Wikipedia:Välityskäytäntö

Syksyn 2024 vaalien

Ehdokasasettelu 3.–17.9.
Äänestys 18.9.–1.10.2024

Lautakunnan vaalit

	Ehdokkaat	Äänestykset
I	2007	2007
II	2008	2008
III	2009	2009
IV	2010	2010
V	2011	2011
VI	2012	2012
VII	2013	2013
VIII	2014	2014
IX	2015	2015
X	2016	2016
XI	2017	2017
XII	2018	2018
XIII	2019	2019
XIV	2020	2020
XV	2021	2021
XVI	2022	2022
XVII	2023	2023
XVIII	2024	2024

Välityslautakunta on joukko luotettuja Wikipedian käyttäjiä, jotka toimivat käyttäjien välisten vaikeiden ristiriitatilanteiden ratkaisussa viimeisenä vaihtoehtona. Englanninkielisessä Wikipediassa välityslautakunnan (engl. Arbitration Committee) perusti Jimbo Wales, joka siirsi sille vastuun käyttäjien välisten riitojen ratkaisemisesta itseltään. Nykyisin välityslautakunta on yli kymmenessä kieliversiossa.

Välityslautakuntamenettely on viimeinen vaihtoehto kiistatilanteiden ratkaisuun. Ennen ratkaisupyynnön esittämistä tulisi kiista pyrkiä ratkaisemaan keskustelemalla ja esimerkiksi kommenttipyynnön avulla.

Välityslautakunta voi, katsoessaan sen tarpeelliseksi, ehdottaa muutoksia tähän käytäntöön. Ehdotetut muutokset käsitellään kuten muutkin ehdotukset käytäntöjen muuttamiseksi.

Kokoonpano ja valinta

Välityslautakunnassa on kymmenen jäsentä. Lautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.

Välityslautakunnan jäsenet valitaan henkilövaaleilla kahden vuoden toimikausiksi siten, että puolet jäsenistä vaihtuu vuosittain. Äänestystä edeltää kahden viikon ehdokasasetteluaika. Varsinainen äänestys kestää kaksi viikkoa ja alkaa heti ehdokasasetteluajan päätyttyä. Kuka tahansa Wikipedian käyttäjä, joka on äänivaltainen ennen äänestyksen alkua, voi asettua ehdolle. Ehdolle voi asettaa myös toisen äänivaltaisen käyttäjän tämän suostumuksella. Sekä ehdokkaat että välityslautakunnan jatkavat jäsenet saavat äänestää vaalissa muita kuin itseään.

Vaaleissa noudatetaan hyväksymisvaalitapaa. Vaalin viisi eniten ääniä saanutta valitaan lautakunnan jäseniksi kahden vuoden ajaksi, ja mikäli vapautuvia paikkoja on enemmän kuin viisi, valitaan vaalissa seuraavaksi eniten ääniä saaneet lautakuntaan yhden vuoden ajaksi. Tasatilanteessa ratkaisee arpa.^{[huom 1]} Kun kaikki vapautuvat paikat on täytetty, valitaan loput ääniä saaneet yhden vuoden ajaksi lautakunnan varajäseniksi suosituimmuusjärjestyksessä. Mikäli joku välityslautakunnan jäsen haluaa erota tehtävästään toimikauden aikana, nousee varajäsen hänen tilalleen. Lautakunnan toimikausi alkaa heti vaalin päätyttyä.

Välityslautakunnan jäsenet listataan lautakunnan sivuille. Kukin jäsen merkitään joko läsnä olevaksi tai poissaolevaksi sen mukaan, pystyykö hän osallistumaan lautakunnan toimintaan. Mikäli joku lautakunnan jäsen on tilapäisesti estynyt osallistumaan lautakunnan toimintaan loman, työkiireiden tai muiden syiden takia, tulee hänen ilmoittautua poissaolevaksi ja esteen päätyttyä takaisin läsnä olevaksi. Jos jäsen ei ole osallistunut lautakunnan toimintaan kahteen kuukauteen, hänet merkitään passiiviseksi jäseneksi.

Lautakunnassa tulee olla läsnä olevia jäseniä vähintään kuusi. Jos estyneenä (passiivinen, jäävätty tai poissa) on enemmän kuin neljä jäsentä, otetaan järjestyksessä olevia varajäseniä järjestyksessä mukaan niin monta, että paikalla olevia jäseniä on kuusi.

Välityslautakunta voi yksimielisellä päätöksellä erottaa määräajaksi jonkun jäsenensä, mikäli tämän katsotaan syyllistyneen vakaviin väärinkäytöksiin tai tehtävän laiminlyöntiin. Asianosainen lautakunnan jäsen ei ole asiaa käsiteltäessä äänivaltainen. Tällöin hänen tilalleen nousee seuraava varajäsen. Pysyvä erottaminen täytyy alistaa yleiseen äänestykseen, joka voidaan aloittaa vain lautakunnan aloitteesta. Jotta oikeudet voitaisiin poistaa, äänestyksessä 60 %:n pitää kannattaa sitä.

Tehtävä ja toimivalta

Välityslautakunnalla on toimivalta tehdä kiistan kaikkia osapuolia sitovia päätöksiä ja määrätä niissä mukana oleville käyttäjille muokkausoikeuksia koskevia rajoituksia mukaan lukien esto. Lautakunta voi myös määräajaksi rajoittaa ylläpitäjän ylläpito-oikeuksia, mikäli se on tarpeen kiistan ratkaisemiseksi. Ylläpito-oikeuksien poistamisesta päätetään äänestyksellä. Lautakunta ei päätä muutoksista käytäntöihin tai muihin sääntöihin eikä sen tule ottaa kantaa yksittäisten artikkelien sisältöön.

Lautakunta voi itsenäisesti päättää, ottaako se jonkin tietyn kiistan käsiteltäväkseen vai ei. Se ei pääsääntöisesti käsittele tapauksia, joissa siltä ei ole pyydetty päätöstä (katso Ratkaisupyynnöt). Mikäli kiistaa ei ole ennen ratkaisupyynnön esittämistä käsitelty keskustelemalla tai kommenttipyynnöllä, lautakunta voi pyytää näiden toimenpiteiden suorittamista ennen asian ottamista käsittelyyn.

Välityslautakunnassa käsiteltävien tapausten todistusaineisto käsitellään pääsääntöisesti julkisesti. Poikkeustilanteissa lautakunnalla on kuitenkin oikeus säilyttää jotkin todisteet salaisina. Sen työskentelyn ei tarvitse olla julkista, mutta sen tulee esittää ratkaisujensa perustelut seikkaperäisesti. Lautakunnalla on oikeus tarvittaessa pyytää apua osoitepaljastinoikeuksin varustetuilta käyttäjiltä (silloin kun se on osoitepaljastinkäytännön mukaan perusteltua) tai ylläpitäjiltä todistusaineiston hankkimiseen. Lautakunnan jäsenille annetaan toiminnot, joiden avulla he voivat katsella poistettuja muokkauksia.

Wikimedia-säätiön osoitepaljastinkäytännön nojalla välityslautakunta voi päättää osoitepaljastinoikeuksien poistosta niiden väärinkäyttötapauksissa.

Esteellisyys

Kaikki lautakunnan jäsenet osallistuvat kaikkien kiistojen käsittelyyn paitsi siinä tapauksessa, että jäsen katsoo olevansa esteellinen, jolloin hänen tulee vetäytyä asian käsittelystä. Mikäli joku käyttäjä katsoo lautakunnan jäsenen olevan esteellinen, hänen tulee esittää näkemyksensä todisteiden kera kiistan ratkaisupyyntösivulla. Esteellisyydestä epäillyn jäsenen tulee tällöin tarkasti harkita omaa esteellisyyttään. Lautakunnan jäsenten tarvitsee esteellistää itsensä vain painavista syistä: esimerkiksi kiistan osapuolen muokkauksen aikaisempi kumoaminen ei todennäköisesti vaaranna luottamusta lautakunnan jäsenen puolueettomuuteen.

Lautakunta voi tarvittaessa myös ratkaista jäsenensä esteellisyydestä äänestyksellä, johon itse epäilty ei saa osallistua. Mikäli lautakunnan läsnä olevien jäsenten enemmistö katsoo jonkun jäsenen olevan esteellinen, on tämän vetäydyttävä asian käsittelystä.

Ratkaisupyynnöt

Kuka tahansa Wikipedian käyttäjä voi esittää välityslautakunnalle ratkaisupyynnön. Välityslautakunnan tulee esittää asiasta ratkaisu, mikäli yli puolet läsnä olevista sen jäsenistä haluaa ottaa asian käsittelyyn. Mikäli pyyntöä ei oteta käsittelyyn, tulee päätös perustella. Päätöstä asian käsittelyyn otosta koskevat lautakunnan esteellisyyssäännöt. Käyttäjät, joiden muokkausoikeudet on poistettu, voivat pyytää ratkaisua lähettämällä sähköpostin jollekin lautakunnan jäsenelle.

Kiistan osapuolet esittävät välityslautakunnalle oman näkemyksensä ja todistusaineiston kiistan ratkaisupyynnön alasivuilla. Näkemyksiä asiasta voivat osapuolten lisäksi esittää muut Wikipedian käyttäjät tai välityslautakunnan jäsenet. Lautakunnalle esitettyjen todisteiden tulee pääsääntöisesti olla helposti saatavilla. Tällaisia todisteita voivat olla esimerkiksi artikkelien tai keskustelusivujen muokkaushistoriat ja Wikipedian lokit.

Ratkaisupyynnön esittämisen jälkeen välityslautakunnalla on oikeus tehdä tilapäisiä määräyksiä, jotka ovat sitovia ja ovat voimassa kiistan lopullisen ratkaisun esittämiseen asti. Tilapäisten määräysten noudattamista voidaan tarvittaessa valvoa esimerkiksi poistamalla jonkun käyttäjän muokkausoikeudet väliaikaisesti. Tilapäinen määräys tulee voimaan, kun puolet lautakunnan läsnä olevista jäsenistä on äänestänyt siitä ja määräyksen kannattajia on enemmän kuin sen vastustajia.

Päätösten perusteet

Lautakunnan päätösten tulee perustua alla olevien säännösten antamiin suuntaviivoihin, jäsenten oman harkinnan ja lautamiesjärjen mukaisesti:

Wikipedian käytännöt ja vakiintuneet menettelytavat
Wikipedian juridiset säännökset ja lisenssiehdot
sovellettavissa olevin osin Suomen laki.

Päätöksenteossa tulee myös huomioida yhteisön odotukset asian suhteen.

Lautakunnan ratkaisut eivät ole sitovia ennakkopäätöksiä, mutta niitä voidaan käyttää ratkaisumalleina muihin samanlaisiin tilanteisiin.

Ratkaisut

Välityslautakunnan läsnä olevat jäsenet muodostavat kiistasta enemmistöpäätöksen nojautuen yllä lueteltuihin perusteisiin ja esitettyyn todistusaineistoon. Päätöksessä tulee yksilöidä, mihin käytäntöihin tai muihin perusteisiin se pohjautuu, mitkä seikat lautakunta katsoi toteen näytetyiksi ja esittää sitova ratkaisu, joka sisältää tarvittavat toimenpiteet ja seuraukset, mikäli osapuolet eivät noudata sen päätöstä. Eriävät mielipiteet ja niiden perustelut voidaan myös esittää päätöksen osana. Välityslautakunnan tulee pyrkiä antamaan päätös kuukauden sisällä ratkaisupyynnön esittämisestä.

Toteen näytetyt väitteet voidaan yksilöidä esimerkiksi seuraavasti:

Käyttäjä N N on esittänyt toistuvia henkilökohtaisia hyökkäyksiä.
Käyttäjä N N ei ole toiminnassaan pyrkinyt noudattamaan neutraalia näkökulmaa.
Käyttäjä N N on toistuvasti ja tahallisesti viitannut virheellisesti artikkelien lähteisiin.

Lautakunnan esittämät toimenpiteet voivat olla esimerkiksi seuraavan kaltaisia:

Käyttäjää N N varoitetaan jatkamasta henkilökohtaisten hyökkäysten esittämistä.
Käyttäjän N N oikeutta palauttaa muokkauksia rajoitetaan yhteen vuorokaudessa per artikkeli.
Käyttäjää N N kielletään muokkaamasta aihepiiriin X kuuluvia artikkeleita seuraavan kalenterivuoden ajan.
Käyttäjän N N muokkausoikeudet poistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

Päätöksen noudattamatta jättämisestä koituvat seuraukset voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia:

Mikäli käyttäjä N N muokkaa artikkelia X, hänen muokkausoikeutensa voidaan poistaa 1–5 vuorokaudeksi.

Lautakunnan esittämien toimenpiteiden ja niiden noudattamatta jättämisestä säädettyjen seurauksien toimeenpanoon osallistuvat tarvittaessa ylläpitäjät esimerkiksi asettamalla muokkausestoja.

Katso myös

Huomautukset

↑ Vakiintunut tapa kahden käyttäjän välisen järjestyksen arpomiseksi on käyttää vaalia seuraavan lauantai-Jokerin arvontaa siten, että ensimmäisen numeron parillisuus tai parittomuus ratkaisee järjestyksen. Jos arvottavana on useampi pari, käytetään näille toista, kolmatta, neljättä jne. numeroa.

[1] Vakiintunut tapa kahden käyttäjän välisen järjestyksen arpomiseksi on käyttää vaalia seuraavan lauantai-Jokerin arvontaa siten, että ensimmäisen numeron parillisuus tai parittomuus ratkaisee järjestyksen. Jos arvottavana on useampi pari, käytetään näille toista, kolmatta, neljättä jne. numeroa.

[huom 1]