäästöistä noin 40% on imeytynyt meriin ja aiheuttamaan happamoitumista. Kun meret happamoituvat kaloja, pieneliöitä- ja simpukkaeläimiä kuolee joukoittain sukupuuttoon happamoinnin estäessä merten elintärkeitä organismeja toimimasta. esimerkkejä siitä ovat korallit ja monien vedenelävien ravinto, plankton. Merten happamoituminen vaikuttaa merten pilvisyyteen, heijastavuuteen ja äänen kulkuun vedessä.Meriliikenteen lisääntyessä kaikuluotainten ääni voimistuu ja tappaa valaita niiden noussessa pinnalle kipua, kunnes ne rantautuvat.Koska monet eliöt ovat merten luonnon kiertokulun alkupäässä ne vaikuttavat kaikkiin, loppujen lopuksi myös ihmiseen. Tämä aiheuttaa vakavia kriisejä ympäri maailmaa ja monet joutuvat ruoan puutteessa kärsimään nälänhätää. |
|||
Viime vuonna huomaattiin, että Ison valliriutan uusiutuminen oli hidastunut 13%. Syynä oli happamoituminen. |
|||
== Happamoitumisen luonnolliset torjujat == |
== Happamoitumisen luonnolliset torjujat == |
||
Merten happamoitumista torjuvat kalkkikiveä muodostavat |
Merten happamoitumista torjuvat kalkkikiveä muodostavat [[kalsiumkarbonaatti|kalsiumkarbonaatit]], joita liukenee mereen luultavasti mikroskooppisten planktoneliöiden pintakerroksen alta. Myös [[luukalat|luukalojen]] on ehdotettu tuottavan kalsiumkarbonaattia.{{lähde}} |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
|||
<references /> |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{commonscat}} |
|||
* [http://www.realclimate.org/index.php?p=169 RealClimate: The Acid Ocean – the Other Problem with CO<sub>2</sub> Emission] |
* [http://www.realclimate.org/index.php?p=169 RealClimate: The Acid Ocean – the Other Problem with CO<sub>2</sub> Emission] |
||
{{Ilmastonmuutos}} |
{{Ilmastonmuutos}} |
||
{{Tynkä/ |
{{Tynkä/Maantiede}} |
||
{{Tynkä/Vesi}} |
|||
[[Luokka:Ilmastonmuutos]] |
[[Luokka:Ilmastonmuutos]] |
||
[[Luokka:Ekologia]] |
[[Luokka:Ekologia]] |
||
{{Link FA|de}} |
|||
[[cs:Okyselování oceánů]] |
|||
[[de:Versauerung der Meere]] |
|||
[[en:Ocean acidification]] |
|||
[[es:Acidificación del océano]] |
|||
[[fr:Acidification de l’océan]] |
|||
[[ko:해양 산성화]] |
|||
[[it:Acidificazione degli oceani]] |
|||
[[lt:Vandenynų rūgštėjimas]] |
|||
[[pl:Zakwaszanie wód]] |
|||
[[pt:Acidificação oceânica]] |
|||
Nykyinen versio 15. marraskuuta 2024 kello 09.25
Merien happamoituminen tarkoittaa merien pH-arvon pienenemistä, joka johtuu pääasiassa hiilidioksidin sitoutumisesta meriin ja osittain meriin satavista happosateista. Meret ovat luontaisesti lievästi emäksisiä, sillä meriveden pH on hieman yli 8, mutta korkea ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voi laskea merien pH:ta voimakkaasti laajoilla alueilla.
Hiilidioksidin luonnollinen imeytyminen meriin lieventää ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vaikutusta ilmastoon, mutta samalla happamoitumisesta on arvioitu seuraavan vaikutuksia muun muassa merien eliöstöihin, heijastavuuteen ja pilvisyyteen.[1]
Hiilen kiertokulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Hiilen kiertokulku
Ilmakehän kasvaneesta hiilidioksidipitoisuudesta seuraa, että meriveteen imeytyy yhä enemmän hiilidioksidia. Hiilidioksidin (CO2) ja veden (H2O) reagoidessa syntyvä hiilihappo (H2CO3) muodostaa edelleen bikarbonaatti- ja karbonaatti-ioneja (HCO3− ja CO32−). Reaktiossa vapautuu pH-arvoja laskevia oksoniumioneja (H3O+), jotka pienentävät meriveden pH-arvoa. Oksoniumionit voivat edelleen yhdistyä hydroksidi-ionien (OH-) kanssa hetkeksi tai pidemmäksi ajaksi, mikä vähentää merellisille eliöille tärkeän kalsiumkarbonaatin (CaCO3) muodostumista. Hiilidioksidia, happea ja muita kaasuja liukenee mereen aina. [2]
Happamoituminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merien pintavesien happamuuden on arvioitu lisääntyneen 8,179:stä 8,104:ään (–0,075) aikavälillä 1751–1994.[3] Meriveden odotetaan happamoituvan entisestään 7,949:ään (–0,230) vuoteen 2050 mennessä ja 7,824:ään (–0,355) vuoteen 2100 mennessä.[4] Tämä vastaisi 100–150 % kasvua vetyionipitoisuudessa. Merien happamuuden muutoksista palautuminen kestää tuhansia vuosia.
Mahdolliset vaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikista ihmisen kahden vuosisadan aikaisista hiilidioksidipäästöistä noin 40 % on imeytynyt meriin ja aiheuttaa happamoitumista. Kun meret happamoituvat, monien ekosysteemin kannalta tärkeiden organismien toiminta vaikeutuu. Tämän seurauksena kaloja, pieneliöitä ja nilviäisiä arvioidaan kuolevan sukupuuttoon. Esimerkkejä ovat korallit ja monien vedenelävien ravinto plankton. Merten happamoituminen vaikuttaa merten pilvisyyteen, heijastavuuteen ja äänen kulkuun vedessä.
Happamoitumisen luonnolliset torjujat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merten happamoitumista torjuvat kalkkikiveä muodostavat kalsiumkarbonaatit, joita liukenee mereen luultavasti mikroskooppisten planktoneliöiden pintakerroksen alta. Myös luukalojen on ehdotettu tuottavan kalsiumkarbonaattia.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ocean acidification due to increasing atmospheric carbon dioxide Kesäkuu 2005. The Royal Society. Viitattu 10. joulukuuta 2009. (englanniksi)
- ↑ Ocean acidification threatens marine organisms 29. syyskuuta 2005. Centre national de la recherche scientifique. Viitattu 11. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ J.C. Orr, et al.: Anthropogenic ocean acidification over the twenty-first century and its impact on calcifying organisms Nature 437, s. 681-686.. 2005. Arkistoitu 25.6.2008. Viitattu 11.7.2007. (englanniksi)
- ↑ IPCC:n erikoisraportti päästöskenaarioista (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Merien happamoituminen.
| Syyt | |
|---|---|
| Vaikutukset | |
| Tiede | |
| Keskustelu ja politiikka |