Ero sivun ”Raja 1918” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
ZéroBot (keskustelu | muokkaukset)
133 001 muokkausta
p r2.7.1) (Botti lisäsi: en:The Border (2007 film)
p W
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
 
(29 välissä olevaa versiota 24 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 3: Rivi 3:
| nimi-alkuperäinen = Raja 1918
| nimi-alkuperäinen = Raja 1918
| kuva = Raja1918 juliste.jpg
| kuva = Raja1918 juliste.jpg
| kuvankoko =
| kuvateksti =
| kuvateksti =
| ohjaaja = [[Lauri Törhönen]]
| ohjaaja = [[Lauri Törhönen]]
Rivi 18: Rivi 19:
| ensi-ilta = {{Suomen lippu}} [[30. marraskuuta]] [[2007]] <br /> [[17. joulukuuta]] [[2008]]
| ensi-ilta = {{Suomen lippu}} [[30. marraskuuta]] [[2007]] <br /> [[17. joulukuuta]] [[2008]]
| kesto = 114 [[Minuutti|min.]]
| kesto = 114 [[Minuutti|min.]]
| kieli = [[Suomen kieli|Suomi]], [[Ruotsin kieli|Ruotsi]], [[Saksan kieli|Saksa]], [[Venäjän kieli|Venäjä]]
| kieli = [[Suomen kieli|suomi]], [[Ruotsin kieli|ruotsi]], [[Saksan kieli|saksa]], [[Venäjän kieli|venäjä]]
| ikäraja = K-15
| ikäraja = K-15
| budjetti = 2,1 milj. €<ref>http://www.ses.fi/fi/elokuva.asp?id=740</ref>
| budjetti = 2,1 milj. €<ref>http://www.ses.fi/fi/elokuva.asp?id=740 {{Wayback|1=http://www.ses.fi/fi/elokuva.asp?id=740 |päiväys=20061005091056 }}</ref>
| tuotto =
| tuotto =
| katsojat =
| katsojat =
Rivi 27: Rivi 28:
| kotisivut =
| kotisivut =
| imdb = 0847759
| imdb = 0847759
| elonet = eksgdc
| elonet = 1327584
| amg =
| amg =
}}
}}
'''''Raja 1918''''' on [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] jälkeiseen aikaan sijoittuva suomalainen elokuva, joka sai ensi-iltansa [[30. marraskuuta]] [[2007]]. Se kertoo kapteeni Carl von Munckista, joka lähetetään keväällä [[1918]] [[Rajajoki|Rajajoen]] kylään perustamaan Suomen ja [[Neuvosto-Venäjä|Neuvosto-Venäjän]] välistä rajaa. Elokuvan on ohjannut [[Lauri Törhönen]], ja sen käsikirjoituksen on tehnyt [[Jörn Donner]]in kirjoitusten pohjalta [[Aleksi Bardy]].
'''Raja 1918''' on [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] jälkeiseen aikaan sijoittuva suomalainen elokuva, joka sai ensi-iltansa 30. marraskuuta [[Elokuvavuosi 2007|2007]]. Sen ohjasi [[Lauri Törhönen]] ja käsikirjoituksen teki [[Aleksi Bardy]]. Elokuva kertoo kapteeni Carl von Munckista, joka lähetetään keväällä [[1918]] [[Rajajoki|Rajajoen]] kylään. Siellä hänen tehtävänsä on valvoa Suomen ja [[Neuvosto-Venäjä|Neuvosto-Venäjän]] välistä rajaa.

Elokuva perustuu [[Jörn Donner]]in isän [[Kai Donner|Kain]] kokemuksiin sisällissodan jälkeisessä valkoisessa Suomessa. Kapteeni Carl von Munckin esikuva on Kai Donner.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/peter_von_bagh_ja_jorn_donner_korostivat_taiteen_merkitysta_suomen_historiassa_106152.html#media=106154 | Nimeke =Peter von Bagh ja Jörn Donner korostivat taiteen merkitystä Suomen historiassa | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Peter von Bagh ja Jörn Donner K-rapussa| Julkaisu = Yle Elävä arkisto| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Yleisradio | Viitattu = 3.7.2014 }}</ref>


Elokuva on samalla kuvaus kansakunnan synnystä. Se kuvaa raakaa sodankäyntiä, vaikka varsinaiset vihollisuudet ovat loppuneet.
Elokuva on samalla kuvaus kansakunnan synnystä. Se kuvaa raakaa sodankäyntiä, vaikka varsinaiset vihollisuudet ovat loppuneet.


''Raja 1918'' julkaistiin [[DVD]]:nä [[28. maaliskuuta]] [[2008]].
''Raja 1918'' julkaistiin [[DVD|DVD:nä]] 28. maaliskuuta 2008.


==Juoni==
==Juoni==
{{juonipaljastus}}
{{juonipaljastus}}
Kapteeni Carl von Munckin saapuessa [[Suomi|Suomen]] ja [[Neuvosto-Venäjä]]n raja-asemalle raja on tosiasiassa olemassa vasta paperilla: [[passi|passeja]] tai [[viisumi|viisumeita]] ei vielä tunneta ja paikallisväestö rajan molemmin puolin käyttää rajajoen ylittävää siltaa kuin mitä tahansa kylänraittia, eivätkä rajan molemmin puolin sukulaissuhteita omaavat kyläläiset,[[ laukkuryssä]]t ja sivutoimiset [[trokari]]t tahdo alkuun ottaa uskoakseen että ikimuistoiset käytännöt todella olisivat muuttumassa. He eivät ole ainoita, joille Munckin on iskostettava muutoksen tarkoittavan totta: myös melkoinen osa raja-aseman väestä katsoisi vielä läpi sormien ihmisten ja tavaran jouhevaa liikkumista, etenkin kun se helpottaa heidän omaakin elämäänsä. Oman tunnelmaa kiristävän varjonsa rajan ylle heittää tuore sisällissota, jonka hävinneitä punaisia ei saisi päästää sen paremmin karkuun rajan taakse kuin sieltä takaisin [[Suomi|Suomeen]] soluttautumaankaan.
Kapteeni Carl von Munckin saapuessa [[Suomi|Suomen]] ja [[Neuvosto-Venäjä]]n raja-asemalle raja on tosiasiassa olemassa vasta paperilla: [[passi|passeja]] tai [[viisumi|viisumeita]] ei vielä tunneta, eivätkä rajan molemmin puolin sukulaissuhteita omaavat kyläläiset, [[laukkuryssä]]t ja sivutoimiset [[trokari]]t tahdo alkuun ottaa uskoakseen, että ikimuistoiset käytännöt todella olisivat muuttumassa. He eivät ole ainoita, joille Munckin on iskostettava muutoksen tarkoittavan totta: myös melkoinen osa raja-aseman väestä katsoisi vielä läpi sormien ihmisten ja tavaran jouhevaa liikkumista, etenkin kun se helpottaa heidän omaakin elämäänsä. Oman tunnelmaa kiristävän varjonsa rajan ylle heittää tuore sisällissota, jonka hävinneitä punaisia ei saisi päästää sen paremmin karkuun rajan taakse kuin sieltä takaisin Suomeen soluttautumaankaan.


Munckin kansallismielinen paatos ja usko itseensä lain ja järjestyksen puhdaskilpisenä soturina sekä näistä kumpuava into toteuttaa tehtävänsä pilkuntarkasti ei jää huomaamatta kylän opettajattarelta neiti Linnulta, joka on myös periaatteen ihminen, mutta määrittelee itsensä minkään värin taakse asettumattomaksi [[humanismi|humanistiksi]], jonka ihannemaailmassa keinotekoiset rajat eivät kahlitsisi ihmisiä. Vaikka molemmat kokevat toistensa näkökulmat itselleen ärsyttävyyteen asti vieraiksi, he kuitenkin selvästi vaistoavat löytävänsä toisistaan vertaisensa sielun - ja lisäksi fyysisesti vetovoimaisen miehen ja naisen. Kumpikaan ei kuitenkaan ole tahoillaan vapaa - Munckilla on kaukana kotona kihlattu, josta hän kuitenkin pestin myötä yhä enemmän etääntyy, Linnulla taas asuntoonsa kätkettynä sulhasensa, haavoittunut punasoturi, jonka piilottelu asettaa hänetkin kuolemanrangaistuksen uhan alle.
Munckin kansallismielinen paatos ja usko itseensä lain ja järjestyksen puhdaskilpisenä soturina sekä näistä kumpuava into toteuttaa tehtävänsä pilkuntarkasti ei jää huomaamatta kylän opettajattarelta neiti Linnulta, joka on myös periaatteen ihminen. Hän kuitenkin määrittelee itsensä mitään väriä tunnustamattomaksi [[humanismi|humanistiksi]], jonka ihannemaailmassa keinotekoiset rajat eivät kahlitsisi ihmisiä. Vaikka molemmat kokevat toistensa näkökulmat itselleen ärsyttävyyteen asti vieraiksi, he kuitenkin selvästi vaistoavat löytävänsä toisistaan vertaisensa sielun – ja lisäksi fyysisesti vetovoimaisen miehen ja naisen. Kumpikaan ei kuitenkaan ole tahoillaan vapaa: Munckilla on kaukana kotona kihlattu, josta hän kuitenkin pestin myötä yhä enemmän etääntyy; Linnulla taas on asuntoonsa kätkettynä sulhasensa, haavoittunut punasoturi, jonka piilottelu altistaa hänetkin kuolemanrangaistuksen uhalle.


Muita keskeisiä hahmoja ovat Munckin lähin alainen, nuori ja vielä sisällissodan vihakuohuissa elävä, herkästi liipaisimeen tarttuva [[luutnantti]] Suutari, jonka ehdottomuus kauhistuttaa etenkin alkuvaiheessa Munckiakin; kunnon sotamies Svejkiä niin olemukseltaan kuin asenteeltaankin muistuttava rajaseutulais[[vääpeli]] Muranen, sekä rajan toisella puolella päämajaansa pitävä vanhempi [[upseeri]] ja herrasmies, [[majuri]] Gentsch, joka koettaa yläluokkaisen arvonsa säilyttäen vielä hetken luovia historian virrassa, vaikka aavistaakin kohtalonsa hyytävän komissaarin silmälläpidon alaisena olevan vain ajan kysymys.
Muita keskeisiä hahmoja ovat Munckin lähin alainen, nuori ja vielä sisällissodan vihakuohuissa elävä, herkästi liipaisimeen tarttuva [[luutnantti]] Suutari, jonka ehdottomuus kauhistuttaa etenkin alkuvaiheessa Munckiakin; kunnon sotamies Svejkiä niin olemukseltaan kuin asenteeltaankin muistuttava rajaseutulais[[vääpeli]] Muranen; sekä rajan toisella puolella päämajaansa pitävä vanhempi [[upseeri]] ja herrasmies, [[majuri]] Gentsch, joka koettaa yläluokkaisen arvonsa säilyttäen vielä hetken luovia historian virrassa, vaikka aavistaakin kohtalonsa hyytävän komissaarin silmälläpidon alaisena olevan vain ajan kysymys.


Munckin henkinen kiirastuli voimistuu, kun rajan takaa alkaa pyrkiä maahan yhä enemmän neuvostovaltaa pakenevaa väkeä: niin [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] [[pietarinsuomalaiset|työskennelleitä suomalaisia]] kuin venäläis[[aateli]]a, sivistyneistöä ja [[juutalaiset|juutalaisiakin]]. Munck kokee olevansa liian suuren tehtävän edessä ja pyytää apua kasaantumassa olevan kriisin purkamiseksi, mutta vastaus pääkaupungista on tyly ja armoton - vain suomalaiset saa päästää läpi, muut on käännytettävä, "punikit" ja vakoojat teloitettava. Munck on jätetty yksin likaisen työn tekijäksi ja huomaa joutuvansa tekemään yhä rankempia ratkaisuja, joiden ongelmallisuutta lain ja oikeuden, kohtuuden ja inhimillisyyden suhteen hän ei voi itseltäänkään kiistää. Munckin henkireikänä kasautuvien paineiden alla toimivat toisaalta shakki- ja keskusteluhetket originellin Gentschin kanssa, toisaalta hänet hetkeksi järjen sumentavankin raa'asta todellisuudesta erottavat kohtaamiset rakkautta ja inhimillisyyttä edustavan Linnun kanssa. Rajajoki jatkaa hiljaista virtaansa kuten ennenkin, mutta rajan ongelmat patoutuvat kuitenkin ennen pitkää vääjäämättä sumaksi, joka ei enää aukene ilman raskaita uhreja...
Munckin henkinen kiirastuli voimistuu, kun rajan takaa alkaa pyrkiä maahan yhä enemmän neuvostovaltaa pakenevaa väkeä: niin [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] [[pietarinsuomalaiset|työskennelleitä suomalaisia]] kuin venäläis[[aateli]]a, sivistyneistöä ja [[juutalaiset|juutalaisiakin]]. Munck kokee olevansa liian suuren tehtävän edessä ja pyytää apua kehittyvän kriisin purkamiseksi, mutta vastaus pääkaupungista on tyly ja armoton: vain suomalaiset saa päästää läpi, muut on käännytettävä, "punikit" ja vakoojat teloitettava. Munck on jätetty yksin likaisen työn tekijäksi ja huomaa joutuvansa tekemään yhä rankempia ratkaisuja, joiden ongelmallisuutta lain ja oikeuden, kohtuuden ja inhimillisyyden kannalta hän ei voi itseltäänkään kiistää. Munckin henkireikänä kasautuvien paineiden alla toimivat toisaalta shakki- ja keskusteluhetket originellin Gentschin kanssa, toisaalta hänet hetkeksi järjen sumentavankin raa'asta todellisuudesta erottavat kohtaamiset rakkautta ja inhimillisyyttä edustavan Linnun kanssa. Rajajoki jatkaa hiljaista virtaansa kuten ennenkin, mutta rajan ongelmat patoutuvat kuitenkin ennen pitkää vääjäämättä sumaksi, joka ei enää aukene ilman raskaita uhreja...
{{juonipaljastus loppu}}
{{juonipaljastus loppu}}


Rivi 58: Rivi 61:
}}
}}


== Jussi-palkinnot ja -ehdokkuudet ==
⚫
== Lähteet ==
<references />


Elokuva sai [[Jussi (palkinto)|Jussi-palkinnon]] parhaasta äänisuunnittelusta vuonna [[Jussi-palkinnot 2008|2008]] ([[Kyösti Väntänen]])<ref>{{Elonet|134735|Kyösti Väntänen}}</ref>. Lisäksi elokuva oli ehdolla seuraavissa Jussi-palkintokategorioissa: paras miespääosa ([[Martin Bahne]]), paras miessivuosa ([[Hannu-Pekka Björkman]]) ja paras musiikki.
== Aiheesta muualla ==


⚫
== Lähteet ==
* [http://www.raja1918.fi/ Elokuvan virallinen kotisivu]
{{Viitteet}}


⚫
[[Luokka:Vuoden 2007 elokuvat]]
⚫
[[Luokka:Lauri Törhösen ohjaamat elokuvat]]
⚫
[[Luokka:Suomalaiset sotaelokuvat]]


{{Lauri Törhönen}}
[[cs:Raja 1918]]
[[Luokka:Jussi-palkitut elokuvat]]
[[en:The Border (2007 film)]]
⚫
[[Luokka:Vuoden 2007 suomalaiset elokuvat]]
⚫
[[Luokka:Lauri Törhösen ohjaamat elokuvat]]
⚫
[[Luokka:Suomalaiset sotadraamat]]
[[Luokka:Suomalaiset monikieliset elokuvat]]
[[Luokka:Suomen sisällissotaan pohjautuvat elokuvat]]

Nykyinen versio 24. maaliskuuta 2023 kello 19.09

Raja 1918
Ohjaaja Lauri Törhönen
Käsikirjoittaja Aleksi Bardy
Tuottaja Jarkko Hentula
Jörn Donner
Säveltäjä Sergei Jevtushenko
Kuvaaja Esa Vuorinen
Leikkaaja Kimmo Kohtamäki
Lavastaja Pentti Valkeasuo
Erikoistehosteet Konsta Mannerheimo
Pääosat Martin Bahne
Minna Haapkylä
Hannu-Pekka Björkman
Tommi Korpela
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Suomi
 Venäjä
Tuotantoyhtiö Border Productions Oy /
Juonifilmi Oy
Levittäjä SF Film
Ensi-ilta Suomi 30. marraskuuta 2007
17. joulukuuta 2008
Kesto 114 min.
Alkuperäiskieli suomi, ruotsi, saksa, venäjä
Budjetti 2,1 milj. €[1]
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Raja 1918 on Suomen sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva suomalainen elokuva, joka sai ensi-iltansa 30. marraskuuta 2007. Sen ohjasi Lauri Törhönen ja käsikirjoituksen teki Aleksi Bardy. Elokuva kertoo kapteeni Carl von Munckista, joka lähetetään keväällä 1918 Rajajoen kylään. Siellä hänen tehtävänsä on valvoa Suomen ja Neuvosto-Venäjän välistä rajaa.

Elokuva perustuu Jörn Donnerin isän Kain kokemuksiin sisällissodan jälkeisessä valkoisessa Suomessa. Kapteeni Carl von Munckin esikuva on Kai Donner.[2]

Elokuva on samalla kuvaus kansakunnan synnystä. Se kuvaa raakaa sodankäyntiä, vaikka varsinaiset vihollisuudet ovat loppuneet.

Raja 1918 julkaistiin DVD:nä 28. maaliskuuta 2008.

Juoni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kapteeni Carl von Munckin saapuessa Suomen ja Neuvosto-Venäjän raja-asemalle raja on tosiasiassa olemassa vasta paperilla: passeja tai viisumeita ei vielä tunneta, eivätkä rajan molemmin puolin sukulaissuhteita omaavat kyläläiset, laukkuryssät ja sivutoimiset trokarit tahdo alkuun ottaa uskoakseen, että ikimuistoiset käytännöt todella olisivat muuttumassa. He eivät ole ainoita, joille Munckin on iskostettava muutoksen tarkoittavan totta: myös melkoinen osa raja-aseman väestä katsoisi vielä läpi sormien ihmisten ja tavaran jouhevaa liikkumista, etenkin kun se helpottaa heidän omaakin elämäänsä. Oman tunnelmaa kiristävän varjonsa rajan ylle heittää tuore sisällissota, jonka hävinneitä punaisia ei saisi päästää sen paremmin karkuun rajan taakse kuin sieltä takaisin Suomeen soluttautumaankaan.

Munckin kansallismielinen paatos ja usko itseensä lain ja järjestyksen puhdaskilpisenä soturina sekä näistä kumpuava into toteuttaa tehtävänsä pilkuntarkasti ei jää huomaamatta kylän opettajattarelta neiti Linnulta, joka on myös periaatteen ihminen. Hän kuitenkin määrittelee itsensä mitään väriä tunnustamattomaksi humanistiksi, jonka ihannemaailmassa keinotekoiset rajat eivät kahlitsisi ihmisiä. Vaikka molemmat kokevat toistensa näkökulmat itselleen ärsyttävyyteen asti vieraiksi, he kuitenkin selvästi vaistoavat löytävänsä toisistaan vertaisensa sielun – ja lisäksi fyysisesti vetovoimaisen miehen ja naisen. Kumpikaan ei kuitenkaan ole tahoillaan vapaa: Munckilla on kaukana kotona kihlattu, josta hän kuitenkin pestin myötä yhä enemmän etääntyy; Linnulla taas on asuntoonsa kätkettynä sulhasensa, haavoittunut punasoturi, jonka piilottelu altistaa hänetkin kuolemanrangaistuksen uhalle.

Muita keskeisiä hahmoja ovat Munckin lähin alainen, nuori ja vielä sisällissodan vihakuohuissa elävä, herkästi liipaisimeen tarttuva luutnantti Suutari, jonka ehdottomuus kauhistuttaa etenkin alkuvaiheessa Munckiakin; kunnon sotamies Svejkiä niin olemukseltaan kuin asenteeltaankin muistuttava rajaseutulaisvääpeli Muranen; sekä rajan toisella puolella päämajaansa pitävä vanhempi upseeri ja herrasmies, majuri Gentsch, joka koettaa yläluokkaisen arvonsa säilyttäen vielä hetken luovia historian virrassa, vaikka aavistaakin kohtalonsa hyytävän komissaarin silmälläpidon alaisena olevan vain ajan kysymys.

Munckin henkinen kiirastuli voimistuu, kun rajan takaa alkaa pyrkiä maahan yhä enemmän neuvostovaltaa pakenevaa väkeä: niin Pietarissa työskennelleitä suomalaisia kuin venäläisaatelia, sivistyneistöä ja juutalaisiakin. Munck kokee olevansa liian suuren tehtävän edessä ja pyytää apua kehittyvän kriisin purkamiseksi, mutta vastaus pääkaupungista on tyly ja armoton: vain suomalaiset saa päästää läpi, muut on käännytettävä, "punikit" ja vakoojat teloitettava. Munck on jätetty yksin likaisen työn tekijäksi ja huomaa joutuvansa tekemään yhä rankempia ratkaisuja, joiden ongelmallisuutta lain ja oikeuden, kohtuuden ja inhimillisyyden kannalta hän ei voi itseltäänkään kiistää. Munckin henkireikänä kasautuvien paineiden alla toimivat toisaalta shakki- ja keskusteluhetket originellin Gentschin kanssa, toisaalta hänet hetkeksi järjen sumentavankin raa'asta todellisuudesta erottavat kohtaamiset rakkautta ja inhimillisyyttä edustavan Linnun kanssa. Rajajoki jatkaa hiljaista virtaansa kuten ennenkin, mutta rajan ongelmat patoutuvat kuitenkin ennen pitkää vääjäämättä sumaksi, joka ei enää aukene ilman raskaita uhreja...

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Martin Bahne … Carl von Munck  
 Minna Haapkylä … Maaria Lintu  
 Tommi Korpela … Heikki Kiljunen  
 Leonid Mozgovoi … Majuri Gentsch  
 Hannu-Pekka Björkman … Vääpeli Muranen  
 Lauri Nurkse … Luutnantti Suutari  
 Roman Schatz … Majuri Berner  

Jussi-palkinnot ja -ehdokkuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva sai Jussi-palkinnon parhaasta äänisuunnittelusta vuonna 2008 (Kyösti Väntänen)[3]. Lisäksi elokuva oli ehdolla seuraavissa Jussi-palkintokategorioissa: paras miespääosa (Martin Bahne), paras miessivuosa (Hannu-Pekka Björkman) ja paras musiikki.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ http://www.ses.fi/fi/elokuva.asp?id=740 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Peter von Bagh ja Jörn Donner korostivat taiteen merkitystä Suomen historiassa (Peter von Bagh ja Jörn Donner K-rapussa) Yle Elävä arkisto. Yleisradio. Viitattu 3.7.2014.
  3. ↑ Kyösti Väntänen Elonet.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Raja_1918&oldid=21367905”