Ero sivun ”Tafsir” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p H-A alun perin yhdellä i:llä |
p Vaihdetaan nykyiseen viitemallineeseen |
||
| (21 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Tafsir''' ({{k-ar|تفسير|tafsīr}}) on [[Koraani]]n [[suura]]n |
'''Tafsir''' ({{k-ar|تفسير|tafsīr}}) on [[Koraani]]n [[suura|suurie]]n kielellistä ja historiallista selittämistä. |
||
[[File:Mir Sayyid Ali - Portrait of a Young Indian Scholar.jpg|thumb|Mir Sayyid Ali kirjoittaa Tafsir -tulkintaa Koraanista (n. 1550).]] |
|||
''Tafsir -''selityksillä on kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin ne kytkevät jokaisen [[suura]]n Muhammedin elämäkertaan. Tämä on islamin kannalta välttämätöntä, sillä profeetta Muhammed ei varsinaisesti esiinny itse tekstissä. Sana Muhammed löytyy Koraanista vain neljä kertaa, mutta niidenkin osalta on epävarmaa, mitä sillä kulloinkin tarkoitetaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ohlig, K-H.|Nimeke=From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources|Vuosi=2013|Sivu=251-307|Julkaisija=Prometheus}}</ref> Varmuudella Muhammedista kerrotaan vain yksi tarina, kertomus siitä, miten Muhammed menee naimisiin ottopoikansa Zaidin vaimon kanssa. |
|||
Toinen päätavoite on selittää kielellisesti ongelmallisia Koraanin kohtia.<ref name="islaminkasikirja36">Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, sivut 93–96</ref> Koraanin kielitieteelliset ongelmat ovat mittavia, sillä esimerkiksi orientalisti ja Koraanin tutkija Gerd-R. Puin on todennut, että noin viidesosa Koraanista on käsittämätöntä millä kielellä tahansa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theatlantic.com/magazine/archive/1999/01/what-is-the-koran/304024/?single_page=true|nimeke=What is the Koran|tekijä=Lester, B.|julkaisu=The Atlantic|ajankohta=January 1999|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Tämä johtuu siitä, että Koraani on kirjoitettu merkistöllä, josta alun perin puuttuivat vokaaleja osoittavat diakriittiset merkit. Lisäksi konsonanttimerkit saattoivat olla yhteisiä jopa viidelle eri konsonantille. Epävarmuutta on lisännyt se, että Koraanin kieli ei ilmeisesti ollut puhdasta arabiaa, vaan arabian ja syyro-aramean sekakieltä. |
|||
Tutkijat näkevät tafsirit enemmän osana [[800-luku|800-lukuun]] asti saavutettua opillista tulkintaa kuin alkuperäistä [[Muhammad]]in kuulijakunnalta perittyä tulkintaa.<ref name="islaminkasikirja36"/> |
|||
== |
== ''Tafsir''-kirjallisuus == |
||
''Tafsir''-kirjallisuuden merkkipylväs on [[Muhammad ibn Jarir al-Tabari]] ([[838]]–[[923]]). 800-luvun lopulla ja 900-luvun alussa kirjoitettu ''Tafsir al-Tabari'' sisältää 37 000 hadithia. Se käy tarkasti läpi koko Koraanin ja antaa kielitieteelliset ja Muhammedin elämään liittyvät selitykset jokaiselle suuralle.<ref>Berg, 2000, s. 66</ref> Tabarin erityinen suosikki ''isnad''-ketjuissa oli Muhammedin setä Ibn Abbas, johon monet todistajaketjut päättyivät. Herbert Berg osoitti todistajaketjuja analysoimalla, että al-Tabarin hadithit eivät ainakaan Ibn Abbasin tapauksessa voineet olla aitoja.<ref>Berg, 2000, s. 5</ref> Jaakko Hämeen-Anttila arvioi, että eksegeettiset selitykset voivat "joskus" liittyä 800-luvun käsityksiin 600-luvun asemesta.<ref name="islaminkasikirja36" /> |
|||
[[Ibn Kathir]] (1300–1373) oli mamelukkien ajan Syyriassa elänyt oppinut, jota monet sunnimuslimit pitävät Tabarin jälkeen suurimpana Koraanin selittäjänä. Hänen kymmenen osaa käsittävästä teoksestaan on tehty englanninkielinen lyhennelmä. <ref>Ibn Kathir, ei vl.</ref> |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
<references/> |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
* [[Eksegetiikka]] |
* [[Eksegetiikka]] |
||
== |
== Lähteet == |
||
* {{Kirjaviite|Tekijä=Berg, Herbert|Nimeke=The Development of Exegesis in Early Islam. The Authenticity of Muslim Literature from the Formative Period|Vuosi=2000|Sivu=|Julkaisija=Routledge|Isbn=978-0-4155-5416-9}} |
|||
| ⚫ | |||
*{{Kirjaviite|Tekijä=Ibn Kathir|Nimeke=Tafsir Ibn Kathir. A compilation of the Abridged Tafsir Ibn Kathir Volumes 1 - 10. In The English Language with Arabic Verses|Vuosi=|Sivu=|Julkaisija=kalamullah.com|www=https://www.kalamullah.com/Books/Tafsir%20Ibn%20Kathir%20all%2010%20volumes.pdf}} |
|||
*{{Kirjaviite|Tekijä=Ohlig, Karl-Heinz|Nimeke=From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources|Vuosi=2013|Sivu=251–307|Julkaisija=Prometheus Books|Isbn=978-1-61614-825-6|www=http://inarah.de/sammelbaende-und-artikel/inarah-2/vom-muhammad-jesus-zum-propheten-der-araber-1-teil/}} |
|||
| ⚫ | |||
{{Viitteet}} |
|||
{{Tynkä/Uskonto}} |
{{Tynkä/Uskonto}} |
||
Nykyinen versio 28. joulukuuta 2023 kello 00.05
Tafsir (arab. تفسير, tafsīr) on Koraanin suurien kielellistä ja historiallista selittämistä.
Tafsir -selityksillä on kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin ne kytkevät jokaisen suuran Muhammedin elämäkertaan. Tämä on islamin kannalta välttämätöntä, sillä profeetta Muhammed ei varsinaisesti esiinny itse tekstissä. Sana Muhammed löytyy Koraanista vain neljä kertaa, mutta niidenkin osalta on epävarmaa, mitä sillä kulloinkin tarkoitetaan.[1] Varmuudella Muhammedista kerrotaan vain yksi tarina, kertomus siitä, miten Muhammed menee naimisiin ottopoikansa Zaidin vaimon kanssa.
Toinen päätavoite on selittää kielellisesti ongelmallisia Koraanin kohtia.[2] Koraanin kielitieteelliset ongelmat ovat mittavia, sillä esimerkiksi orientalisti ja Koraanin tutkija Gerd-R. Puin on todennut, että noin viidesosa Koraanista on käsittämätöntä millä kielellä tahansa.[3] Tämä johtuu siitä, että Koraani on kirjoitettu merkistöllä, josta alun perin puuttuivat vokaaleja osoittavat diakriittiset merkit. Lisäksi konsonanttimerkit saattoivat olla yhteisiä jopa viidelle eri konsonantille. Epävarmuutta on lisännyt se, että Koraanin kieli ei ilmeisesti ollut puhdasta arabiaa, vaan arabian ja syyro-aramean sekakieltä.
Tafsir-kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tafsir-kirjallisuuden merkkipylväs on Muhammad ibn Jarir al-Tabari (838–923). 800-luvun lopulla ja 900-luvun alussa kirjoitettu Tafsir al-Tabari sisältää 37 000 hadithia. Se käy tarkasti läpi koko Koraanin ja antaa kielitieteelliset ja Muhammedin elämään liittyvät selitykset jokaiselle suuralle.[4] Tabarin erityinen suosikki isnad-ketjuissa oli Muhammedin setä Ibn Abbas, johon monet todistajaketjut päättyivät. Herbert Berg osoitti todistajaketjuja analysoimalla, että al-Tabarin hadithit eivät ainakaan Ibn Abbasin tapauksessa voineet olla aitoja.[5] Jaakko Hämeen-Anttila arvioi, että eksegeettiset selitykset voivat "joskus" liittyä 800-luvun käsityksiin 600-luvun asemesta.[2]
Ibn Kathir (1300–1373) oli mamelukkien ajan Syyriassa elänyt oppinut, jota monet sunnimuslimit pitävät Tabarin jälkeen suurimpana Koraanin selittäjänä. Hänen kymmenen osaa käsittävästä teoksestaan on tehty englanninkielinen lyhennelmä. [6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Berg, Herbert: The Development of Exegesis in Early Islam. The Authenticity of Muslim Literature from the Formative Period. Routledge, 2000. ISBN 978-0-4155-5416-9
- Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8
- Ibn Kathir: Tafsir Ibn Kathir. A compilation of the Abridged Tafsir Ibn Kathir Volumes 1 - 10. In The English Language with Arabic Verses. kalamullah.com. Teoksen verkkoversio.
- Ohlig, Karl-Heinz: From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources, s. 251–307. Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6 Teoksen verkkoversio.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ohlig, K-H.: From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources, s. 251-307. Prometheus, 2013.
- ↑ a b Hämeen-Anttila, Islamin käsikirja, sivut 93–96
- ↑ Lester, B.: What is the Koran The Atlantic. January 1999.
- ↑ Berg, 2000, s. 66
- ↑ Berg, 2000, s. 5
- ↑ Ibn Kathir, ei vl.