Rosa Meriläinen
Rosa Anneli Meriläinen[1] (ent. Särkelä,[2] s. 31. joulukuuta 1975 Tampere[1]) on suomalainen kirjailija, poliitikko ja järjestöjohtaja.
Rosa Meriläinen | |
---|---|
Rosa Meriläinen vuonna 2012. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 31. joulukuuta 1975 Tampere |
Poliitikko | |
Puolue | Vihreä liitto |
Asema | kansanedustaja (2003–2007) |
Kotipaikka | Tampere |
Koulutus | yhteiskuntatieteiden maisteri |
Aiheesta muualla | |
Virallinen sivu | |
Hän toimi vihreiden kansanedustajana 2003–2007 ja kaupunginvaltuutettuna Tampereella 2001–2008. Sen jälkeen hän on kirjoittanut useita tietokirjoja ja kolme romaania. Koulutukseltaan Meriläinen on yhteiskuntatieteiden maisteri. Meriläinen on toiminut pääsihteerinä Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:ssä järjestön perustamisesta vuodesta 2018 alkaen.[3][4] Hän oli mukana Big Brother Vip -kaudella, jota esitettiin Nelonen-kanavalla toukokuussa 2021.[5]
Tausta
muokkaa1990-luvun alussa Meriläinen näytteli televisiosarjassa Metsolat Veera Heikkistä.[6] Hän on näytellyt myös YLE 2:n kuunnelmissa 1984–1993 ja Turun kaupunginteatterin näytelmissä 1987–1988.[1]
Meriläinen opiskeli Tampereen yliopistossa valtio-oppia[7] ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi 2001.[1] Hän teki pro gradu -työnsä aiheesta Onko narkomaani kansalainen?[8] Vuodet 2001–2003 Meriläinen työskenteli yhteiskuntatieteiden tutkijana Tampereen yliopistossa ja teki väitöskirjaa huumausainepolitiikasta.[1][9]
Politiikka
muokkaaEduskuntavaalit | ||||
Vuosi | Vaalipiiri | Äänet | Tulos | |
---|---|---|---|---|
1999 | Pirkanmaa | 1 522[10] | varalla | |
2003 | Pirkanmaa | 5 050[11] | valittu | |
Kunnallisvaalit | ||||
Vuosi | Kunta | Äänet | Tulos | |
2000 | Tampere | 1 465[12] | valittu | |
2004 | Tampere | 783[13] | valittu |
Opiskelijapolitiikassa ja kansalaisjärjestöissä
muokkaaMeriläinen oli aktiivisesti mukana ylioppilaskunnan toiminnassa: hän oli Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan (Tamy) edustajiston jäsen ja hallituksen jäsen (1996–1997), ja työskenteli Tamyn tasa-arvoprojektisihteerinä.[7][14] Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa hän oli vuoden 1998.[1]
Vuonna 2001 Meriläinen oli perustamassa Attacia Suomeen ja oli sen ensimmäisen johtoryhmän jäsen.[15][16]
Vihreissä
muokkaaMeriläinen toimi vihreiden puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtajana 1997–1999[17], puoluehallituksen jäsenenä 1999–2001[18] ja puolueen varapuheenjohtajana 2001–2003[19]. Hän työskenteli eduskunnassa kansanedustaja Satu Hassin avustajana 1997–1999.[1][9]
Meriläinen on myös johtanut vuosiksi 2002–2005 hyväksytyn puolueen periaateohjelman ”Maailma muuttuu, koska sitä muutetaan” valmistelua.[20] Hän on johtanut myös vihreiden demokratiatyöryhmää[21], kulttuurityöryhmää[22][23] ja työelämätyöryhmää[23].
Eduskuntakauden jälkeen Meriläinen oli myös Vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen 2007–2011[24][25] ja ohjelmapäivitystyöryhmän puheenjohtaja 2007–2009.
Kunnallispolitiikassa
muokkaaMeriläinen valittiin 25-vuotiaana Tampereen kaupunginvaltuustoon vihreiden äänikuningattarena 1 465 äänellä kunnallisvaaleissa 2000.[12][26] Hän toimi Tampereen kaupunginhallituksen toisena varapuheenjohtajana 2001–2002.[1] Hän teki aloitteita muun muassa siviilipalvelusmiesten määrän lisäämisestä ja pienten teatteriryhmien tukemisesta.[26]
Meriläinen uusi valtuustopaikkansa 783 äänellä kunnallisvaaleissa 2004.[13][27] Hän on ollut jäsenenä myös Pirkanmaan maakuntavaltuustossa.[1] Kauden 2005–2008 jälkeen Meriläinen ei ole toiminut kunnallisissa luottamustoimissa.
Kansanedustajana
muokkaaRosa Meriläinen oli ensimmäisen kerran ehdolla eduskuntaan vaaleissa 1999, mutta jäi 1 522 äänellä varasijalle.[10] Eduskuntavaaleissa 2003 hänen äänimääränsä nousi 5 050:een ja hänet valittiin kansanedustajaksi.[11] Kaudella 2003–2007 Meriläinen oli jäsenenä suuressa valiokunnassa, hallintovaliokunnassa ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä varajäsenenä perustuslakivaliokunnassa ja Kansaneläkelaitoksen valtuustossa.[1]
Meriläinen oli kansanedustajana aktiivinen: Hän teki 18 lakialoitetta, 15 talousarvioaloitetta, viisi toimenpidealoitetta ja 74 kirjallista kysymystä.[28] Hän teki aloitteita muun muassa opintotukilain, asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain, eläinsuojelulain ja parisuhdelain muuttamisesta sekä kirkon ja valtion erottamiseksi toisistaan.[28][29][30][31] Meriläinen vastusti turvapaikanhakijoiden pikakäännytyksiä[32] ja teletunnistetietojen tallentamista [33].
Hän vastasi eduskuntaryhmässä vihreiden köyhyyspaketin valmistelusta[34] ja opintoaikojen lyhentämiseen tähtäävästä ohjelmasta[35].[36] Osan ajasta Meriläinen toimi myös vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana.[1]
Meriläinen koki tulleensa kiusatuksi ollessaan kansanedustaja.[37]
- Kohut
Meriläinen herätti huomiota muun muassa käyttämällä eduskunnassa poikkeuksellisen lyhyttä minihametta, ”roiskeläppää”, ja rintamerkkiä, jossa luki ”vittu haisee hyvältä”.[38] Kansanedustajan työstä hän raportoi värikkäästi kotisivuillaan ilmestyneessä päiväkirjassa.[39][40]
Meriläinen tunnusti huhtikuun 2004 Image-lehdessä käyttäneensä kannabista vuotta aiemmin, eli kansanedustajakautensa aikana.[41] Asiasta heräsi kohu ja kun MTV3 haastatteli Meriläistä asiasta, hän romahti kesken haastattelun polvilleen. Hän aloitti 5. toukokuuta sairausloman vakavan uupumuksen takia.[40] Uupumus oli diagnosoitu jo viikkoa aiemmin 29. huhtikuuta, mutta Meriläinen yritti työskennellä kansanedustajana siitä huolimatta.[40] Hän palasi töihin eduskunnan syyskauden alkaessa.[42] Meriläinen sai tapauksesta vapauttavan tuomion käräjäoikeudessa, eikä hovioikeus ottanut asiaa käsittelyyn.[43]
Meriläinen oli kansanedustajan työstä kauden aikana poissa hieman yli neljä kuukautta sairauslomalla ja kahdeksan kuukautta äitiyslomalla.[36] Syyskuussa 2006 hän ilmoitti ettei pyri jatkokaudelle enää vuoden 2007 eduskuntavaaleissa.[44]
Europarlamenttivaalit 2024
muokkaaMeriläinen palasi politiikkaa asettuessaan EU-vaaliehdokkaaksi vuoden 2024 vaaleissa. Edellisen kerran Meriläinen oli ehdolla vaaleissa kaksikymmentä vuotta aikaisemmin kunnallisvaaleissa 2004.[45][46]
Kirjallinen toiminta
muokkaa2000-luvun alussa Meriläinen piti Sisters-lehdessä Isosisko-palstaa.[47] Eduskuntakauden jälkeen Meriläinen on kirjoittanut kolumneja Helsingin Sanomiin.
Vuonna 2007 ilmestyi Meriläisen ja hänen silloisen puolisonsa Simo Frangénin päiväkirjateos Nollasta ykköseksi, joka kertoo heidän lapsensa ensimmäisestä elinvuodesta.[48] Meriläisen esikoisromaani, vuoden 1918 Tampereelle ja sisällissotaan sijoittuva Nainen punainen ilmestyi vuonna 2012.[49][50] Meriläinen on kirjoittanut myös feministisiä tietokirjoja tutkija Liisa Huhdan kanssa.[51][52] Meriläinen julkaisi 2022 yhdessä Kari Häkämiehen kanssa dekkarin Epäpyhä liitto.[53]
Yksityiselämä
muokkaaRosa Meriläisen isä on tuottaja Ari Meriläinen ja äiti näyttelijä Anneli Ranta-Meriläinen.[1] Ari Meriläinen on säveltäjä Usko Meriläisen ja tanssija-koreografi Ruth Matson poika. Näyttelijä Lena Meriläinen on Ari Meriläisen sisar.[54] Rosa Meriläisen biologinen isä on Vantaan kaupunginvaltuutettu Jussi Särkelä.[55][56]
Meriläinen meni 21-vuotiaana naimisiin opiskelutoverinsa kanssa. Kolmen vuoden avioliitto päättyi eroon vuonna 2001.[57]
Vuodesta 2004 Meriläinen oli kihloissa toimittaja-käsikirjoittaja Simo Frangénin kanssa.[58] Heillä on vuonna 2006 syntynyt Frans-niminen lapsi.[59][60] Meriläinen ja Frangén valittiin Vuoden positiivisimmiksi tamperelaisiksi vuonna 2009.[61] Pari ilmoitti eroavansa tammikuussa 2017.[62]
Meriläinen kihlautui helmikuussa 2017 ja avioitui lokakuussa 2017 toimittaja-tietokirjailija Tuomas Murajan kanssa. He asuvat uusperheenä Helsingin Töölössä.[63][64][65]
Marraskuussa 2022 Meriläinen saavutti taekwondossa mustan vyön.[66]
Teokset
muokkaa- Meriläinen, Rosa & Säteri, Matti (toim.): Seksibisnes. (Pultti 3) Helsinki: Vihreä sivistysliitto, 1999. ISBN 952-5078-11-6.
- Meriläinen, Rosa (toim.): Mikä on Attac. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27472-0.
- Puheet ovat tekoja. (Pamfletti 2) Helsinki: Vihreä Lanka, 2007. ISBN 978-951-98412-2-9.
- Meriläinen, Rosa & Frangén, Simo: Nollasta ykköseksi. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21115-0.
- Huhta, Liisa & Meriläinen, Rosa: Kilttien kapina: Tottelemattomuuden alkeet naisille. Helsinki: Edita, 2008. ISBN 978-951-37-5279-8.
- Huhta, Liisa & Meriläinen, Rosa: Feministin käsikirja. Helsinki: Ajatus, 2009. ISBN 978-951-20-7585-0.
- Valtio. (Teesi-sarja) Helsinki: Teos, 2010. ISBN 978-951-851-197-0.
- Hyvät miehet ja herrat!. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-356-1.
- Meriläinen, Rosa & Särmä, Saara: Anna mennä. Opas hauskempaan elämään. Helsinki: Kustantamo S & S, 2016. ISBN 9789515238320.
Romaanit
muokkaa- Nainen punainen. Helsinki: Teos, 2012. ISBN 978-951-851-385-1.
- Osteri. Helsinki: Teos, 2016. ISBN 978-951-851-608-1.
- Virhe. Helsinki: Teos, 2019. ISBN 978-951-851-931-0.
- Häkämies, Kari & Meriläinen, Rosa: Epäpyhä liitto. Helsinki: Teos, 2022. ISBN 978-952-363-244-8.
- Häkämies, Kari & Meriläinen, Rosa: Presidentintekijän kuolema. Helsinki: Teos, 2023. 978-952-363-421-3.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k l Rosa Meriläinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 24.4.2014.
- ↑ Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-19577-8.
- ↑ Kulttuurin ja taiteen alalle uusi keskusjärjestö – pääsihteeriksi Rosa Meriläinen KSML.fi. Keskisuomalainen. Viitattu 21.12.2018.
- ↑ Mikä on KULTA? kulttuurijataide.fi. Viitattu 6.4.2021.
- ↑ Tässä ovat Big Brotherin julkkisasukkaat: Mukana Sedu Koskinen ja Toni Nieminen! www.iltalehti.fi. Viitattu 6.5.2021.
- ↑ Muistatko tämän: Rosa Meriläinenkin esiintyi Metsoloissa www.iltalehti.fi. Viitattu 21.12.2018.
- ↑ a b Heikkilä, Tiina: Keskity siihen, mikä kiinnostaa. Aviisi, 2012, nro 4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.9.2015.
- ↑ Onko narkomaani kansalainen? Tampereen yliopisto.
- ↑ a b Rosa Meriläinen maksoi itse vaalikulunsa Helsingin Sanomat. 18.3.2003. Arkistoitu 5.12.2013. Viitattu 5.12.2013.
- ↑ a b Luettelo ehdokkaista vaalipiireittäin ja puolueittain, myös heidän äänimääränsä ja vertauslukunsa (Tilastokeskus 1999)
- ↑ a b Valitut ehdokkaat Pirkanmaan vaalipiiri Vaalit. 19.3.2003. Viitattu 22.4.2014.
- ↑ a b Tampere Helsingin Sanomat. Arkistoitu 7.3.2014. Viitattu 22.4.2014.
- ↑ a b Valitut ehdokkaat Tampere Vaalit. 29.10.2004. Viitattu 22.4.2014.
- ↑ Saarinen, Juhani: Rosan oppivuodet. Aviisi, 2005, nro 7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.9.2015.
- ↑ Suomen Attac-järjestö perustettiin virallisesti Yle Uutiset. 20.5.2001. Viitattu 5.12.2013.
- ↑ Hautamäki, Jaakko: Attac ei voi toimia kolmen puheenjohtajan mallilla Helsingin Sanomat. 22.5.2001. Viitattu 22.4.2014.
- ↑ Toimintakertomus 1997 (PDF) Vihreä liitto. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 5.12.2013.
- ↑ Vihreän liiton hallitus Vihreä liitto. Viitattu 5.12.2013.
- ↑ Vihreän liiton hallitus 2001–2003 Vihreä liitto. Viitattu 5.12.2013.
- ↑ Remes, Tanja & Sohlsten, Jemina (toim.): ”Tontti, Jarkko: Ode-ilmiöstä oppositioon”, Edellä! Vihreä liitto 20 vuotta, s. 228–229. Vihreä Sivistysliitto, 2007. ISBN 978-952-5078-24-4.
- ↑ Työryhmät 2012-2013 Vihreät De Gröna. Arkistoitu 6.7.2014. Viitattu 23.4.2014.
- ↑ Vihreän liiton työryhmät kaudella 2005–2007 Vihreät De Gröna. Arkistoitu 19.5.2009. Viitattu 23.4.2014.
- ↑ a b Vihreän liiton työryhmät Vihreä liitto. Viitattu 23.4.2014.
- ↑ Vihreän liiton valtuuskunta 2007–2009 Vihreät De Gröna. Arkistoitu 15.12.2012. Viitattu 5.12.2013.
- ↑ Puoluevaltuuskunta 2009–2011 Vihreät De Gröna. Arkistoitu 15.12.2012. Viitattu 5.12.2013.
- ↑ a b Korpimo, Ritva: Nuoren valtuutetun on pidäteltävä itseään Helsingin Sanomat. 4.1.2002. Viitattu 22.4.2014.
- ↑ Rosa Meriläinen uusi paikkansa Tampereella Helsingin Sanomat. 25.10.2004. Viitattu 22.4.2014.
- ↑ a b Rosa Meriläinen > Valtiopäivätoimien haku Eduskunta. Viitattu 22.4.2014.
- ↑ Vihreät vaativat korotuksia opintotukeen Helsingin Sanomat. 7.8.2003. Viitattu 22.4.2014.
- ↑ Meriläinen vaatii adoptio-oikeutta homopareille Helsingin Sanomat. 4.9.2003. Viitattu 22.4.2014.
- ↑ Astikainen, Arto: Eduskunnassa kiisteltiin uskonnosta Helsingin Sanomat. 16.2.2006. Viitattu 22.4.2014.
- ↑ Nieminen, Martta: Työministeriö tekee täydennyksiä esitykseen ulkomaalaislaiksi. Helsingin Sanomat, 24.9.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.4.2014.
- ↑ Ahtiainen, Ilkka: Suuri valiokunta äänesti teletiedoista Helsingin Sanomat. 13.11.2004. Viitattu 23.4.2014.
- ↑ Niemeläinen, Jussi: Vihreät vähentäisivät köyhyyttä lisäämällä toimeentulo- ja työmarkkinatukea Helsingin Sanomat. 24.8.2005. Viitattu 23.4.2014.
- ↑ Liiten, Marjukka: Vihreät: Opintoja nopeuttaisi lisärahoitus Helsingin Sanomat. 26.11.2003. Viitattu 23.4.2014.
- ↑ a b Kaihovaara, Riikka: Hengähdyksen paikka Vihreä Lanka. 29.9.2006. Viitattu 23.4.2014.
- ↑ Kiusatuksi joutunut Rosa Meriläinen Annassa: "Kansanedustajakauteni on elämäni inhottavimpia kokemuksia" Seura.fi. 1.3.2018. Viitattu 21.12.2018.
- ↑ Ollikainen, Marjo: Vihreät ajautuvat kriisistä kriisiin Helsingin Sanomat. 7.5.2004. Viitattu 22.4.2014.
- ↑ Ruuska, Maria: Rako toisen arkeen Helsingin Sanomat. 8.1.2005. Viitattu 22.4.2014.
- ↑ a b c Ollikainen, Marjo: Rosa Meriläinen menetti puolueensa luottamuksen Helsingin Sanomat. 7.5.2004. Viitattu 22.4.2014.
- ↑ Kansanedustaja tunnusti polttaneensa kannabista Helsingin Sanomat. 6.5.2004. Viitattu 22.4.2014.
- ↑ Hartikainen, Jukka; Aro, Kaarina; Suramo, Ari: Mitä Missä Milloin 2005, s. 10. Otava, 2004. ISBN 951-1-19469-0.
- ↑ Rosa Meriläisen vapauttava tuomio jää voimaan - 22.3.2005. Kaleva. Viitattu 3.7.2020.
- ↑ Rosa Meriläinen jättää eduskunnan MTV.fi. 29.9.2006. Viitattu 7.9.2015.
- ↑ EU-vaalit | Entinen kansanedustaja Rosa Meriläinen pyrkii EU-parlamenttiin Helsingin Sanomat. 6.4.2024. Viitattu 30.4.2024.
- ↑ Rosa Meriläinen haluaa rajattoman maailman – Kannustaa rikkomaan lakia www.iltalehti.fi. Viitattu 30.4.2024.
- ↑ Sommers, Sanna: Rakas isosisko olenhan normaali? Ylioppilaslehti. 18.1.2002. Viitattu 5.12.2013.
- ↑ Asikainen, Merja: Simo Frangénilta kolme kirjaa syksyllä Iltasanomat. 2.8.2007. Viitattu 23.4.2014.
- ↑ Pääkkönen, Sirpa: Punaisten likkojen hurmos kestää hetken Tampereella. Helsingin Sanomat, 1.9.2012. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.9.2015.
- ↑ Ruotsalo, Juhani: Punainen naiskaarti lähikuvassa Rosa Meriläisen esikoisromaanissa Demari.fi. 16.8.2012. Viitattu 7.9.2015.
- ↑ Larros, Heini: Rosa Meriläinen – Tapakasvatusta naisille City. 17.10.2008. Viitattu 23.4.2014.
- ↑ Jääskä, Marjo: Tuulettavia oivalluskirjoja. Opettaja, 9.4.2009, nro 15–16, s. 36. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.9.2015.
- ↑ Kirjallisuus | Kari Häkämies ja Rosa Meriläinen kirjoittivat eroottisen trillerin, ja molemmat vakuuttavat toimineensa mukavuusalueellaan: ”Nerous yhdistää meitä” Helsingin Sanomat. 27.9.2022. Viitattu 5.1.2023.
- ↑ Kangasniemi, Sanna: Tanssitaiteilija Ruth Matso on kuollut Helsingin Sanomat. 1.3.2020. Viitattu 1.3.2020.
- ↑ https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ihmiset/rosa-merilainen-sai-arista-isan-jo-taaperona-kohujen-aikaan-oli-hirvittavaa
- ↑ https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4315363
- ↑ Talmén, Nina: Ihana nuoruudenliitto! Iltalehti.fi. 6.7.2007. Viitattu 27.4.2014.
- ↑ Frangén ja Meriläinen kihloihin Iltasanomat. 20.9.2004. Viitattu 27.4.2014.
- ↑ Ristilä-Toikka, Marjo: Lapsenlapsi lujittaa äidin ja tyttären suhdetta. Pirkanmaan Sanomat, 10.5.2007, s. 6–7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.4.2014.
- ↑ Mikä hajotti Rosa Meriläisen ja Simo Frangénin unelmaliiton? Katso kuvat vuosien varrelta iltalehti.fi. Viitattu 11.1.2017.
- ↑ Tampereen Vuoden Positiivisimmat 2009: Rosa Meriläinen & Simo Frangén Positiivarit. Arkistoitu 27.4.2014. Viitattu 23.4.2014.
- ↑ Simo Frangén ja Rosa Meriläinen: Yllätysero!
- ↑ Rosa Meriläinen ja Tuomas Muraja ovat menneet naimisiin. Me Naiset. 26.10.2017. Viitattu 30.4.2019.
- ↑ Pippuri, Outi: Rosa Meriläisestä tulee äitipuoli Anna. 26.1.2017. Viitattu 29.4.2017.
- ↑ Rosa Meriläinen teki todellisen täyskäännöksen – erosi, muutti ja meni uusiin naimisiin saman vuoden aikana: ”Kyllä minua jännitti ja hirvitti” Ilta-Sanomat. 13.5.2018. Viitattu 6.5.2021.
- ↑ https://www.hnmky.fi/uutiset/julkaisu/8549
Aiheesta muualla
muokkaa- Sitaatteja aiheesta Rosa Meriläinen Wikisitaateissa
- Rosa Meriläisen kotisivut
- Rosa Meriläinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Rosa Meriläisen kolumnit Helsingin Sanomissa
- Rosa Meriläinen Prosak-proosaklubilla 13.9.2016, Kirjastokaista-video