Zadar
Zadar (ital. Zara, lat. Jadera) on kaupunki Kroatiassa, Adrianmeren rannalla. Se on Zadarin piirikunnan pääkaupunki. Vuonna 2011 sen asukasluku oli 75 000.[1]
Zadar | |
---|---|
Zadarin kaupunkinäkymä |
|
lippu |
vaakuna |
Zadar |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Kroatia |
Piirikunta | Zadar |
Hallinto | |
– Pormestari | Božidar Kalmeta (HDZ) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 194 km² |
Korkeus | 0 m |
Väkiluku (2011) | 75 062[1] |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Postinumero | 23000 Zadar |
Suuntanumero(t) | (+385) 023 |
Historia
muokkaaZadarin perustivat illyrialaiset. Vuonna 59 eaa. siitä tuli Rooman municipium ja 48 eaa. siirtokunta. 600-luvulla se oli Bysantin Dalmatian provinssin pääkaupunki. 800-luvulla sen valtasivat frankit, jotka luovuttivat sen takaisin Bysantille Aachehin rauhassa. 900- ja 1000-luvuilta alkaen hallitsijat olivat slaaveja. Vuonna 1105 kaupunki siirtyi Unkari–Kroatian Kolomanille (unk. Könyves Kálmán) ja joutui keskelle taisteluja Venetsian kanssa. Vuodesta 1146 kaupunki on ollut arkkipiispanistuimena. Venetsialaiset ritarit valloittivat sen viimein neljännen ristiretken yhteydessä vuonna 1202, mutta paavi Innocentius III julisti pannaan kaikki kristittyjä vastaan hyökänneet. Unkari–Kroatian Ludvig I :n kuoleman jälkeen kaupunki tunnusti herrakseen keisari Sigismundin ja tämän jälkeen Napolin Ladislasin, joka myi kaupungin Venetsialle vuonna 1409.
Turkkilaiset valtasivat lähialueet, mutta Zadar oli yksi maailman parhaiten linnoitetuista kaupungeista. Se oli myös venetsialaisen kaupan tukikohta Adrianmerellä. Venetsian kukistumisen jälkeen, vuonna 1797, Zadar joutui Itävallalle vuoteen 1918 lukuun ottamatta Ranskan valtaa vuosina 1805–1813, ja kuului Italialle vuosina 1920–1946. Liittoutuneet pommittivat kaupunkia toisen maailmansodan aikana 72 kertaa. Sodan jälkeen se liitettiin Jugoslaviaan, jolloin suuri osa italialaisista lähti pakolaisina Italiaan.
Jugoslavian hajoamissodissa kaupungissa järjestettiin serbien vaino, 2. toukokuuta 1991 Dalmatian kristalliyö (Dalmatinska kristalna noć), jossa tuhottiin 350 serbien liikettä. Myöhemmin Jugoslavian kansanarmeija ja serbitaistelijat piirittivät kaupungin, ja sitä tulitettiin tykistöllä. Piiritys kesti vuoden, tammikuuhun 1993, ja hyökkäykset satunnaisesti aina vuoteen 1995.
Zadarin asemakaava on peräisin Rooman ajoilta ja pyöreä Pyhän Donatuksen kirkko 800-luvulta. Pyhän Marian kirkko vuodelta 1091 on yksi Kroatian merkittävimmistä kulttuuriaarteista, Pyhän Rrševan kirkko vihittiin vuonna 1175. Pyhän Stošijan kirkko 1200-luvulta on suurin romaaninen kirkko Dalmastissa. Kaupungissa on myös fransiskaanikirkko ja luostari vuodelta 1282.
Zadar oli, Dubrovnikin ohella, yksi kulttuurin ja kroaatin kielen kehityksen keskuksista. Kaupungissa mainitaan vuonna 1396 olleen yliopisto osana benediktiiniläisluostaria, joka oli toiminnassa vuoteen 1807. Uusi Zadarin yliopisto (Sveučilište u Zadru) perustettiin vuonna 2003.[2]
Maantiede
muokkaaZadarinsalmen toisella puolella sijaitsevat Ugljanin ja Pašmanin saaret. Niemeke, jolle Zadarin vanhakaupunki on rakennettu, oli ennen erotettu mantereesta vallihaudalla, joka myöhemmin täyttettiin maalla. Kaupungista koilliseen sijaitseva satama on rauhallinen ja avara.
Ilmasto
muokkaaZadarin ilmasto on subtrooppisen ilmaston ja välimerenilmaston rajamailla. Kesällä sataa vettä vain 40 mm kuukaudessa, joka estää ilmaston luokittelemisen pelkästään subtrooppiseksi tai välimerelliseksi. Zadarissa on lauhat, sateiset talvet ja todella lämpimät, kosteat kesät. Keskimääräinen vuosittainen sademäärä on yli 917 mm. Heinä- ja elokuu ovat kuumimmat kuukaudet, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on noin 30 °C. Korkein Zadarissa mitattu lämpötila on 36,1 °C (22. heinäkuuta 2015 ja 2. elokuuta 1998). Lämpötila ylittää aina 30 asteen rajan kesäkuukausina, mutta lähes joka vuosi raja menee rikki myös keväällä ja syksyllä. Alle 0 °C:n lämpötilat ovat harvinaisia, eivätkä ne kestä kuin enimmillään muutaman päivän. Tammikuu on kylmin kuukausi, jolloin keskilämpötila on noin 7,7 °C. 23. tammikuuta 1963 Zadarissa mitattiin alhaisin lämpötila koskaan: –9,1 °C. Heinä- ja elokuun lämpötila ei ole koskaan ollut alle 10 asteen. Loka- ja marraskuu ovat sateisimpia kuukausia. Tällöin sadetta saadaan keskimäärin 114–119 mm kuukaudessa. Heinäkuu on kuivin kuukausi, sademäärä kuukaudessa n. 35 mm. Talvi on sateisin vuodenaika, mutta Zadarissa voi sataa mihin vuodenaikaan tahansa. Lumen sataminen on erittäin harvinaista. Keskimääräisesti Zadarissa on lunta 1,4 päivää vuodessa, mutta yleisempää on ettei lunta sada ollenkaan. Meren lämpötila vaihtelee helmikuun 10 asteesta heinäkuun 25:een. Meressä uiminen on mahdollista aina toukokuusta lokakuuhun, joskus jopa marraskuussa merivesi on vielä tarpeeksi lämmintä uimiseen. Merivesi voi lämpimimmillään olla, yleensä heinäkuussa, 29 °C.
Zadarin ilmastotilastoa
Lähde: Kroatian ilmatieteen ja hydrologian laitos klima.hr.
|
Talous
muokkaaZadarin elinkeinoja ovat turismin ohella elintarvike-, metalli- ja kemianteollisuus sekä pankkitoiminta. Kaupungissa on tuotettu maraschinolikööriä 1500-luvulta alkaen. Nykyään toimintaa jatkavat Maraska- ja Luxardo-yhtiöt.
Kuuluisia zadarilaisia
muokkaaKaupungin tunnettuja asukkaita ovat muiden muassa Pyhä Donatus, jalkapalloilija Luka Modric, paavi Johannes IV, kenraali Ante Gotovina ja vuoden 1989 euroviisut voittanut yhtye Riva.
Auringonlasku
muokkaaZadarin auringonlaskun on sanottu olevan yksi maailman hienoimmista. Toukokuussa 1964 elokuvaohajaaja Alfred Hitchcock kirjautui sisään nyt jo suljettuun hotelli Zagrebiin Zadarin vanhaankaupunkiin. Siellä hän totesi:
” | Zadarin auringonlasku on maailman kaunein ja verrattomasti parempi, kuin Key Westissä, Floridassa | ” |
– Alfred Hitchcock, 1964 |
Hitchcockin maininta auringonlaskusta teki siitä maailmankuulun ja se on nykyään yksi Zadarin vetonauloista.
Kuvagalleria
muokkaa-
Zadarin rantabulevardi eli riva. Taustalla Ugljanin saari
-
Morska vrata
-
Kaupunginportti
-
Narodni trg (Kansantori)
-
Auringonlasku Zadarissa
-
Zadarin vanhaakaupunkia
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Zadar (Town) Citypopulation.de. Viitattu 28.7.2015.
- ↑ University of Zadar Center for European Education. Viitattu 28.7.2015.
Aiheesta muualla
muokkaa- Bakar
- Beli Manastir
- Belišće
- Benkovac
- Bjelovar
- Biograd na Moru
- Buje
- Buzet
- Čabar
- Čakovec
- Čazma
- Cres
- Crikvenica
- Đakovo
- Daruvar
- Delnice
- Donja Stubica
- Donji Miholjac
- Drniš
- Dubrovnik
- Duga Resa
- Dugo Selo
- Đurđevac
- Garešnica
- Glina
- Gospić
- Grubišno Polje
- Hrvatska Kostajnica
- Hvar
- Ilok
- Imotski
- Ivanec
- Ivanić-Grad
- Jastrebarsko
- Karlovac
- Kastav
- Kaštela
- Klanjec
- Knin
- Komiža
- Koprivnica
- Korčula
- Kraljevica
- Krapina
- Križevci
- Krk
- Kutina
- Labin
- Lepoglava
- Lipik
- Ludbreg
- Makarska
- Mali Lošinj
- Metković
- Mursko Središće
- Našice
- Nin
- Nova Gradiška
- Novalja
- Novi Marof
- Novi Vinodolski
- Novigrad
- Novska
- Obrovac
- Ogulin
- Omiš
- Opatija
- Opuzen
- Orahovica
- Oroslavje
- Osijek
- Otočac
- Ozalj
- Pag
- Pakrac
- Pazin
- Petrinja
- Pleternica
- Ploče
- Poreč
- Požega
- Pregrada
- Prelog
- Pula
- Rab
- Rijeka
- Rovinj
- Samobor
- Senj
- Šibenik
- Sinj
- Sisak
- Skradin
- Slatina
- Slavonski Brod
- Slunj
- Solin
- Split
- Stari Grad
- Supetar
- Sveti Ivan Zelina
- Trilj
- Trogir
- Umag
- Valpovo
- Varaždin
- Varaždinske Toplice
- Velika Gorica
- Vinkovci
- Virovitica
- Vis
- Vodice
- Vodnjan
- Vrbovec
- Vrbovsko
- Vrgorac
- Vrlika
- Vukovar
- Zabok
- Zadar
- Zagreb
- Zaprešić
- Zlatar
- Županja