Ruotsin ralli (ruots. Svenska Rallyt, virallisesti Rally Sweden) on Ruotsissa tavallisesti helmikuussa ajettava rallikilpailu. Se on nykyään kävijämäärältään Ruotsin suurin vuosittain järjestettävä tapahtuma.[1] Kilpailu on muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta kuulunut rallin MM-sarjaan heti sen perustamisesta 1973 alkaen. Ralli on yleensä MM-rallikauden ainoa lumiralli. 1960-luvun loppupuolelta lähtien aina vuoteen 2020 saakka se järjestettiin Värmlannissa Karlstadin kaupungin ja Torsbyn ympäristössä. Ilmastonmuutoksen myötä epävarmoiksi käyneet Värmlannin lumiolosuhteet johtivat kuitenkin rallin siirtämiseen pohjoisemmaksi, Uumajan ympäristöön, jossa kilpailtiin ensimmäisen kerran vuonna 2022.[2]

Ruotsi Ruotsin ralli
Sarja Rallin MM-sarja
Sijainti Uumaja, Ruotsi
Ensimmäinen tapahtuma 1950
Viimeisin tapahtuma 2024
Eniten voittoja
Kuljettajat Ruotsi Stig Blomqvist (7)
Tallit Ruotsi Saab (10)
Viimeisin kilpailu (2024):
Voittaja Suomi Esapekka Lappi
Suomi Janne Ferm

(Hyundai Shell Mobis WRT)
Jari-Matti Latvala vuoden 2015 rallissa.

Historiaa

muokkaa

Alkuvuodet 1950–1969

muokkaa

Ensimmäisen kerran Ruotsin ralli järjestettiin vuonna 1950 nimellä Svenska Rallyt till Midnattssolen (suom. Ruotsin ralli keskiyön aurinkoon), ja se ajettiin vuoden valoisimpaan aikaan kesäkuun puolivälissä. Ensimmäisen rallin reitti kulki Tukholmasta yöttömän yön Kiirunaan. Neljännestä järjestämiskerrastaan vuonna 1953 lähtien kilpailu oli osa rallin EM-sarjaa. [3]

Ensimmäiset 15 vuotta ralli järjestettiin kesäkuussa, mutta vuonna 1965 se muutettiin talviralliksi, ja samalla rallin nimi vaihdettiin Ruotsin Kuninkaallisen automobiiliklubin (KAK) mukaan KAK-ralliksi (ruots. KAK-rallyt).[3] Carl-Magnus Skogh oli 1960-luvun alussa voittanut rallin ensimmäisenä kuljettana kahdesti, ja Tom Tranasta tuli hänen jälkeensä toinen kaksinkertainen voittaja voitettuaan vuonna 1964 viimeisen kesärallin ja seuraavana talvena ensimmäisen kerran järjestetyn talvirallin.[1]

1970-luku – MM-sarjaan

muokkaa

Kun Kansainvälinen autoliitto FIA vuonna 1970 perusti MM-sarjaa edeltäneen Kansainvälisen valmistajien mestaruussarjan, Ruotsin ralli otettiin heti sen kalenteriin. Samalla rallin virallinen nimi muutettiin englanninkieliseen International Swedish Rally -muotoon (suom. Kansainvälinen Ruotsin ralli). Kyseisenä vuonna Björn Waldegård otti Porsche 911:llä ennätyksellisen kolmannen Ruotsin rallin voittonsa. Seuraavana vuonna 1971 ensimmäiseen voittoonsa ajoi puolestaan toinen Ruotsin tulevista maailmanmestareista, Saab 96:lla ajanut Stig Blomqvist. Blomqvist voitti kahtena seuraavanakin vuonna ja nousi näin nopeasti voittojen määrässä tasoihin Waldegårdin kanssa. Vuonna 1973 sai alkunsa FIA:n varsinainen MM-sarja, ja siten Blomqvistista tuli ensimmäinen MM-rallin Ruotsissa voittanut kuljettaja. Seuraavana vuonna ralli peruttiin öljykriisin vuoksi, mutta 1975 oli Björn Waldegårdin vuoro palata voittajaksi. 1970-luvun loppuun mennessä niin Waldegårdilla kuin Blomqvistillakin oli molemmilla viisi voittoa.[1]

1980-luku – Nelivedon ja japanilaisvalmistajien esiinmarssi

muokkaa

Vuoteen 1980 asti Ruotsin rallin oli voittanut aina ruotsalainen kuljettaja. Vuonna 1981 ensimmäisenä ei-ruotsalaisena voittoon ajoi Audi Quattrolla Suomen Hannu Mikkola. Samalla nelivetoautot tulivat voittajaluetteloon jäädäkseen.[1] Mikkola ja Blomqvist vuorottelivat Quattrolla voittajina neljän vuoden ajan. Näistä viimeinen eli vuosi 1984 toi Stig Blomqvistille seitsemännen Ruotsin rallin voiton, mikä on edelleen voimassa oleva ennätys.

Audin valtakausi päättyi, kun Peugeot 205:llä ajaneet suomalaiset Ari Vatanen ja Juha Kankkunen voittivat 1985 ja 1986. Japanilaisvalmistajien aikakausi teki puolestaan tuloaan, kun vuonna 1987 voittajaksi ajoi Mazda 323:lla Suomen Timo Salonen. Vuonna 1988 Suomen Markku Alén ylsi voittoon italialaisella Lancia Deltalla, mutta vuodesta 1989 alkaen aina vuosituhannen loppuun asti voittajaksi ajettiin joka kerta japanilaisen valmistajan autolla (Mazda, Toyota, Mitsubishi tai Subaru).[1]

1990-luku – Viimeiset ruotsalaisvoitot

muokkaa

Vuonna 1990 ralli jouduttiin perumaan toisen kerran, tällä kertaa leudon sään takia. 1990-luvun alkupuolella ralli palasi ruotsalaisvoittajien aikaan, kun vuoden 1989 voittajan Ingvar Carlssonin jatkoksi voittajaluetteloon lisättiin Kenneth Erikssonin (1991 ja 1995), Mats Jonssonin (1992 ja 1993) ja Thomas Rådströmin (1994) nimet. Vuonna 1994 Ruotsin ralli ei kuulunut varsinaiseen MM-sarjaan vaan oli osa FIA:n kaksilitraisten autojen maailmancupia.[3]

Vuonna 1995 Suomen Tommi Mäkinen oli lähellä katkaista ruotsalaisten voittoputken. Mäkinen ja hänen ruotsalainen tallitoverinsa Kenneth Erikssonin olivat ajaneet rallin johdossa tiukasti kilpaa keskenään. Lauantain päätteeksi Eriksson johti yhdellä sekunnilla, ja Mitsubishin tallipäällikkö Andrew Cowan antoi tallimääräyksen, että tilanne on rauhoitettava ja sijoitukset pidettävä maaliin saakka. Mäkinen ei tästä pitänyt eikä sunnuntain aluksi näyttänyt välittävän määräyksestä. Hän ajoi päivän aikana selvään yli puolen minuutin johtoon, mutta pysähtyi kuitenkin lähellä viimeisen erikoiskokeen maalia hetkeksi paikoilleen ja luovutti voiton näin Erikssonille.[4]

Mäkinen sai hyvityksen seuraavana vuonna, kun hän otti ensimmäisen Ruotsin rallin voittonsa. Rallin viimeinen ruotsalainen voittaja on vuonna 1997 voittajaksi Subaru Imprezalla palannut Eriksson. 1990-luku puolestaan päättyi maailmanmestari Mäkisen kahteen voittoon.

2000-luku – Ruotsin ja Suomen taika murtuu vihdoin

muokkaa
 
Juuso Pykälistö vuoden 2003 rallissa.

Pitkä japanilaisvalmistajien aikakausi tuli vuosituhannen vaihteen myötä päätökseen. Neljä ensimmäistä voittoa uudella vuosikymmenellä ajettiin Peugeot 206 WRC -autoilla. Suomen Marcus Grönholm voitti kolmesti (2000, 2002, ja 2003) ja Harri Rovanperä kerran (2001). Vuonna 2002 rallin pääsponsoriksi tuli ruotsalainen teräsyhtiö Uddeholms AB, ja rallin virallinen nimi muutettiin muotoon Uddeholm Swedish Rally[5].

Ruotsin ralli oli ennen vuotta 2004 päättynyt aina joko ruotsalaisen tai suomalaisen kujettajan voittoon. Ranskan Sébastien Loeb onnistui kuitenkin ensimmäisenä muunmaalaisena kuljettajana voittamaan rallin Citroën Xsaralla vuonna 2004. Seuraavana vuonna voitto meni Norjaan, kun Petter Solberg kruunattiin voittajaksi.

Solbergin voiton jälkeen alkoi kuitenkin taas suomalaisten, ja samalla Fordin, valtakausi. Vuoteen 2012 saakka ralli päättyi aina Fordilla ajaneen suomalaiskuljettajan juhliin. Vuonna 2007 Marcus Grönholm nousi viidennellä voitollaan sivuamaan Björn Waldegårdin kakkossijaa Ruotsin rallin voittojen määrässä. Kahteen voittoon Fordeilla ajoivat Jari-Matti Latvala (2008 ja 2012) ja Mikko Hirvonen (2010 ja 2011). Latvala teki vuoden 2008 rallissa ennätyksen ollessaan 22-vuotiaana siihen mennessä nuorin MM-rallin voittoon kyennyt kuljettaja.[6] Vuonna 2009 Ruotsin rallia ei järjestetty, vaan kyseisen kauden talviralli ajettiin Norjassa. Samalla myös Uddeholms AB:n sponsorisopimus rallin nimestä päättyi.

2010-luku – Menestystä Pohjoismaiden ulkopuolellekin

muokkaa
 
Tasaväkisen vuoden 2015 Ruotsin rallin palkintokorokkeella juhlivat Nicolas Gilsoul, Thierry Neuville, Julien Ingrassia, Sébastien Ogier, Andreas Mikkelsen ja Ola Fløene.

Rallin virallinen nimi muutettiin kaudelle 2010 sponsorisopimuksen päättymisen myötä nykyiseen muotoonsa Rally Sweden. Hirvosen ja Latvalan voittojen (20082012) jälkeen Fordin ja suomalaisten pitkään jatkunut valtakausi tuli päätökseen ja Ruotsin rallissa alkoi Volkswagenin voittokulku. Ranskan Sébastien Ogier nousi korkeimmalle korokkeelle vuonna 2013 vasta toisena ei-pohjoismaalaisena kuljettajana. Seuraavana vuonna Ogierin tallikaverina ajanut Latvala otti kolmannen voittonsa, mutta kaksi seuraavaa kautta maalissa voittajana juhli jälleen Ogier.

Vuoden 2015 kilpailu oli historian tasaväkisin, kun ennen viimeistä erikoiskoetta kärkikolmikko (Andreas Mikkelsen, Thierry Neuville ja Ogier) mahtui viiden sekunnin sisään. Kolmantena ollut Ogier nousi lopulta voittoon, kun hän voitti Neuvillen viimeisellä erikoiskokeella yli kuudella sekunnilla ja kilpailun johdossa ollut Mikkelsen juuttui lumipenkkaan häviten lopulta yli puoli minuuttia.[7]

Ilmastonmuutoksen myötä nousseet lämpötilat alkoivat 2010-luvun loppupuolella aiheuttaa enenevissä määrin vaikeuksia rallin lumiolosuhteiden kanssa. Vuonna 2016 rallia jouduttiin lumen puutteen takia lyhentämään: kahdeksan erikoiskoetta peruttiin ennen kilpailua ja yksi vielä kilpailun aikana.[3]

Vuonna 2017 rallin keskuspaikka siirrettiin Karlstadista noin 100 kilometriä pohjoisemmaksi Torsbyhyn.[3] Ykköseksi ajoi rallin MM-sarjaan palanneella Toyotalla vielä kerran Jari-Matti Latvala, joka nousi neljännellä voitollaan kaikkien aikojen voittotilastossa yksinään neljänneksi. 2010-luvun viimeiset voitot menivät Belgiaan ja Viroon, kun Thierry Neuville oli ykkönen vuonna 2018 ja Ott Tänak vuonna 2019.

2020-luku – Muutto Uumajaan

muokkaa
 
Esapekka Lappi lumen puutteesta kärsineessä rallissa vuonna 2020.

2020-luku alkoi hyvin vähälumisissa olosuhteissa. Vuoden 2020 rallireittiä jouduttiin jälleen lumen puutteen takia lyhentämään.[8][3] Kyseinen ralli oli kuitenkin kilpailun historian kovavauhtisin. Voittaneen Walesin Elfyn Evansin keskituntinopeus oli 124,28 km/h, mikä on koko MM-sarjan historian neljänneksi korkein keskinopeus. Vain Suomen rallissa on ajettu kolmena vuonna kovempaa.[9]

Vuoden 2020 kilpailun jälkeen rallin järjestäjät alkoivat epävarmoiksi käyneiden lumiolosuhteiden takia tutkia rallin siirtämistä pohjoisemmaksi. Vaihtoehdot rallin uudeksi keskuspaikaksi olivat Luulaja, Uumaja ja Östersund, joista Uumaja tuli lopulta valituksi.[2] Kaudelle 2021 Värmlantiin suunniteltu ralli jouduttiin perumaan koronaviruspandemian johdosta.

Vuonna 2022 kilpailu järjestettiin Uumajan ympäristössä. Ensimmäisen Uumajan seudulla ajetun rallin voitti Suomen Kalle Rovanperä. Samalla Harri ja Kalle Rovanperästä tuli ensimmäinen isä–poika-pari, joka on pystynyt voittamaan saman rallin.[10] Kilpailun järjestäjä teki sopimuksen, jolla kilpailu on mukana MM-sarjassa ainakin vuoteen 2024 saakka.[11] Joulukuussa 2023 kerrottiin kolmivotisesta jatkosopimuksesta, jonka myötä kilpailu pysyy Uumajassa ainakin vuoteen 2027 asti.[12]

Voittajat

muokkaa
 
Hyundai-talli juhlimassa Thierry Neuvillen voittoa vuonna 2018.
Kausi Kuljettaja Kartanlukija Talli
Auto
Raportti
1950   Per-Fredrik Cederbaum   Bertil Sohlberg
  BMW 327/328
Raportti
1951   Gunnar Bengtsson   Sven Zetterberg
  Talbot-Lago T26GS
Raportti
1952   Olof ”Grus-Olle” Persson   Olle Norrby
  Porsche 356
Raportti
1953   Sture Nottorp   Bengt Jönsson
  Porsche 356
Raportti
1954   Carl-Gunnar Hammarlund   Emile Pettersson
  Porsche 356 1300 Super
Raportti
1955   Allan Borgefors   Åke Gustavsson
  Porsche 356 1500
Raportti
1956   Harry Bengtsson   Åke Righard
  Volkswagen Kupla Typ 122 1200
Raportti
1957   Thure Jansson   Lennart Jansson
  Volvo PV444 LS
Raportti
1958   Gunnar Andersson   Niels Peder Elleman-Jacobsen
  Volvo PV444
Raportti
1959   Erik Carlsson   Mario Pavoni
  Saab 93 B
Raportti
1960   Carl-Magnus Skogh   Rolf Skogh   Åmåls Motorklubb
  Saab 96
Raportti
1961   Carl-Magnus Skogh   Rolf Skogh   Åmåls Motorklubb
  Saab 96
Raportti
1962   Bengt Söderström   Bo Ohlsson
  BMC Cooper
Raportti
1963   Berndt Jansson   Erik Pettersson
  Porsche 356 Carrera
Raportti
1964   Tom Trana   Gunnar Thermanius   AMCK
  Volvo PV544
Raportti
1965   Tom Trana   Gunnar Thermanius
  Volvo PV544
Raportti
1966   Åke Andersson   Sven-Olof Svedberg   Saab AB
  Saab 96 Sport
Raportti
1967   Bengt Söderström   Gunnar Palm
  Ford Cortina Lotus
Raportti
1968   Björn Waldegård   Lars Helmér   AB Scania-Vabis
  Porsche 911 T
Raportti
1969   Björn Waldegård   Lars Helmér   Svenska VW AB
  Porsche 911 L
Raportti
1970   Björn Waldegård   Lars Helmér
  Porsche 911 S
Raportti
1971   Stig Blomqvist   Arne Hertz
  Saab 96 V4
Raportti
1972   Stig Blomqvist   Arne Hertz
  Saab 96 V4
Raportti
1973   Stig Blomqvist   Arne Hertz   Saab-Scania
  Saab 96 V4
Raportti
1974 Ralli peruttiin öljykriisin takia
1975   Björn Waldegård   Hans Thorszelius   Lancia
  Lancia Stratos HF
Raportti
1976   Per Eklund   Björn Cederberg   Saab-Scania
  Saab 96 V4
Raportti
1977   Stig Blomqvist   Hans Sylvan   SMK Örebro
  Saab 99 EMS
Raportti
1978   Björn Waldegård   Hans Thorszelius
  Ford Escort RS 1800 MKII
Raportti
1979   Stig Blomqvist   Björn Cederberg
  Saab 99 Turbo
Raportti
1980   Anders Kulläng   Bruno Berglund   Opel Euro Händler Team
  Opel Ascona 400
Raportti
1981   Hannu Mikkola   Arne Hertz   Audi Sport
  Audi Quattro
Raportti
1982   Stig Blomqvist   Björn Cederberg   Audi Sport Sweden
  Audi Quattro
Raportti
1983   Hannu Mikkola   Arne Hertz   Audi Sport
  Audi Quattro
Raportti
1984   Stig Blomqvist   Björn Cederberg   Audi Sport
  Audi Quattro A2
Raportti
1985   Ari Vatanen   Terry Harryman   Peugeot Talbot Sport
  Peugeot 205 Turbo 16
Raportti
1986   Juha Kankkunen   Juha Piironen   Peugeot Talbot Sport
  Peugeot 205 Turbo 16 E2
Raportti
1987   Timo Salonen   Seppo Harjanne   Mazda Rally Team Europe
  Mazda 323 4WD
Raportti
1988   Markku Alén   Ilkka Kivimäki   Martini Lancia
  Lancia Delta HF 4WD
Raportti
1989   Ingvar Carlsson   Per Carlsson   Mazda Rally Team Europe
  Mazda 323 4WD
Raportti
1990 Ralli peruttiin leudon sään takia
1991   Kenneth Eriksson   Staffan Parmander   Mitsubishi Ralliart Europe
  Mitsubishi Galant VR-4
Raportti
1992   Mats Jonsson   Lars Bäckman   Toyota Team Sweden
  Toyota Celica GT-4 (ST165)
Raportti
1993   Mats Jonsson   Lars Bäckman   Toyota Castrol Team
  Toyota Celica Turbo 4WD (ST185)
Raportti
1994   Thomas Rådström   Lars Bäckman
  Toyota Celica Turbo 4WD (ST185)
Raportti[a]
1995   Kenneth Eriksson   Staffan Parmander   Mitsubishi Ralliart
  Mitsubishi Lancer Evo II
Raportti
1996   Tommi Mäkinen   Seppo Harjanne   Mitsubishi Ralliart
  Mitsubishi Lancer Evo III
Raportti
1997   Kenneth Eriksson   Staffan Parmander   555 Subaru WRT
  Subaru Impreza S5 WRC ’97
Raportti
1998   Tommi Mäkinen   Risto Mannisenmäki   Mitsubishi Ralliart
  Mitsubishi Lancer Evo IV
Raportti
1999   Tommi Mäkinen   Risto Mannisenmäki   Marlboro Mitsubishi Ralliart
  Mitsubishi Lancer Evo IV
Raportti
2000   Marcus Grönholm   Timo Rautiainen   Peugeot Esso
  Peugeot 206 WRC
Raportti
2001   Harri Rovanperä   Risto Pietiläinen   Peugeot Total
  Peugeot 206 WRC
Raportti
2002   Marcus Grönholm   Timo Rautiainen   Peugeot Total
  Peugeot 206 WRC
Raportti
2003   Marcus Grönholm   Timo Rautiainen   Marlboro Peugeot Total
  Peugeot 206 WRC
Raportti
2004   Sébastien Loeb   Daniel Elena   Citroën World Rally Team
  Citroën Xsara WRC
Raportti
2005   Petter Solberg   Phil Mills   Subaru World Rally Team
  Subaru Impreza S10 WRC ’04
Raportti
2006   Marcus Grönholm   Timo Rautiainen   BP Ford World Rally Team
  Ford Focus RS WRC ’06
Raportti
2007   Marcus Grönholm   Timo Rautiainen   BP Ford World Rally Team
  Ford Focus RS WRC ’07
Raportti
2008   Jari-Matti Latvala   Miikka Anttila   BP Ford Abu Dhabi WRT
  Ford Focus RS WRC ’07
Raportti
2009 Rallia ei järjestetty
2010   Mikko Hirvonen   Jarmo Lehtinen   BP Ford Abu Dhabi WRT
  Ford Focus RS WRC ’09
Raportti
2011   Mikko Hirvonen   Jarmo Lehtinen   Ford Abu Dhabi WRT
  Ford Fiesta RS WRC
Raportti
2012   Jari-Matti Latvala   Miikka Anttila   Ford World Rally Team
  Ford Fiesta RS WRC
Raportti
2013   Sébastien Ogier   Julien Ingrassia   Volkswagen Motorsport
  Volkswagen Polo R WRC
Raportti
2014   Jari-Matti Latvala   Miikka Anttila   Volkswagen Motorsport
  Volkswagen Polo R WRC
Raportti
2015   Sébastien Ogier   Julien Ingrassia   Volkswagen Motorsport
  Volkswagen Polo R WRC
Raportti
2016   Sébastien Ogier   Julien Ingrassia   Volkswagen Motorsport
  Volkswagen Polo R WRC
Raportti
2017   Jari-Matti Latvala   Miikka Anttila   Toyota Gazoo Racing WRT
  Toyota Yaris WRC
Raportti
2018   Thierry Neuville   Nicolas Gilsoul   Hyundai Motorsport
  Hyundai i20 Coupe WRC
Raportti
2019   Ott Tänak   Martin Järveoja   Toyota Gazoo Racing WRT
  Toyota Yaris WRC
Raportti
2020   Elfyn Evans   Scott Martin   Toyota Gazoo Racing WRT
  Toyota Yaris WRC
Raportti
2021 Ralli peruttiin koronaviruspandemian takia
2022   Kalle Rovanperä   Jonne Halttunen   Toyota Gazoo Racing WRT
  Toyota GR Yaris Rally1
Raportti
2023   Ott Tänak   Martin Järveoja M-Sport Ford WRT
Ford Puma Rally1
Raportti
2024   Esapekka Lappi   Janne Ferm Hyundai Shell Mobis WRT
Hyundai i20 N Rally1
Raportti

Lähteet:[1][3][13]

Huomioita
  1. Ei mukana MM-sarjassa vuonna 1994 vuorottelun vuoksi. Vain 2-litraisten sarjassa.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f Rally Sweden – The Story RallySweden.com. Viitattu 15.2.2022. (ruotsiksi)
  2. a b Rally Sweden moves north to Umeå RallySweden.com. 8.4.2021. Viitattu 15.2.2022. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h Rally Sweden eWRC-Results.com. Viitattu 15.2.2022. (englanniksi)
  4. 1995 Rewind: Mitsubishi orders at play in Sweden DirtFish.com. 26.4.2020. Viitattu 15.2.2022. (englanniksi)
  5. Historia uddeholm.com. Viitattu 14.8.2023.
  6. 30 youngest WRC winners Jonkka's World Rally Archive. Viitattu 15.2.2022. (englanniksi)
  7. Luke Smith: WRC: Ogier claims thrilling win at Rally Sweden NBCSports.com. 15.2.2015. Arkistoitu 15.2.2022. Viitattu 15.2.2022. (englanniksi)
  8. Rally Sweden 2020 juwra.com. Viitattu 19.12.2022. (englanniksi)
  9. Top 30 fastest rallies Jonkka's World Rally Archive. Viitattu 15.2.2022. (englanniksi)
  10. Matti Lehtisaari: Kalle Rovanperän voitossa historian havinaa – isä ja poika ovat voittaneet nyt saman MM-rallin Yle Urheilu. Viitattu 27.2.2022.
  11. Luke Barry: Rally Sweden stays in Umeå and WRC until 2024 dirtfish.com. 27.2.2022. Viitattu 20.8.2023. (englanniksi)
  12. WRC Promoter extends Sweden deal by further three years wrc.com. 13.12.2023. Viitattu 14.12.2023. (englanniksi)
  13. 1950 till 2002 – här är alla vinnarna 17.1.2003. Arkistoitu Viitattu 6.8.2023. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

muokkaa