Ero sivun ”Parsakasvit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
botit
118 571 muokkausta
p Lisätään taksopalkki -malline
 
(10 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 4: Rivi 4:
| leveys = 250
| leveys = 250
| kuvateksti = [[Jättiagaave]] (''Agave americana'') on heimon suurimman suvun edustaja.
| kuvateksti = [[Jättiagaave]] (''Agave americana'') on heimon suurimman suvun edustaja.
| kunta = [[Kasvit]] Plantae
| domeeni =
| alakunta = [[Streptophyta]]
| domeeni_auktori =
| kaari = [[Versokasvit]] Embryophyta
| yläkunta =
| alakaari = [[Putkilokasvit]] Tracheophyta
| yläkunta_auktori =
| yläluokka = [[Euphyllophyta]]
| kunta =[[kasvit]] Plantae
| luokka = [[Siemenkasvit]] Spermatophyta
| kunta_auktori =
| alaluokka = [[Koppisiemeniset]] Angiospermae
| alakunta =[[Streptophyta]]
| ylälahko = [[Yksisirkkaiset]] Liliopsida
| alakunta_auktori =
| kaari =[[versokasvit]] Embryophyta
| lahko = [[Asparagales]]
| kaari_auktori =
| alakaari =[[putkilokasvit]] Tracheophyta
| alakaari_auktori =
| yläluokka =[[Euphyllophyta]]
| yläluokka_auktori =
| luokka =[[siemenkasvit]] Spermatophyta
| luokka_auktori =
| alaluokka =[[koppisiemeniset]] Angiospermae
| alaluokka_auktori =
| osaluokka =
| osaluokka_auktori =
| ylälahko =[[yksisirkkaiset]] Lilianae
| ylälahko_auktori =
| lahko =[[Asparagales]]
| lahko_auktori =
| alalahko =
| alalahko_auktori =
| osalahko =
| osalahko_auktori =
| yläheimo =
| yläheimo_auktori =
| heimo = '''Parsakasvit''' ''Asparagaceae''
| heimo = '''Parsakasvit''' ''Asparagaceae''
| heimo_auktori = Jussieu
| heimo_auktori = [[Antoine Laurent de Jussieu|Juss.]]
| levinneisyyskartta =
| levinneisyyskartta =
| levinneisyys_teksti =
| levinneisyys_leveys =
| synonyymit =
| levinneisyys_teksti =
* Agavaceae
| synonyymit =Agavaceae, Anemarrhenaceae, Anthericaceae, Aphyllanthaceae, Aspidistraceae, Behniaceae, Chlorogalaceae, Convallariaceae, Dracaenaceae, Eriospermaceae, Eucomidaceae, Eustrephaceae, Funkiaceae, Hemiphylacaceae, Herreriaceae, Hesperocallidaceae, Hostaceae, Hyacinthaceae, Lachenaliaceae, Laxmanniaceae, Lomandraceae, Nolinaceae, Ophiopogonaceae, Ornithogalaceae, Peliosanthaceae, Polygonataceae, Ruscaceae, Sansevieriaceae, Scillaceae, Themidaceae, Tupistraceae, Yuccaceae.<ref name="STEVENS2001"/>
* Anemarrhenaceae
| jako =
* Anthericaceae
| jaot =
* Aphyllanthaceae
* Aspidistraceae
* Behniaceae
* Chlorogalaceae
* Convallariaceae
* Dracaenaceae
* Eriospermaceae
* Eucomidaceae
* Eustrephaceae
* Funkiaceae
* Hemiphylacaceae
* Herreriaceae
* Hesperocallidaceae
* Hostaceae
* Hyacinthaceae
* Lachenaliaceae
* Laxmanniaceae
* Lomandraceae
* Nolinaceae
* Ophiopogonaceae
* Ornithogalaceae
* Peliosanthaceae
* Polygonataceae
* [[Ruscaceae]]
* Sansevieriaceae
* Scillaceae
* Themidaceae
* Tupistraceae
* Yuccaceae
<ref name="STEVENS2001"/>
| jako = Alaheimot
| jaot =
* [[Agavoideae]]
* [[Aphyllanthoideae]]
* [[Asparagoideae]]
* [[Brodiaeoideae]]
* [[Lomandroideae]]
* [[Nolinoideae]]
* [[Scilloideae]]
| wikispecies = Asparagaceae
| wikispecies = Asparagaceae
| commons =
| wikispeciesnimi =
| commons =
| commonscat = Asparagaceae
| commonscat = Asparagaceae
| commonsnimi =
}}
}}


'''Parsakasvit''' (Asparagaceae) on yksisirkkaisheimo [[Asparagales]]-lahkossa. Se on varsin epäyhtenäinen ryhmä ulkonäöltään erilaisia kasveja, jotka kuitenkin ovat selvästi toistensa sukulaisia ja muodostavat molekyylitutkimusten perusteella [[Kladistiikka|kladin]]. Heimo on levinneisyydeltään yleismaailmallinen, ja niitä kasvaa kaikkialla arktisia alueita lukuun ottamatta.
'''Parsakasvit''' (Asparagaceae) on [[yksisirkkaiset|yksisirkkaisheimo]] [[Asparagales]]-[[lahko (biologia)|lahkossa]]. Se on varsin epäyhtenäinen ryhmä ulkonäöltään erilaisia kasveja, jotka kuitenkin ovat selvästi toistensa sukulaisia ja muodostavat molekyylitutkimusten perusteella [[kladi]]n. Heimo on levinneisyydeltään yleismaailmallinen, ja niitä kasvaa kaikkialla arktisia alueita lukuun ottamatta.


Heimon arvellaan olevan noin 91 miljoonaa vuotta vanha, joten se on syntynyt jo [[Liitukausi|liitukaudella]]. Heimon sisäinen erilaistuminen lienee alkanut noin 89 miljoonaa vuotta sitten. Parsakasvien heimolla ei ole mitään ilmeisiä kehittyneitä ominaisuuksia (ns. apomorfioita), jotka erottaisivat ne edeltäjistään. Siemenen endospermin eräät piirteet (mm. kehittymistapa) voisivat ehkä käydä koko heimon apomorfiasta.<ref name="STEVENS2001">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/orders/asparagalesweb.htm#Asparagaceae | Nimeke = Aspargales: Asparagaceae | Tekijä = Stevens, P. F. | Ajankohta = 2001 | Julkaisu = Angiosperm Phylogeny Website | Viitattu = 8.2.2015 }}</ref>
Heimon arvellaan olevan noin 91 miljoonaa vuotta vanha, joten se on syntynyt jo [[liitukausi|liitukaudella]]. Heimon sisäinen erilaistuminen lienee alkanut noin 89 miljoonaa vuotta sitten. Parsakasvien heimolla ei ole mitään ilmeisiä kehittyneitä ominaisuuksia (ns. [[apomorfia|apomorfioita]]), jotka erottaisivat ne edeltäjistään. [[Siemen]]en [[endospermi]]n eräät piirteet (mm. kehittymistapa) voisivat ehkä käydä koko heimon apomorfiasta.<ref name="STEVENS2001">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/orders/asparagalesweb.htm#Asparagaceae | Nimeke = Angiosperm Phylogeny Website: Asparagaceae | Tekijä = Stevens, P. F. | Ajankohta = 2001 | Julkaisu = Angiosperm Phylogeny Website | Viitattu = 8.2.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>


Parsakasvien kehityslinja on melko selvästi erottuva kokonaisuus. Suvun ''Aphyllanthes'' [[Fylogeneettinen systematiikka|fylogeneettinen]] asema on epäselvä. Alaheimot Brodiaeoideae ja Scilloideae ovat ilmeisesti toisilleen sukua ja muodostavat yhteisen kladin.<ref name="STEVENS2001"/>
Parsakasvien kehityslinja on melko selvästi erottuva kokonaisuus. Suvun ''[[Vihvilälilja|Aphyllanthes]]'' [[fylogeneettinen systematiikka|fylogeneettinen]] asema on epäselvä. Alaheimot Brodiaeoideae ja Scilloideae ovat ilmeisesti toisilleen sukua ja muodostavat yhteisen kladin.<ref name="STEVENS2001"/>


Heimo lienee kaikkein epätyydyttävin koko koppisiemenisten järjestelmässä, koska se on niin moninainen eikä sillä ole mitään yhteistä ominaisuutta. Lisäksi jotkin alaheimot ovat vaikeasti tunnistettavissa. Kukat ovat niissä tyypillistä yksisirkkaisille ominaista tyyppiä, kun taas toisissa alaheimoissa ne ovat hyvin erikoistuneita. Eräät alaheimot (erityisesti Nolinoideae ja Agavoideae) ovat hyvin heterogeenisiä, ja aikaisemmissa kasvijärjestelmissä onkin niiden tiimoilta erotettu useita eri heimoja.<ref name="STEVENS2001"/>
Heimo lienee kaikkein epätyydyttävin koko [[koppisiemeniset|koppisiemenisten]] järjestelmässä, koska se on niin moninainen, eikä sillä ole mitään yhteistä ominaisuutta. Lisäksi jotkin alaheimot ovat vaikeasti tunnistettavissa. [[Kukka|Kukat]] ovat niissä tyypillistä yksisirkkaisille ominaista tyyppiä, kun taas toisissa alaheimoissa ne ovat hyvin erikoistuneita. Eräät alaheimot (erityisesti Nolinoideae ja Agavoideae) ovat hyvin heterogeenisiä, ja aikaisemmissa kasvijärjestelmissä onkin niiden tiimoilta erotettu useita eri heimoja.<ref name="STEVENS2001"/>


== Alaheimot ==
== Alaheimot ==
Parsakasvien heimossa on kaikkiaan 153 sukua ja 2480 lajia sekä seitsemän alaheimoa, joissa vielä useita tribuksia.<ref name="STEVENS2001"/> Seuraavassa alaheimojen ja tribusten tärkeimpiä ominaisuuksia.
Parsakasvien heimossa on kaikkiaan 153 [[suku (biologia)|sukua]] ja 2&nbsp;480 [[laji]]a sekä seitsemän alaheimoa, joissa vielä useita [[tribus|tribuksia]].<ref name="STEVENS2001"/> Seuraavassa alaheimojen ja tribusten tärkeimpiä ominaisuuksia.


=== Alaheimo Aphyllanthoideae ===
=== Alaheimo Aphyllanthoideae ===
Alaheimossa on vain yksi laji: ''Aphyllanthes monspeliensis''. Se kasvaa läntisissä Välimerenmaissa sekä Euroopan että Afrikan puolella. Kasvin maanpinna yläpuoliset osat koostuvat mättäästä vanallisia kukintoja. Vanat ovat yhteyttäviä, sillä lehdet ovat surkastuneet. Kukinnossa on muutama kukka, ja harittavat, tavallisesti siniset kehälehdet ovat kooltaan vaatimattomia. Kasvi muistuttaa [[silmiöt|silmiöitä]] eli kuovinkukkia (''Sisyrinchium''), jotka kuuluvat [[Kurjenmiekkakasvit|kurjenmiekkakasveihin]] (Iridaceae).<ref name="STEVENS2001"/>
Tässä alaheimossa on vain yksi laji: [[vihvilälilja]] (''Aphyllanthes monspeliensis''). Se kasvaa läntisissä Välimeren maissa sekä Euroopan että Afrikan puolella. Kasvin maanpinnan yläpuoliset osat koostuvat mättäästä vanallisia kukintoja. Vanat ovat yhteyttäviä, sillä lehdet ovat surkastuneet. Kukinnossa on muutama kukka, ja harittavat, tavallisesti siniset kehälehdet ovat kooltaan vaatimattomia. Kasvi muistuttaa [[silmiöt|silmiöitä]] eli kuovinkukkia (''Sisyrinchium''), jotka kuuluvat [[kurjenmiekkakasvit|kurjenmiekkakasveihin]] (Iridaceae).<ref name="STEVENS2001"/>


=== Alaheimo Brodiaeoideae ===
=== Alaheimo Brodiaeoideae ===
Tämä alaheimo on ennen tunnettu heimona Themidaceae. Siihen kuuluu n. 12 sukua ja 62 lajia, jotka esiintyvät Amerikassa Brittiläisestä Kolumbiasta Guatemalaan ulottuvalla alueella. Kasvit muistuttavat [[Laukkakasvit|laukkakasveja]] (alaheimo Allioideae [[Narsissikasvit|narsissikasvien]] heimossa Amaryllidaceae) vanallisten, sarjamaisten kukintojen, melko pienten kukkien, enemmän tai vähemmän yhteenkasvaneiden kehälehtien ja kehänpäällisen sikiäimen puolesta. Erona laukkakasveihin on kuituinen pystyjuurakko sipulin sijaan, laukoille tyypillisen tuoksun puuttuminen ja tavallisesti ainakin neljä kukinnon ylälehteä, jotka eivät peitä kukintoa laukkojen noin kolmen ylälehden tapaan.<ref name="STEVENS2001"/>
Tämä alaheimo on ennen tunnettu heimona [[Themidaceae]]. Siihen kuuluu noin 12 sukua ja 62 lajia, jotka esiintyvät Amerikassa [[Brittiläinen Kolumbia|Brittiläisestä Kolumbiasta]] [[Guatemala]]an ulottuvalla alueella. Kasvit muistuttavat [[laukkakasvit|laukkakasveja]] (alaheimo Allioideae [[narsissikasvit|narsissikasvien]] heimossa Amaryllidaceae) vanallisten, [[sarja (kukinto)|sarjamaisten]] kukintojen, melko pienten kukkien, enemmän tai vähemmän yhteenkasvaneiden kehälehtien ja kehänpäällisen sikiäimen puolesta. Erona laukkakasveihin on kuituinen pystyjuurakko [[sipuli (kasvinosa)|sipulin]] sijaan, laukoille tyypillisen tuoksun puuttuminen ja tavallisesti ainakin neljä kukinnon ylälehteä, jotka eivät peitä kukintoa laukkojen noin kolmen ylälehden tapaan.<ref name="STEVENS2001"/>

Alaheimoon kuuluvat suvut ''Androstephium'', ''Bessera'', ''Bloomeria'', ''Brodiaea'', ''Dandya'', ''Dichelostemma'', ''Milla'', ''Petronymphe'', ''Triteleia'', ja ''Triteleiopsis''.<ref name="STEVENS2001"/>
Alaheimoon kuuluvat suvut ''[[Androstephium]]'', ''[[Bessera]]'', ''[[Bloomeria]]'', ''[[Brodiaea]]'', ''[[Dandya]]'', [[tiukukukat]] (''Dichelostemma''), ''[[Milla (suku)|Milla]]'', ''[[Petronymphe]]'', [[triteleiat]] (''Triteleia'') ja ''[[Triteleiopsis]]''.<ref name="STEVENS2001"/>


=== Alaheimo Scilloideae ===
=== Alaheimo Scilloideae ===
Tunnettiin aiemmin hyasinttikasvien heimona Hyacinthaceae. Siihen kuuluu 41-70 sukua ja 770-1000 lajia, jotka kasvavat etupäässä [[Vanha maailma|Vanhassa maailmassa]] [[välimerenilmasto]]isilla alueilla, [[Keski-Aasia]]ssa ja [[Japani]]ssa; [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikassa]] on vain muutama laji. Hyasinttikasvit ovat sipulikasveja, joilla on melko mehevät ja limapitoiset lehdet, jotka sijaitsevat tyviruusukkeena. Vanallisessa terttumaisessa kukinnossa on melko huomaamattomia kukkia, joissa on enemmän tai vähemmän yhteen kasvanut kehä. Hedelmä on kota. Alaheimossa on neljä tribusta.<ref name="STEVENS2001"/>
Tämä alaheimo tunnettiin aiemmin [[hyasinttikasvit|hyasinttikasvien]] heimona Hyacinthaceae. Siihen kuuluu 41–70 sukua ja 770–1&nbsp;000 lajia, jotka kasvavat etupäässä [[Vanha maailma|Vanhassa maailmassa]] [[välimerenilmasto]]isilla alueilla, [[Keski-Aasia]]ssa ja [[Japani]]ssa; [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikassa]] on vain muutama laji. Hyasinttikasvit ovat sipulikasveja, joilla on melko mehevät ja limapitoiset lehdet, jotka sijaitsevat tyviruusukkeena. Vanallisessa [[terttu (kukinto)|terttumaisessa]] kukinnossa on melko huomaamattomia kukkia, joissa on enemmän tai vähemmän yhteen kasvanut kehä. Hedelmä on [[kota (hedelmä)|kota]]. Alaheimossa on neljä tribusta.<ref name="STEVENS2001"/>


==== Tribus Oziroëae ====
==== Tribus Oziroëae ====
Tribuksessa on vain yksi suku ''Oziroë'' ja viisi lajia, jotka kasvavat Etelä-Amerikan länsiosissa.<ref name="STEVENS2001"/>
Tässä tribuksessa on vain yksi suku ''[[Oziroë]]'' ja viisi lajia, jotka kasvavat Etelä-Amerikan länsiosissa.<ref name="STEVENS2001"/>


==== Tribus Ornithogaleae ====
==== Tribus Ornithogaleae ====
Neljä sukua ja 312 lajia Euroopassa, Länsi-Aasiassa ja Afrikassa. Suvussa ''[[Ornithogalum]]'' on 160 ja suvussa ''[[Albuca]]'' 110-140 lajia.<ref name="STEVENS2001"/>
Tässä tribuksessa on neljä sukua ja 312 lajia Euroopassa, Länsi-Aasiassa ja Afrikassa. [[Tähdikit|Liljatähdikkien]] (''Ornithogalum'') suvussa on 160 ja [[Lyhdykit|lyhdykkien]] (''Albuca'') suvussa 110–140 lajia.<ref name="STEVENS2001"/>


==== Tribus Urgineeae ====
==== Tribus Urgineeae ====
Tribuksessa on kaksi tai ehkä kolme sukua ja 105 lajia enimmäkseen Afrikassa, Madagaskarissa ja Välimerenmaista Intiaan.<ref name="STEVENS2001"/>
Tässä tribuksessa on kaksi tai ehkä kolme sukua ja 105 lajia enimmäkseen Afrikassa, [[Madagaskar]]illa ja Välimeren maista [[Intia]]an.<ref name="STEVENS2001"/>


==== Tribus Hyacintheae ====
==== Tribus Hyacintheae ====
32 sukua ja n. 500 lajia Euraasiassa, Afrikassa, Madagaskarissa ja Etelä-Intiassa. Suurimpia sukuja ovat ''[[Lachenalia]]'' (110 lajia), ''[[Ledebouria]]'' (70 lajia), ''[[Muscari]]'' ja ''[[Bellevalia]]'' (50 lajia kummassakin) sekä ''[[Sinililjat|Scilla]]'' (30 lajia).<ref name="STEVENS2001"/>
Tässä tribuksessa on 32 sukua ja noin 500 lajia Euraasiassa, Afrikassa, Madagaskarilla ja Etelä-Intiassa. Suurimpia sukuja ovat [[pisarat]] (''Lachenalia'', 110 lajia), [[täplikit]] (''Ledebouria'', 70 lajia), [[helmililjat]] (''Muscari'', 50 lajia) ja [[bellevaliat]] (''Bellevalia'', 50 lajia) sekä [[kevättähdet]] (''Scilla'', 30 lajia).<ref name="STEVENS2001"/>


=== Alaheimo Agavoideae ===
=== Alaheimo Agavoideae ===
23 sukua ja 637 lajia, jotka kasvavat lähes kaikkialla maapallolla kylmiä alueita lukuun ottamatta, erityisesti Pohjois-Amerikan lounaisosissa. Kasvit ovat vaakajuurakkoisia ja lehtiruusukkeellisia. Suurimpia sukuja ovat ''[[Agave]]'' (210 lajia), ''[[Chlorophytum]]'' (150 lajia), ''[[Anthericum]]'' (65 lajia), ''Echeandia'' (60 lajia) ja ''[[Yucca]]'' (50 lajia).<ref name="STEVENS2001"/>
Tässä alaheimossa on 23 sukua ja 637 lajia, jotka kasvavat lähes kaikkialla maapallolla kylmiä alueita lukuun ottamatta, erityisesti Pohjois-Amerikan lounaisosissa. Kasvit ovat vaakajuurakkoisia ja lehtiruusukkeellisia. Suurimpia sukuja ovat [[agaavet]] (''Agave'', 210 lajia), [[rönsyliljat]] (''Chlorophytum'', 150 lajia), [[hietaliljat]] (''Anthericum'', 65 lajia), ''[[Echeandia]]'' (60 lajia) ja [[jukat]] (''Yucca'', 50 lajia).<ref name="STEVENS2001"/>


=== Alaheimo Lomandroideae ===
=== Alaheimo Lomandroideae ===
14-15 sukua ja 178 lajia Madagaskarissa, Intiassa, Kaakkois-Aasiassa, Tyynenmeren saarilla, Etelä-Amerikassa ja etenkin Australiassa. Suurimmat suvut ovat ''Lomandra'' ja ''Thysanotus'', joissa kummassakin on 50 lajia. Ryhmään kuuluu myös koristekasveina tunnetut [[liljapuut]] (''Cordyline'').<ref name="STEVENS2001"/>
Tässä alaheimossa on 14–15 sukua ja 178 lajia Madagaskarilla, Intiassa, Kaakkois-Aasiassa, Tyynenmeren saarilla, Etelä-Amerikassa ja etenkin Australiassa. Suurimmat suvut ovat [[rautapiiskiot]] (''Lomandra'') ja ''[[Thysanotus]]'', joissa kummassakin on 50 lajia. Ryhmään kuuluu myös koristekasveina tunnetut [[liljapuut]] (''Cordyline'').<ref name="STEVENS2001"/>


=== Alaheimo Asparagoideae ===
=== Alaheimo Asparagoideae ===
Alaheimossa on kaksi sukua ja 165-295 lajia, jotka melkein kaikki ovat [[Parsat|parsoja]] (''Asparagus''; toinen suku on 5-lajinen ''Hemiphylacus''). Alaheimon lajeja kasvaa Vanhassa maailmassa ja Meksikossa. Kasvit ovat juurakollisia, [[saponiinit|saponiineja]] sisältäviä, ja lehdet ovat kierteisasentoisia. Kukat sijaitsevat ryhmissä tai röyhymäisissä kukinnoissa. Kehäputki on lyhyt ja hetiö kiinnittyy sen tyveen. Hedelmä mm. marja.{{selvennä|miksi mm.}}
Tässä alaheimossa on kaksi sukua ja 165–295 lajia, jotka melkein kaikki ovat [[parsat|parsoja]] (''Asparagus'') Toinen suku on viisilajinen ''[[Hemiphylacus]]''. Alaheimon lajeja kasvaa Vanhassa maailmassa ja [[Meksiko]]ssa. Kasvit ovat juurakollisia, [[saponiinit|saponiineja]] sisältäviä, ja lehdet ovat [[lehtiasento|kierteisasentoisia]]. Kukat sijaitsevat ryhmissä tai [[röyhy]]mäisissä kukinnoissa. Kehäputki on lyhyt ja hetiö kiinnittyy sen tyveen. Hedelmä voi olla esimerkiksi [[marja (kasvitiede)|marja]].


=== Alaheimo Nolinoideae ===
=== Alaheimo Nolinoideae ===
Alaheimossa on 26 sukua ja 475 lajia eri puolilla maapalloa. Suurimmat suvut ovat ''[[Dracaena]]'' (100), ''Eriospermum'' (100), ''[[Aspidistra]]'' (90), ''[[Polygonatum]]'' (60), ''[[Ophiopogon]]'' (55).<ref name="STEVENS2001"/>
Tässä alaheimossa on 26 sukua ja 475 lajia eri puolilla maapalloa. Suurimmat suvut ovat [[traakkipuut]] (''Dracaena'', 100 lajia), ''[[Eriospermum]]'' (100 lajia), [[tuonenkielot]] (''Aspidistra'', 90 lajia), [[torvikielot]] (''Polygonatum'', 60 lajia) ja [[käärmeenparrat]] (''Ophiopogon'', 55 lajia).<ref name="STEVENS2001"/>


== Sukuja ==
== Sukuja ==
Parsakasveihin luokitellaan noin 120 sukua. Alla luetellaan suomeksi nimettyjä parsakasvisukuja:<ref>Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.</ref><ref>[https://finto.fi/kassu/fi/ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet.] (lähteessä vanha taksonomia: parsakasvit heimoissa Agavaceae (k23614), Aphyllanthaceae (k22176), Asparagaceae (k14866), Hyacinthaceae (k11672), Laxmanniaceae (k42057), Ruscaceae (k6343) ja Themidaceae (k58196).) </ref><ref>[https://laji.fi/taxon/MX.39977 Suomen Lajitietokeskus: Parsakasvit – Asparagaceae] Viitattu 27.11.2022.</ref>
* ''Agave'' – [[agaavet]]
* ''Agave'' – [[agaavet]]
* ''Albuca'' – [[lyhdykit]]
* ''Anthericum'' – [[hietaliljat]]
* ''Anthericum'' – [[hietaliljat]]
* ''Aphyllanthes'' – [[vihvilälilja]]t, laji ''A. monspeliensis'' – vihvilälilja
* ''Asparagus'' – [[parsat]]
* ''Asparagus'' – [[parsat]]
* ''Aspidistra'' – [[tuonenkielot]]
* ''Aspidistra'' – [[tuonenkielot]]
* ''Barnardia'' – [[tähtihännät]]
* ''[[Beaucarnea]]'' (muun muassa [[huiskupullojukka]] ''Beaucarnea recurvata'')
* ''Bellevalia'' – [[bellevaliat]] eli kyynelhyasintit
* ''Bowiea'' – [[mukelo]]t, laji ''B. volubilis'' – mukelo
* ''Brimeura'' – [[juhannushyasintit]]
* ''Brimeura'' – [[juhannushyasintit]]
* ''[[Brodiaea]]'' (muun muassa [[brodia]] ''Brodiaea californica'')
* ''Calibanus'' – [[mukulajukat]]
* ''Camassia'' – [[tähtihyasintit]]
* ''Camassia'' – [[tähtihyasintit]]
* ''Chlorogalum'' – [[saippuajuuret]]
* ''Chlorophytum'' – [[rönsyliljat]]
* ''Chlorophytum'' – [[rönsyliljat]]
* ''Convallaria'' – [[kielot]]
* ''Convallaria'' – [[kielot]] eli kellokielot
* ''Cordyline'' – [[liljapuut]]
* ''Cordyline'' – [[liljapuut]]
* ''Danaë'' – [[daneet]]
* ''Danaë'' – [[daneet]], laji ''D. racemosa'' – danee eli leikkodanee
* ''Dasylirion'' – [[jupit]]
* ''Dasylirion'' – [[jupit]]
* ''Dichelostemma'' – [[tiukukukat]]
* ''Dichelostemma'' – [[tiukukukat]]
* ''Dracaena'' – [[traakkipuut]] eli [[lohikäärmepuut]]
* ''Dipcadi'' – [[kuurnaliljat]]
* ''Dracaena'' – [[traakkipuut]] eli lohikäärmepuut
* ''Drimia'' – [[merisipulit]]
* ''Drimia'' – [[merisipulit]]
* ''Drimiopsis'' – [[täpliöt]]
* ''Eucomis'' – [[töyhtövanat]]
* ''Eucomis'' – [[töyhtövanat]]
* ''Eustrephus'' – [[vompatinmarja]]t, laji ''E. latifolius'' – vompatinmarja
* ''Furcraea'' – [[mauritiuksenhamput]]
* ''Furcraea'' – [[mauritiuksenhamput]]
* ''Honorius'' – [[kellotähdikit]]
* ''Hosta'' – [[kuunliljat]]
* ''Hosta'' – [[kuunliljat]]
* ''Hyacinthella'' – [[kääpiöhyasintit]]
* ''Hyacinthella'' – [[kääpiöhyasintit]]
Rivi 117: Rivi 148:
* ''Lachenalia'' – [[pisarat]]
* ''Lachenalia'' – [[pisarat]]
* ''Ledebouria'' – [[täplikit]]
* ''Ledebouria'' – [[täplikit]]
* ''Leopoldia'' – [[harjahelmililjat]]
* ''Liriope'' – [[liriopet]]
* ''Liriope'' – [[liriopet]]
* ''Lomandra'' – [[rautapiiskiot]]
* ''Maianthemum'' – [[oravanmarjat]]
* ''Maianthemum'' – [[oravanmarjat]]
* ''Muscari'' – [[helmililjat]]
* ''Muscari'' – [[helmililjat]] eli ruukkuhelmililjat
* ''Nectaroscilla'' – [[mesisinililjat]]
* ''Nolina'' – [[pullojukat]]
* ''Nolina'' – [[pullojukat]]
* ''Ophiopogon'' – [[käärmeenparrat]]
* ''Ophiopogon'' – [[käärmeenparrat]]
* ''Ornithogalum'' – [[tähdikit]]
* ''Ornithogalum'' – [[liljatähdikit]] eli valkotähdikit eli [[tähdikit]]
* ''Othocallis'' – [[sinililjat]] eli kevätsinililjat
* ''Paradisea'' – [[paratiisililjat]]
* ''Paradisea'' – [[paratiisililjat]]
* ''Polygonatum'' – [[kalliokielot]]
* ''Polianthes'' – [[tuberosat]]
* ''Polygonatum'' – [[torvikielot]] eli kalliokielot
* ''Prospero'' – [[lumotähdet]]
* ''Pseudomuscari'' – [[kellohelmililjat]]
* ''Puschkinia'' – [[posliinihyasintit]]
* ''Puschkinia'' – [[posliinihyasintit]]
* ''Ruscus'' – [[ruskukset]] eli [[rautamyrtit]]
* ''Rohdea'' – [[mikonkielot]]
* ''Ruscus'' – [[ruskukset]] eli rautamyrtit
* ''Sansevieria'' – [[anopinkielet]]
* ''Sansevieria'' – [[anopinkielet]]
* ''Scilla'' – [[kevättähdet]], aiemmin myös sinililjat, mutta monet sinililjoiksi kutsutut lajit siirretään mahdollisesti muihin sukuihin.
* ''Scilla'' – [[sinililjat]] ja [[kevättähdet]]
* ''Semele'' – [[prinsessanliaanit]]
* ''Semele'' – [[prinsessanliaanit]]
* ''Smilacina'' – [[rotkokielot]]
* ''Smilacina'' – [[rotkokielot]] (yhdistetään oravanmarjoihin)
* ''Triteleia'' – [[triteleiat]]
* ''Triteleia'' – [[triteleiat]]
* ''Veltheimia'' – [[heimikit]]
* ''Veltheimia'' – [[heimikit]]
* ''Yucca'' – [[jukat]] eli miekkajukat, palmuliljat
* ''Yucca'' – [[jukat]]<ref>Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


{{Taksopalkki}}
[[Luokka:Parsakasvit|*]]
[[Luokka:Parsakasvit|*]]
[[Luokka:Kasviheimot]]
[[Luokka:Kasviheimot]]

Nykyinen versio 8. huhtikuuta 2023 kello 02.33

Parsakasvit
Jättiagaave (Agave americana) on heimon suurimman suvun edustaja.
Jättiagaave (Agave americana) on heimon suurimman suvun edustaja.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Parsakasvit Asparagaceae
Juss.
Synonyymit
  • Agavaceae
  • Anemarrhenaceae
  • Anthericaceae
  • Aphyllanthaceae
  • Aspidistraceae
  • Behniaceae
  • Chlorogalaceae
  • Convallariaceae
  • Dracaenaceae
  • Eriospermaceae
  • Eucomidaceae
  • Eustrephaceae
  • Funkiaceae
  • Hemiphylacaceae
  • Herreriaceae
  • Hesperocallidaceae
  • Hostaceae
  • Hyacinthaceae
  • Lachenaliaceae
  • Laxmanniaceae
  • Lomandraceae
  • Nolinaceae
  • Ophiopogonaceae
  • Ornithogalaceae
  • Peliosanthaceae
  • Polygonataceae
  • Ruscaceae
  • Sansevieriaceae
  • Scillaceae
  • Themidaceae
  • Tupistraceae
  • Yuccaceae

[1]

Alaheimot
Katso myös

  Parsakasvit Wikispeciesissä
  Parsakasvit Commonsissa

Parsakasvit (Asparagaceae) on yksisirkkaisheimo Asparagales-lahkossa. Se on varsin epäyhtenäinen ryhmä ulkonäöltään erilaisia kasveja, jotka kuitenkin ovat selvästi toistensa sukulaisia ja muodostavat molekyylitutkimusten perusteella kladin. Heimo on levinneisyydeltään yleismaailmallinen, ja niitä kasvaa kaikkialla arktisia alueita lukuun ottamatta.

Heimon arvellaan olevan noin 91 miljoonaa vuotta vanha, joten se on syntynyt jo liitukaudella. Heimon sisäinen erilaistuminen lienee alkanut noin 89 miljoonaa vuotta sitten. Parsakasvien heimolla ei ole mitään ilmeisiä kehittyneitä ominaisuuksia (ns. apomorfioita), jotka erottaisivat ne edeltäjistään. Siemenen endospermin eräät piirteet (mm. kehittymistapa) voisivat ehkä käydä koko heimon apomorfiasta.[1]

Parsakasvien kehityslinja on melko selvästi erottuva kokonaisuus. Suvun Aphyllanthes fylogeneettinen asema on epäselvä. Alaheimot Brodiaeoideae ja Scilloideae ovat ilmeisesti toisilleen sukua ja muodostavat yhteisen kladin.[1]

Heimo lienee kaikkein epätyydyttävin koko koppisiemenisten järjestelmässä, koska se on niin moninainen, eikä sillä ole mitään yhteistä ominaisuutta. Lisäksi jotkin alaheimot ovat vaikeasti tunnistettavissa. Kukat ovat niissä tyypillistä yksisirkkaisille ominaista tyyppiä, kun taas toisissa alaheimoissa ne ovat hyvin erikoistuneita. Eräät alaheimot (erityisesti Nolinoideae ja Agavoideae) ovat hyvin heterogeenisiä, ja aikaisemmissa kasvijärjestelmissä onkin niiden tiimoilta erotettu useita eri heimoja.[1]

Alaheimot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parsakasvien heimossa on kaikkiaan 153 sukua ja 2 480 lajia sekä seitsemän alaheimoa, joissa vielä useita tribuksia.[1] Seuraavassa alaheimojen ja tribusten tärkeimpiä ominaisuuksia.

Alaheimo Aphyllanthoideae

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä alaheimossa on vain yksi laji: vihvilälilja (Aphyllanthes monspeliensis). Se kasvaa läntisissä Välimeren maissa sekä Euroopan että Afrikan puolella. Kasvin maanpinnan yläpuoliset osat koostuvat mättäästä vanallisia kukintoja. Vanat ovat yhteyttäviä, sillä lehdet ovat surkastuneet. Kukinnossa on muutama kukka, ja harittavat, tavallisesti siniset kehälehdet ovat kooltaan vaatimattomia. Kasvi muistuttaa silmiöitä eli kuovinkukkia (Sisyrinchium), jotka kuuluvat kurjenmiekkakasveihin (Iridaceae).[1]

Alaheimo Brodiaeoideae

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä alaheimo on ennen tunnettu heimona Themidaceae. Siihen kuuluu noin 12 sukua ja 62 lajia, jotka esiintyvät Amerikassa Brittiläisestä Kolumbiasta Guatemalaan ulottuvalla alueella. Kasvit muistuttavat laukkakasveja (alaheimo Allioideae narsissikasvien heimossa Amaryllidaceae) vanallisten, sarjamaisten kukintojen, melko pienten kukkien, enemmän tai vähemmän yhteenkasvaneiden kehälehtien ja kehänpäällisen sikiäimen puolesta. Erona laukkakasveihin on kuituinen pystyjuurakko sipulin sijaan, laukoille tyypillisen tuoksun puuttuminen ja tavallisesti ainakin neljä kukinnon ylälehteä, jotka eivät peitä kukintoa laukkojen noin kolmen ylälehden tapaan.[1]

Alaheimoon kuuluvat suvut Androstephium, Bessera, Bloomeria, Brodiaea, Dandya, tiukukukat (Dichelostemma), Milla, Petronymphe, triteleiat (Triteleia) ja Triteleiopsis.[1]

Alaheimo Scilloideae

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä alaheimo tunnettiin aiemmin hyasinttikasvien heimona Hyacinthaceae. Siihen kuuluu 41–70 sukua ja 770–1 000 lajia, jotka kasvavat etupäässä Vanhassa maailmassa välimerenilmastoisilla alueilla, Keski-Aasiassa ja Japanissa; Etelä-Amerikassa on vain muutama laji. Hyasinttikasvit ovat sipulikasveja, joilla on melko mehevät ja limapitoiset lehdet, jotka sijaitsevat tyviruusukkeena. Vanallisessa terttumaisessa kukinnossa on melko huomaamattomia kukkia, joissa on enemmän tai vähemmän yhteen kasvanut kehä. Hedelmä on kota. Alaheimossa on neljä tribusta.[1]

Tribus Oziroëae

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä tribuksessa on vain yksi suku Oziroë ja viisi lajia, jotka kasvavat Etelä-Amerikan länsiosissa.[1]

Tribus Ornithogaleae

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä tribuksessa on neljä sukua ja 312 lajia Euroopassa, Länsi-Aasiassa ja Afrikassa. Liljatähdikkien (Ornithogalum) suvussa on 160 ja lyhdykkien (Albuca) suvussa 110–140 lajia.[1]

Tribus Urgineeae

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä tribuksessa on kaksi tai ehkä kolme sukua ja 105 lajia enimmäkseen Afrikassa, Madagaskarilla ja Välimeren maista Intiaan.[1]

Tribus Hyacintheae

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä tribuksessa on 32 sukua ja noin 500 lajia Euraasiassa, Afrikassa, Madagaskarilla ja Etelä-Intiassa. Suurimpia sukuja ovat pisarat (Lachenalia, 110 lajia), täplikit (Ledebouria, 70 lajia), helmililjat (Muscari, 50 lajia) ja bellevaliat (Bellevalia, 50 lajia) sekä kevättähdet (Scilla, 30 lajia).[1]

Alaheimo Agavoideae

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä alaheimossa on 23 sukua ja 637 lajia, jotka kasvavat lähes kaikkialla maapallolla kylmiä alueita lukuun ottamatta, erityisesti Pohjois-Amerikan lounaisosissa. Kasvit ovat vaakajuurakkoisia ja lehtiruusukkeellisia. Suurimpia sukuja ovat agaavet (Agave, 210 lajia), rönsyliljat (Chlorophytum, 150 lajia), hietaliljat (Anthericum, 65 lajia), Echeandia (60 lajia) ja jukat (Yucca, 50 lajia).[1]

Alaheimo Lomandroideae

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä alaheimossa on 14–15 sukua ja 178 lajia Madagaskarilla, Intiassa, Kaakkois-Aasiassa, Tyynenmeren saarilla, Etelä-Amerikassa ja etenkin Australiassa. Suurimmat suvut ovat rautapiiskiot (Lomandra) ja Thysanotus, joissa kummassakin on 50 lajia. Ryhmään kuuluu myös koristekasveina tunnetut liljapuut (Cordyline).[1]

Alaheimo Asparagoideae

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä alaheimossa on kaksi sukua ja 165–295 lajia, jotka melkein kaikki ovat parsoja (Asparagus) Toinen suku on viisilajinen Hemiphylacus. Alaheimon lajeja kasvaa Vanhassa maailmassa ja Meksikossa. Kasvit ovat juurakollisia, saponiineja sisältäviä, ja lehdet ovat kierteisasentoisia. Kukat sijaitsevat ryhmissä tai röyhymäisissä kukinnoissa. Kehäputki on lyhyt ja hetiö kiinnittyy sen tyveen. Hedelmä voi olla esimerkiksi marja.

Alaheimo Nolinoideae

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä alaheimossa on 26 sukua ja 475 lajia eri puolilla maapalloa. Suurimmat suvut ovat traakkipuut (Dracaena, 100 lajia), Eriospermum (100 lajia), tuonenkielot (Aspidistra, 90 lajia), torvikielot (Polygonatum, 60 lajia) ja käärmeenparrat (Ophiopogon, 55 lajia).[1]

Sukuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parsakasveihin luokitellaan noin 120 sukua. Alla luetellaan suomeksi nimettyjä parsakasvisukuja:[2][3][4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website: Asparagaceae Angiosperm Phylogeny Website. 2001. Viitattu 8.2.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  3. ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. (lähteessä vanha taksonomia: parsakasvit heimoissa Agavaceae (k23614), Aphyllanthaceae (k22176), Asparagaceae (k14866), Hyacinthaceae (k11672), Laxmanniaceae (k42057), Ruscaceae (k6343) ja Themidaceae (k58196).)
  4. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Parsakasvit – Asparagaceae Viitattu 27.11.2022.
Taksonitunnisteet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Parsakasvit&oldid=21422680”