Ero sivun ”Kasakat” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 188.238.75.98 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Smörre tekemään versioon. |
kh |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{korjattava/muoto|kirjoitettu kuin lehtiartikkeli, erikoinen rakenne}} |
{{korjattava/muoto|kirjoitettu kuin lehtiartikkeli, erikoinen rakenne}} |
||
{{tarkistettava|yksipuolisuus: Kasakka ei ole vain venäläisen kulttuurin piirre. Myös ukrainalaiset kasakat ovat tunnettuja.}} |
{{tarkistettava|yksipuolisuus: Kasakka ei ole vain venäläisen kulttuurin piirre. Myös ukrainalaiset kasakat ovat tunnettuja.}} |
||
{{Lähteetön|vain muutama lähde}} |
|||
[[Kuva:Józef Brandt - Wesele kozackie.jpg|thumb|250px|[[Józef Brandt]]in maalaus Kasakoiden häät.]] |
|||
[[Tiedosto:Repin Cossacks.jpg|thumbnail |
[[Tiedosto:Józef Brandt - Wesele kozackie.jpg|thumb|[[Józef Brandt]]in maalaus Kasakoiden häät.]] |
||
[[Tiedosto:Repin Cossacks.jpg|thumbnail|''[[Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille|Zaporižžjan kasakoiden pilkkakirje Turkin sulttaani Mohammed IV:lle]].'' [[Ilja Repin]]in maalaus 1880–1891.]] |
|||
[[ |
[[Tiedosto:Neft.jpg|thumb|250px|Kasakoita partiomatkalla [[Baku]]n [[öljy]]kentillä vuonna 1905.]] |
||
[[Tiedosto:Kozacka piesn.jpg|thumb |
[[Tiedosto:Kozacka piesn.jpg|thumb|Kansanmuusikko Ostap Kindraczuk soittaa [[bandura]]a [[Poznań]]issa yllään perinteinen kasakoitten asu.]] |
||
'''Kasakat''' ({{k-ru|казаки́, kazaki}}; {{k-uk|козаки́, kozaky}}) |
'''Kasakat''' ({{k-ru|казаки́, kazaki}}; {{k-uk|козаки́, kozaky}}) tarkoittaa sotilaallisesti järjestäytynyttä itäslaaveihin kuulunutta ratsastajaväestöä, varsinkin sen ratsumiehiä.<ref name=KSTO>[https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/kasakka Kielitoimiston sanakirja]</ref> [[Venäjä]]n vuoden 2002 väestönlaskennassa kasakoita oli 140 028 henkeä.<ref>[http://perepis2002.ru/ct/doc/TOM_13_01.xls Venäjän väestön kansallinen koostumus 2002] {xls-tiedosto)</ref> |
||
Sanaa 'kasakka' on Suomessa käytetty myös tilapäisestä työläisestä, joita palkattiin lyhyeksi aikaa esimerkiksi avuksi peltotöihin. |
Sanaa 'kasakka' on Suomessa käytetty myös tilapäisestä työläisestä, joita palkattiin lyhyeksi aikaa esimerkiksi avuksi peltotöihin.<ref name=KSTO/> |
||
== Keitä kasakat ovat == |
== Keitä kasakat ovat == |
||
| Rivi 40: | Rivi 41: | ||
Dneprin kasakat irrottivat keskisen Ukrainan [[Puola-Liettua]]sta ja muodostivat vuonna 1649 autonomisen valtion, [[Kasakkahetmanaatti|kasakkahetmanaatin]], joka päätyi pian Venäjän alaisuuteen. Ukrainaan muodostui myös kaksi muuta kasakoiden itsehallinnollista aluetta, niin sanottu [[Zaporožjen Sitš]] Dneprin alajuoksulla ja [[Sloboda-Ukraina]] nykyisessä Itä-Ukrainassa. Venäjän keisarinna [[Katariina Suuri]] lakkautti kasakoiden itsehallinnon kaikilla kolmella alueella vuosina 1764, 1765 ja 1775. |
Dneprin kasakat irrottivat keskisen Ukrainan [[Puola-Liettua]]sta ja muodostivat vuonna 1649 autonomisen valtion, [[Kasakkahetmanaatti|kasakkahetmanaatin]], joka päätyi pian Venäjän alaisuuteen. Ukrainaan muodostui myös kaksi muuta kasakoiden itsehallinnollista aluetta, niin sanottu [[Zaporožjen Sitš]] Dneprin alajuoksulla ja [[Sloboda-Ukraina]] nykyisessä Itä-Ukrainassa. Venäjän keisarinna [[Katariina Suuri]] lakkautti kasakoiden itsehallinnon kaikilla kolmella alueella vuosina 1764, 1765 ja 1775. |
||
Kasakat olivat hyödyllisiä muodostaessaan puskurin Aasian kansoja vastaan ja saivat tämän takia erivapauksia. Vuodesta 1776 heitä palveli myös Venäjän vakinaisessa väessä. Kasakoilla oli aikanaan suuri merkitys uudisasuttajina Venäjän laajentuessa [[Siperia]]an ja [[Itä-Aasia]]an. Kasakat toimivat myös eräänlaisina poliisivoimina Venäjään liitetyillä alueilla, muun muassa Suomessa. Niinpä Etelä-Pohjanmaalla he toteuttivat omalta osaltaan [[pitäjäkuri]]a. Vaikeimmissa [[puukkojunkkari]]pitäjissä jouduttiin toisinaan järjestyksen palauttamiseksi turvautumaan venäläisten kasakkojen apuun. Kauhavalla heitä käytettiin 1860-luvulla myös [[yövartija (työ)|yövartijoina]], kun taas Lapualla yksi kasakka surmattiin 1862. |
Kasakat olivat hyödyllisiä muodostaessaan puskurin Aasian kansoja vastaan ja saivat tämän takia erivapauksia. Vuodesta 1776 heitä palveli myös Venäjän vakinaisessa väessä. Kasakoilla oli aikanaan suuri merkitys uudisasuttajina Venäjän laajentuessa [[Siperia]]an ja [[Itä-Aasia]]an. Kasakat toimivat myös eräänlaisina poliisivoimina Venäjään liitetyillä alueilla, muun muassa Suomessa. Niinpä Etelä-Pohjanmaalla he toteuttivat omalta osaltaan [[pitäjäkuri]]a. Vaikeimmissa [[puukkojunkkari]]pitäjissä jouduttiin toisinaan järjestyksen palauttamiseksi turvautumaan venäläisten kasakkojen apuun. Kauhavalla heitä käytettiin 1860-luvulla myös [[yövartija (työ)|yövartijoina]], kun taas Lapualla yksi kasakka surmattiin 1862.<ref>Kallio, [Reino, http://historiatieto.wordpress.com/lapuan-laki-ja-yleinen-jarjestys/ Häiriköintiä ja henkirikoksia.] Helsinki 2009, s. 80–81, </ref> |
||
1900-luvulla kasakoilla ei enää ollut käyttöä ja [[lokakuun vallankumous|vallankumouksen]] jälkeen heidän erivapautensa kumottiin. [[Josif Stalin]] vainosi kasakoita ankarasti. Niinpä 20 000 kasakkaa liittyi [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] [[natsi-Saksa|saksalaisten]] puolelle. Tämä tiesi lisää kostotoimia Saksan jouduttua tappiolle. |
1900-luvulla kasakoilla ei enää ollut käyttöä ja [[lokakuun vallankumous|vallankumouksen]] jälkeen heidän erivapautensa kumottiin. [[Josif Stalin]] vainosi kasakoita ankarasti. Niinpä 20 000 kasakkaa liittyi [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] [[natsi-Saksa|saksalaisten]] puolelle. Tämä tiesi lisää kostotoimia Saksan jouduttua tappiolle. |
||
Versio 9. marraskuuta 2019 kello 21.49
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: kirjoitettu kuin lehtiartikkeli, erikoinen rakenne |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: yksipuolisuus: Kasakka ei ole vain venäläisen kulttuurin piirre. Myös ukrainalaiset kasakat ovat tunnettuja. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: vain muutama lähde |
Kasakat (ven. казаки́, kazaki; ukr. козаки́, kozaky) tarkoittaa sotilaallisesti järjestäytynyttä itäslaaveihin kuulunutta ratsastajaväestöä, varsinkin sen ratsumiehiä.[1] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa kasakoita oli 140 028 henkeä.[2]
Sanaa 'kasakka' on Suomessa käytetty myös tilapäisestä työläisestä, joita palkattiin lyhyeksi aikaa esimerkiksi avuksi peltotöihin.[1]
Keitä kasakat ovat
Kasakat ovat alkuperältään lähinnä sortoa paenneiden venäläisten maaorjien ja talonpoikien jälkeläisiä. Mahdollisesti talonpoikien pako etelään alkoi jo 1200-luvulla Kultaisen Ordan aikana ja jatkui myöhemmin Venäjän maaorjuuden kehityttyä etenkin Iivana Julman hallituskaudella. Myöhemmin kasakoihin liittyi pienemmissä määrin myös muita etnisiä ryhmiä kuten tataareita ja kalmukkeja.
Koska kasakoihin saattoi lähes kuka tahansa Jumalaan uskova mies liittyä, heidän etninen koostumuksensa oli kirjava, mutta se säilyi pääosin venäläisenä sulauttaen muut ryhmät.[3] Perimätiedot, joiden mukaan kasakat olisivat esimerkiksi muinaisten skyyttien jälkeläisiä, eivät pidä paikkaansa. Kasakoita ei pidä myöskään sekoittaa Keski-Aasian turkinsukuisiin kazakeihin, jotka asuttavat nykyistä Kazakstania ja sen ympäristöä.
Kasakoita käytettiin muun muassa levottomuuksien kukistamiseen. Kasakoitten asuma-alue levittäytyi Dnepr-, Don-, Volga- ja Ural-jokien varsille. Kasakat ovat symbolisesti tärkeä osa Ukrainan itäosien ja Venäjän historiaa ja ukrainalaisuutta sekä venäläisyyttä koskevia mielikuvia. Erityisesti kasakat tunnetaan historian eri aikoina sotamiehinä.
Kasakkajoukkoja
- Donin kasakat (Донское, Donskoje)
- Zaporižžjan kasakat (ukrainalaisia Dneprin kasakoita)
- Kubanin kasakat (Кубанские, Kubanskije)
- Orenburgin kasakat (Оренбургское, Orenburgskoje)
- Itä-Siperian kasakat (Забайкальское, Zakaikalskoje)
- Terekin kasakat (Терское, Terskoje)
- Siperian kasakat (Сибирское, Sibirskoje)
- Uralin kasakat (Уральское, Uralskoje)
- Astrahanin kasakat (Астраханское, Astrahanskoje)
- Semiretšjen kasakat (Семиреченское, Semiretšenskoje)
- Amurin kasakat (Амурское, Amurskoje)
- Ussurin kasakat (Уссурийское, Ussuijrskoje)
Vuonna 1916 kasakoiden kokonaismäärä oli 4,4 miljoonaa.
Historia
Kasakat ovat olleet tunnettuja taitavina ratsastajina ja urheina ja raakalaismaisina sotilaina, minkä johdosta he saivat pitää tsaarin ajan Venäjällä varsin laajan autonomian vastapalveluna ratsuväkenä toimimisesta.
Historialliset maininnat kasakoista ovat ennen 1500-lukua niukkoja. 1400-luvun lähteet esittävät kasakkayhteisön löyhänä itsenäisten sotilaallistyyppisesti järjestäytyneiden yhteisöjen liittoumana, joka oli suurelta osin autonominen paikallisista valtioista (kuten Puolasta, Moskovasta ja Krimin kaanikunnasta). 1500-luvulle tultaessa kasakat alkoivat jakautua kahteen ryhmään: ukrainalaisiin Dneprin kasakoihin, jotka kuuluivat Puola-Liettuan valtiomuodostelmaan ja Moskovan ruhtinaskuntaan kuuluneisiin venäläisiin Donin kasakoihin. Dneprin kasakoiden päämiestä on kutsuttu hetmaniksi, Donin kasakoiden taas atamaaniksi.
Dneprin kasakat irrottivat keskisen Ukrainan Puola-Liettuasta ja muodostivat vuonna 1649 autonomisen valtion, kasakkahetmanaatin, joka päätyi pian Venäjän alaisuuteen. Ukrainaan muodostui myös kaksi muuta kasakoiden itsehallinnollista aluetta, niin sanottu Zaporožjen Sitš Dneprin alajuoksulla ja Sloboda-Ukraina nykyisessä Itä-Ukrainassa. Venäjän keisarinna Katariina Suuri lakkautti kasakoiden itsehallinnon kaikilla kolmella alueella vuosina 1764, 1765 ja 1775.
Kasakat olivat hyödyllisiä muodostaessaan puskurin Aasian kansoja vastaan ja saivat tämän takia erivapauksia. Vuodesta 1776 heitä palveli myös Venäjän vakinaisessa väessä. Kasakoilla oli aikanaan suuri merkitys uudisasuttajina Venäjän laajentuessa Siperiaan ja Itä-Aasiaan. Kasakat toimivat myös eräänlaisina poliisivoimina Venäjään liitetyillä alueilla, muun muassa Suomessa. Niinpä Etelä-Pohjanmaalla he toteuttivat omalta osaltaan pitäjäkuria. Vaikeimmissa puukkojunkkaripitäjissä jouduttiin toisinaan järjestyksen palauttamiseksi turvautumaan venäläisten kasakkojen apuun. Kauhavalla heitä käytettiin 1860-luvulla myös yövartijoina, kun taas Lapualla yksi kasakka surmattiin 1862.[4]
1900-luvulla kasakoilla ei enää ollut käyttöä ja vallankumouksen jälkeen heidän erivapautensa kumottiin. Josif Stalin vainosi kasakoita ankarasti. Niinpä 20 000 kasakkaa liittyi toisessa maailmansodassa saksalaisten puolelle. Tämä tiesi lisää kostotoimia Saksan jouduttua tappiolle.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kansallistunne on noussut jälleen kasakkayhteisössä, jotka hiljan sopivat Amurin kasakka-armeijan henkiin herättämisestä. Kasakat ovat melko näkyvästi esillä Venäjän kansallisia ja ortodoksisia arvoja korostavissa poliittisissa liikkeissä.
Nykyisin noin 100 000 ihmistä Venäjällä katsoo väestölaskennan mukaan olevansa kasakoita. Etnologit eivät kuitenkaan pidä heitä omana etnisenä ryhmänään, mikä on osaltaan haitannut kasakoiden poliittisia tavoitteita.[5]
Tunnettuja kasakoita, tosia ja taruhahmoja
- Atamaani Jermak Timofejevitš Alenin, osallistui Siperian valloituksen alkuvaiheeseen
- Bohdan H’melnytskyi (1595–1657), Ukrainan kasakkavaltion perustaja
- Stepan ”Stenka” Razin (1630–1671), talonpoikaiskapinan johtaja
- Hetmanni Ivan Mazepa (1644–1709), Ukrainan kasakkahetmani
- Jemeljan Pugatšov (1742–1775), kapinallinen ja Venäjän kruununtavoittelija
- Taras Bulba – Nikolai Gogolin romaanihahmo
- Atamaani Pulkov – sai torjuntavoiton Napoleonista
- Grigori Melehov – päähenkilö Mihail Šolohovin kirjassa Hiljaa virtaa Don
- Viktor Klimenko (1942–), muusikko.
Lähteet
- ↑ a b Kielitoimiston sanakirja
- ↑ Venäjän väestön kansallinen koostumus 2002 {xls-tiedosto)
- ↑ Genos Katsaus Suomessa toimineen Venäjän sotaväen etniseen koostumukseen.
- ↑ Kallio, [Reino, http://historiatieto.wordpress.com/lapuan-laki-ja-yleinen-jarjestys/ Häiriköintiä ja henkirikoksia.] Helsinki 2009, s. 80–81,
- ↑ U.S. English Foundation Research Russia (englanniksi)