Wikipedia

Rooma

Italian pääkaupunki
Tämä artikkeli käsittelee Italian pääkaupunkia, muista merkityksistä katso täsmennyssivu.

Rooma (ital., lat. Roma) on Italian pääkaupunki ja väkiluvultaan Italian suurin kaupunki. Se sijaitsee lähellä Italian länsirannikkoa, Tiberjoen varrella.

Rooma
(Roma)
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Rooma

Koordinaatit: 41°53′44″N, 12°28′56″E

Valtio Italia
Alue Latium
Metropolikaupunki Rooma
Perustettu (taru) 21. huhtikuuta 753 eaa.
Perustettu 700-luvulla eaa.[1]
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Roberto Gualtieri
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 285,31 km²
Korkeus 13–120 m
Väkiluku (2022) 2 813 544
 – Väestötiheys 2 189 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 00121–00199
Suuntanumero(t) 06
Lempinimi: Ikuinen kaupunki
Motto: Senātus Populus Que Rōmānus (Rooman senaatti ja kansa)







Rooma, joka tunnetaan myös ”ikuisena kaupunkina” (lat. urbs aeterna), on lähes 3 000 vuoden ikäinen, ja sillä on pitkä historia Rooman valtakunnan, katolisen kirkon, yhdistyneen Italian kuningaskunnan ja nykyisen Italian tasavallan pääkaupunkina.

Roomassa on useita hyvin merkittäviä historiallisia rakennuksia, kuten Colosseum ja maailman suurin uskonnollinen rakennus Pietarinkirkko.[2] Muita tunnettuja paikkoja ovat muun muassa Espanjalaiset portaat, Pantheon ja Forum Romanum. Rooman historiallinen keskusta on Unescon maailmanperintökohde.[3] Vatikaanin kaupunkivaltio on itsenäinen valtio Rooman rajojen sisällä.

Roomassa oli vuoden 2022 lopussa yli 2,8 miljoonaa asukasta.[4] Rooman metropolialueen asukasluku on noin 4,2 miljoonaa (2015).[5]

Maantiede ja ilmasto

muokkaa

Sijainti

muokkaa

Rooma on Latiumin alueella Keski-Italiassa, Aniene- ja Tiberjoen rannalla. Kaupungin keskusta on 24 kilometriä Väli­meren rannikolta sisämaahan, kaupunkialue on laajentunut lounaaseen Ostiaan. Rooman korkeus on matalimmillaan noin 13 metriä merenpinnasta ja korkeimmillaan noin 140 metriä Monte Marion huipulla.[6]

Ilmasto

muokkaa

Roomassa vallitsee tyypillinen välimerenilmasto (Köppenin ilmastoluokitus Csa). Lämpötilat kesällä ovat korkeita, elokuussa vuorokauden ylimpien lämpötilojen keskiarvo on 30 °C. Joulukuun vuorokauden ylimpien lämpötilojen keskiarvo on 13 °C, mutta joskus esiintyy myös pakkasta. Sateisin kuukausi on marraskuu; heinä- ja elokuussa sateet ovat hyvin harvinaisia.[7]

Rooman ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 12,9 13,7 15,3 18,0 22,0 25,6 28,6 28,7 26,0 22,0 17,2 13,9 ka. 20,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 3,7 4,4 5,8 8,3 11,9 15,6 18,2 18,4 15,8 12,0 8,1 5,1 ka. 10,6
Sademäärä (mm) 80,7 74,9 65,0 54,7 31,8 16,3 14,7 33,3 68,2 93,4 110,5 89,6 Σ 733,1
Sadepäivät (d) 9,1 8,3 7,9 7,0 4,4 2,4 1,6 2,8 4,5 7,0 9,9 9,0 Σ 73,9
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
12,9
3,7
13,7
4,4
15,3
5,8
18,0
8,3
22,0
11,9
25,6
15,6
28,6
18,2
28,7
18,4
26,0
15,8
22,0
12,0
17,2
8,1
13,9
5,1
S
a
d
a
n
t
a 		80,7
74,9
65,0
54,7
31,8
16,3
14,7
33,3
68,2
93,4
110,5
89,6


Lähde: Weather Information for Rome (ROMA) World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 2.7.2009.

Historia

muokkaa
 
Rooman seitsemän kukkulaa

Antiikin aika

muokkaa

Rooman perustamistarinan mukaan Rooman perustivat 21. huhtikuuta 753 eaa. naarassuden kasvattamat veljekset Romulus ja Remus. Rooma perustettiin Palatium-kukkulalle, Tiberjoen varteen, josta se levisi ympäröiville kukkuloille. Siitä alettiin käyttää myös nimitystä seitsemän kukkulan kaupunki; nämä kukkulat olivat Collis Palatinus (Palatium), Collis Aventinus, Collis Capitolinus (Capitolium), Collis Quirinalis, Collis Viminalis, Collis Esquilinus ja Collis Caelius. Palatiumin pohjois­puolella sijainneeseen laaksoon muodostui Rooman tärkein tori, Forum Romanum. Merkittäviä kukkuloita ovat myös Vatikaanivaltion sijaintipaikka Collis Vaticanus Tiberjoen länsipuolella sekä nykyisen keskusta-alueen korkein kukkula ”Ianiculum”.

 
Pantheon, joka rakennettiin entisen tilalle 120–124 jaa.

Kaupungin ympärille muodostunut Rooman valtakunta oli aina noin vuoteen 300 eaa. asti varsin tyypillinen Välimeren alueen kaupunkivaltio, joka toki sijaitsi erinomaisella paikalla etruski­alueen reunalla ja lähellä Etelä-Italian kreikkalaisten siirtokuntien alueita. Kauppareitit etelästä pohjoiseen kulkivat Rooman kohdalla Tiberjoen yli, ja rannikolta sisämaahan jokea pitkin kuljetettiin suolaa. 300-luvun lopun ja 200-luvun valloitukset nostivat kuitenkin Rooman valta­kunnan ensin paikalliseksi (Italian alueen) mahtitekijäksi, ja Karthagoa vastaan käytyjen puunilaissotien jälkeen koko läntisen Välimeren johtavaksi voimaksi. Kaupunki pysyi valta­kunnan kiistattomana poliittisena ja taloudellisena keskuksena 200-luvulle jaa. asti, mutta alkoi tällöin jäädä syrjään: sotilaallisesti Rooma oli syrjässä valtakunnan rajoilta ja keisarit harvoin muuta kuin kävivät siellä, ja taloudellisestikin Rooman merkitys oli vähentynyt. Vuonna 271 keisari Aurelianus määräsi Rooman ympärille rakennettavaksi kaupungin­muurin, joka suurimmaksi osaksi on säilynyt nyky­aikaan saakka.

 
Rooman kartta antiikin ajalta

Vuonna 330 keisari Konstantinus perusti valtakunnalle uuden pääkaupungin, Konstantinopolin. Valtakunnan länsiosankin hallintopaikka oli usein muualla, erityisesti Milanossa tai Trierissä. Rooman senaatti piti kuitenkin arvovaltansa, vaikkakin teknisesti vain ”kaupunginhallituksena”, ja jatkoi kokoontumisiaan ainakin 500-luvulle asti. Rooman asema valtakunnan yhtenäisyyden ja mahdin symbolina ei kuitenkaan vähentynyt, joten gootti Alarikin joukkojen vuonna 410 suorittama kaupungin valtaus ja ryöstö oli suuri järkytys, samoin kuin vandaalien vuonna 455 tekemä hävitys­retki.[8] Vuonna 476 ostrogoottien kuningas Odovakar valloitti Rooman ja teki lopun Länsi-Rooman keisarikunnasta.[9]

Keskiaika

muokkaa

400-luvulta alkaen Rooma on ollut kiistattomasti katolisen kristi­kunnan keskuspaikka, ja Rooman piispalla, paavilla, on ollut erityisasema koko kristi­kunnassa. Länsi-Rooman kukistumisen jälkeen ostrogootit hallitsivat kaupunkia Ravennasta. Itä-Rooma valloitti kaupungin takaisin 536, mutta 546 goottikuningas Totila valloitti sen ja aiheutti suurta tuhoa. Itäroomalainen sotapäällikkö Belisarius valloitti kaupungin jälleen takaisin, ja gootit taas 549. Belisariuksen seuraaja Narses sai viimein kaupungin 552. Gootteja seurasivat langobardien valloitukset. Rooma kuului Bysantin valtakuntaan vuoteen 751 asti.[10] Paavi Leo III kruunasi Rooman ensimmäisen keisarin Kaarle Suuren Roomassa joulupäivänä vuonna 800.[11]

Vuonna 754 Roomasta tuli paavin hallitseman Kirkkovaltion pääkaupunki, ja sellaisena se pysyi muutamia lyhyehköjä välivaiheita lukuun ottamatta vuoteen 1870 saakka. Paavin istuin tosin sijaitsi vuosina 1325–1378 Ranskan Avignonissa, mutta silloinkin myös Rooma kuului Kirkkovaltioon. Rooman ryöstö tapahtui 1527, kun Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle V:n armeija alkoi taistella niin sanottua Cognacin liigaa vastaan ja valtasi Rooman. Ryöstössä kuoli tai pakeni noin 45 000 Rooman asukasta.[12]

Uusi aika

muokkaa
 
Pietarinkirkko rakennettiin 1600-luvulla.

Rooman kaupunkikuva sai monet nykyisistä tunnusmerkeistään 1500- ja 1600-luvuilla. Tunnetuin aikakauden saavutuksista on Pietarinkirkko, joka vihittiin käyttöön 1615, yli sata vuotta jatkuneiden rakennustöiden jälkeen. Paavit, kuten Julius II, palkkasivat renessanssin ja barokin merkittävimmät taiteilijat töihin Roomaan: Michelangelon, Rafaelin ja Berninin töitä näkyy eri puolilla kaupunkia. Kun Medici-suku toimi mesenaattina Firenzessä, katolinen kirkko rahoitti rakennus-, maalaus- ja kuvanveistotaidetta Roomassa.

 
Julkinen vesipiste ("Nasone") Trasteveressa, Roomassa

Napoleon valloitti Rooman 1800-luvun alussa ja liitti sen lyhyeksi ajaksi Ranskaan. Hänen kukistuttuaan Kirkkovaltio palautettiin paavin hallintaan ja Rooma tuli vielä runsaaksi puoleksi vuosisadaksi sen pääkaupungiksi. Kirkkovaltio ulottui koko Italian niemimaan poikki. Kun Italia vuonna 1865 yhdistyi, siihen liitettiin alusta lähtien myös Kirkkovaltiolle siihen saakka kuulunut osa Adrianmeren rannikosta, mutta Rooma ympäristöineen jäi vielä Kirkkovaltiolle. Mutta 20. syyskuuta 1870 Italia valloitti Rooman ja liitti sen alueisiinsa ja teki siitä pian pääkaupunkinsa. Tuolloin kaupunki oli ränsistynyt ja huonosti hoidettu, muutaman sadan tuhannen asukkaan kaupunki, joka oli selvästi jäänyt kehityksessä jälkeen pohjoisen teollisuuskeskuksista Milanosta ja Torinosta. Roomalla oli toisaalta tarjottavanaan antiikkinen menneisyys ja siihen yhdistetty Italian suuruus.[13] Kaupungissa oli noin 200 000 asukasta ja huonossa kunnossa oleva perusrakenne. Muun muassa saniteettioloja alettiin kuitenkin määrätietoisesti kohentaa ja Tiberin tulvia torjua. Jo vuoteen 1881 mennessä väkiluku olikin kasvanut noin 50 000 hengellä.[13]

Vuonna 1874 Roomaan alettiin asentaa juomavedelle tarkoitettuja julkisia vesiposteja, jotka ovat toiminnassa vieläkin.[14]

1900-luku

muokkaa
 
Tiberjoki eli Tevere, ja Ponte Vittorio Emanuele II -silta, joka valmistui 1911.

Paavi sai oman valtionsa Rooman kaupungissa jälleen 1929 pääministeri Benito Mussolinin kanssa tehdyn lateraanisopimuksen perusteella. Toisessa maailmansodassa Italia taisteli Mussolinin johtamana Saksan rinnalla 8.9.1943 saakka, jolloin Mussolini kukistui ja Italia teki rauhan liittoutuneiden kanssa. Tätä eivät saksalaiset hyväksyneet, vaan valtasivat Pohjois-Italian. Roomakin oli natsimiehityksessä syyskuusta 1943 alkaen, kunnes liittoutuneet valloittivat Rooman 4. kesäkuuta 1944. Natsimiehitys oli myös vainoamisten ja väkivallan aikaa, jota on kuvattu esimerkiksi Roberto Rossellinin elokuvassa Rooma – avoin kaupunki.[15] 1970-luvun puolimaissa Roomaa riivasi vasemmistoterroristinen järjestö Punaiset prikaatit, joka esimerkiksi sieppasi ja surmasi maan entisen pääministeri Aldo Moron 1978.

Nykyisenkin Rooman kaupungin tunnuksena (muun muassa vaakunassa) on antiikin Rooman valtakunnan ajalta periytyvä kirjainlyhenne S.P.Q.R.. Se tulee latinan sanoista Senatus Populus Que Romanus, suomeksi sananmukaisesti Rooman senaatti ja kansa, jolla viitattiin Rooman neuvottelevaan ja lakia säätävään valtaan.[16]

Hallinto ja politiikka

muokkaa

Rooman paikallishallintoa johtavat pormestari ja kunnanvaltuusto, jonka kokoontumispaikka on kaupungintalo Palazzo Senatorio Capitolium-kukkulalla. Kunnallisvaaleilla valittava Rooman pormestari on yksi Italian arvovaltaisimmista poliittisista viroista. Vuonna 2021 pormestariksi valittiin Demokraattista puoluetta edustava Roberto Gualtieri.[17]

Hallintoalueet ja kaupunginosat

muokkaa
Pääartikkeli: Rooman rionet
 
Rooman kunnat.

Rooman kunta, comune speciale, on jaettu viiteentoista kuntaan, joiden nimitys on vuodesta 2001 municipio, aiemmin circoscrizione. Niiden lukumäärä ja rajat muuttuivat vuonna 2013.[18] Municipioiden numerointi alkaa keskustasta ja kiertää myötäpäivään, siten että osat 1-10 ovat Tiber-joen etelä- ja itäpuolella, osat 11-15 joen pohjoispuolella.

 
Rooman rionet

Rooman kantakaupunki puolestaan jaetaan 22 kaupunginosaan (rione, monikko rioni). Historialliset seitsemän kukkulaa ovat kaikki Tiberjoen itäpuolella, kolme niistä Montin kaupunginosassa. Länsipuolella ovat Pratin, Borgon ja Trasteveren kaupunginosat. Vatikaanivaltio oli osa Borgoa vuoteen 1929 asti. Trasteveressä (”toisella puolen Tiberiä”) on kapeita keskiaikaisia kujia, pienehköjä asuntoja ja paljon ravintoloita. Monet opiskelijat ja ulkomaalaiset asuvat siellä. Rionet on numeroitu 1–22 roomalaisin numeroin; nykyiset rajat ovat vuodelta 1921.[19]

Talous

muokkaa

Valtionhallinto ja ulkomaankauppa sekä palvelualat työllistävät monia kaupunkilaisia. Teollisuudenhaaroista edustettuina ovat edelleen tekstiiliteollisuus, elintarviketeollisuus, farmasian teollisuus, sekä konepaja-, paperi- ja metalliteollisuus. Myös Italian elokuvatuotanto on keskittynyt paljolti Rooman alueelle.

Suurin osa Rooman suurimmista työllistäjistä toimivat palvelualoilla, ja kaupunki keskisen ja eteläisen Italian tärkein kaupankäynnin keskus. Matkailu tuo Roomaan vuosittain kymmeniä miljoonia ihmisiä Italiasta ja ulkomailta. Kaupungissa on kulttuurinähtävyyksiä, ostosmahdollisuuksia ja viihdekeskuksia. Siellä järjestetään vuosittain myös monia kansainvälisiä konferensseja ja messuja.[20]

Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on pitänyt päämajaansa Roomassa vuodesta 1953 alkaen.[21] Siellä on myös Kansainvälinen maatalousrahasto IFAD, Maailman ruokaohjelma WFP, Naton oppilaitos NDC[22] ja ICCROM.

Roomassa pitää pääkonttoriaan kolme maailman sadasta suurimmasta yrityksestä: Enel, Eni ja Telecom Italia.

Liikenne

muokkaa

Roomassa on kolme lentoasemaa: Leonardo da Vincin kansainvälinen lentoasema eli Fiumicino, Ciampino ja Aeroporto dell'Urbe. Se on Italian rautateiden tärkein risteysasema. Rooman päärautatieaseman nimi on Roma Termini. Rooman metrossa (metropolitana) on kolme linjaa.

Roomalaiset tiet Rooman valtakunnan ajoilta näkyvät edelleen Italian maantiekartassa, ja sanonnan mukaisesti ”kaikki tiet vievät Roomaan”: Via Appia lähtee etelän Apuliasta, Via Aurelia Ranskasta, Via Cassia Toscanasta, Via Flaminia Ariminiumista ja Via Salaria Adrianmereltä.

Väestö

muokkaa

Rooma on Italian suurin kaupunki, ja siellä asui vuoden 2022 lopussa 2 813 544 ihmistä. Väestö oli pysynyt vudoesta 2021 lähes samassa.[4] Rooman väestönkasvu oli nopeaa 1930-luvulla ja toisen maailmansodan jälkeen, kun Italian eteläosista ja Latiumin maaseudulta muutti paljon ihmisiä kaupunkiin. Erityisen nopeaa kasvu oli 1950- ja 1960-luvuilla. Roomassa oli vuonna 1951 noin 1,96 miljoonaa asukasta, kun vuona 1967 asukkaita oli 2,61 miljoonaa. Sen jälkeen kasvu on hidastunut, kun myös Roomasta on muuttanut ihmisiä esikaupunkeihin ja nykyisen Rooman metropolikaupungin alueelle.[23]

Roomassa asui vuonna 2022 yli 385 000 ulkomaalaista. Heidän määränsä on pysynyt suhteellisen vakaana vuodesta 2012. Vuonna 2003 ulkomaalaisia oli hieman yli 200 000.[24] Suurin ulkomaalaisryhmä on romanialaiset (yli 86 000). Filippiiniläisiä on yli 40 000, bangladeshlaisia yli 34 000 ja kiinalaisia hieman vajaa 20 000.[25]


Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
 
Don Bosco, Prati
Vuosi Asukasmäärä
1750 156 000
1800 163 000
1820 139 900
1850 175 000
1853 175 800
1858 182 600
31. joulukuuta 1861 194 500
31. joulukuuta 1871 212 432
31. joulukuuta 1881 273 952
10. helmikuuta 1901 422 411
10. kesäkuuta 1911 518 917
Vuosi Asukasmäärä
1. joulukuuta 1921 660 235
21. huhtikuuta 1931 930 926
21. huhtikuuta 1936 1 150 589
4. marraskuuta 1951 1 651 754
15. lokakuuta 1961 2 188 160
24. lokakuuta 1971 2 781 993
25. lokakuuta 1981 2 840 259
20. lokakuuta 1991 2 775 250
21. lokakuuta 2001 2 546 804
1. tammikuuta 2005 2 643 771

Kulttuuri

muokkaa

Pääkaupunkiasema vetää monia tunnettuja kulttuuritapahtumia Roomaan. Oopperatalo avattiin vuonna 1880. Monien remonttien jälkeen siihen mahtuu nykyisin 1 600 katsojaa. Siellä esitetään myös baletteja.[26]

Vuonna 2002 kaupungissa avattiin uusi musiikkipuisto lähellä vuoden 1960 olympiakylää. Tässä 20 hehtaarin kulttuurikompleksissa on kolme konserttisalia, joista suurimmat 2 700 ja 1 200 hengelle. Lisäksi puistossa on levytysstudioita ja ulkoilmakonserttiareena[27]

Keskeisiä nähtävyyksiä

muokkaa
  •  
    Pietarinaukio, näkymä Pietarinkirkosta
  •  
    Colosseum
  •  
    Castel Sant'Angelo
  •  
    Altare della Patria
  •  
    Piazza Venezia
  •  
    Saturnuksen temppeli (Tempio di Saturno)
  •  
    Espanjalaiset portaat
  •  
    Piazza del Popolo
  •  
    Fontana di Trevi
  •  
    Forum Romanum
  •  
    Trajanuksen kauppahallit (Mercati di Traiano)

Rooma panoraamakuvassa:

 

Koulutus

muokkaa

Roomassa toimii useita korkeakouluja. Yliopistoista vanhin, Rooman yliopisto (Università di Roma ”La Sapienza”) perustettiin 1303. Sillä on 145 000 opiskelijaa 21 tiedekunnassa. Kaksi muuta julkista yliopistoa ovat Tor Vergata (perustettu 1982)[28] ja Roma Tre (perustettu 1992, 40 000 opiskelijaa).[29] Lisäksi kaupungissa on lukuisia yksityisiä ja kirkollisia yliopistoja ja muita oppilaitoksia.

Urheilu

muokkaa

Vuonna 1960 Roomassa järjestettiin kesäolympialaiset. Roomassa toimivia jalkapalloseuroja ovat muun muassa SS Lazio, AS Roma ja AS Cisco Roma, joista kaksi ensin mainittua pelaa Italian pääsarjassa, Serie A:ssa. Kummankin pääsarjajoukkueen kotistadion on Rooman olympiastadion, Stadio Olimpico.

Lentopallossa Rooman kaupunkia edustaa Roma Volley. Kaudella 2006–2007 joukkue sijoittui A1-liigassa kolmanneksi. Korkeimmalla sarjatasolla joukkue esiintyi ensimmäisen kerran kaudella 2005–2006.

Kaupungin tunnetuin koripalloseura on Pallacanestro Virtus Roma, joka on voittanut seurajoukkueiden Euroopan-mestaruuden kerran historiansa aikana. Muita seuroja ovat Stella Azzurra Roma ja Italian mestaruuden neljä kertaa voittanut Società Ginnastica Roma.

Lähteet

muokkaa
  • Annuario statistico 2023 (PDF) Roma Capitale. Viitattu 3.6.2024. (italiaksi)
  • Ehrlich, Blake & Foot, John & Ring, Richard R: Rome Encyclopedia Britannica. 3.6.2024. Viitattu 3.6.2024. (englanniksi)

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Wilford, John Noble: More Clues in the Legend (or Is It Fact?) of Romulus The New York Times. Viitattu 2.7.2009.
  2. ↑ UNESCO: Vatican City whc.unesco.org. Viitattu 13.2.2012. (englanniksi)
  3. ↑ Historic Centre of Rome, the Properties of the Holy See in that City Enjoying Extraterritorial Rights and San Paolo Fuori le Mura unesco. Viitattu 2.12.2016.
  4. ↑ a b Annuario statistico 2023, s. 63.
  5. ↑ Metropolitan areas OECD. Viitattu 2.12.2016.
  6. ↑ Monte Mario Prati Rome Touring Rome Italy - Prati. Arkistoitu 2.12.2016. Viitattu 2.12.2016.
  7. ↑ Average conditions, Rome, Italy BBC. Arkistoitu 29.9.2010. Viitattu 20.9.2018.
  8. ↑ 6 Infamous Sacks of Rome History Channel. Viitattu 3.12.2016.
  9. ↑ Odoacer Encyclopedia Britannica. Viitattu 3.12.2016.
  10. ↑ Christopher Kleinhenz: Medieval Italy: An Encyclopedia, s. 1090. Routledge, 2004. ISBN 9781135948801 Teoksen verkkoversio (viitattu 2.12.2016).
  11. ↑ Charlemagne is crowned emperor - December 25, 800 DW. Viitattu 2.12.2016.
  12. ↑ Sack of Rome Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.12.2016.
  13. ↑ a b Mustakallio, Katariina: Rooma, kiistelty ja uudelleen löydetty (Arvio kirjasta Syrjämaa T.: Constructing Unity, Living in Diversity.) Agricola.
  14. ↑ Soliseva Rooma Ilta-Sanomat. Viitattu 21.7.2017.
  15. ↑ Lauri Sarkki: Ikuisen Rooman kylmä talvi natsimiehityksen alla. Kanava, 2013, nro 2, s. 29-33. Helsinki: Otavamedia. ISSN 0355-0303
  16. ↑ Streng, Adolf V.: "Latinalais-suomalainen sanakirja". Suomalaisen kirjallisuuden seura, Gummerus, 1992.
  17. ↑ Keskustavasemmiston voitto Italiassa on niin selvästi Demokraattisen puolueen voitto, että se pakottaa puolueen pohtimaan omaa strategiaansa Demokraatti. 20.10.2021. Viitattu 24.10.2021.
  18. ↑ Il Territorio Comune Roma. Viitattu 3.12.2016. (italiaksi)
  19. ↑ Moore R.: The "Rioni" of Rome R. Piperno, Rome art lover.
  20. ↑ Ehrlich & Foot & Ring: Rome: Economy Encyclopedia Britannica. Viitattu 3.6.2024. (englanniksi)
  21. ↑ Phillips, Ralph W.: FAO: its origins, formation and evolution 1945–1981 Food and Agriculture Organization of the United Nations. 1981. Viitattu 20.9.2018.
  22. ↑ NDC - Homepage NATO Defense College. Viitattu 20.9.2018.
  23. ↑ Ehrlich & Foot & Ring: Rome: People of Rome Encyclopedia Britannica. Viitattu 3.6.2024. (englanniksi)
  24. ↑ Annuario statistico 2023, s. 76.
  25. ↑ Annuario statistico 2023, s. 79.
  26. ↑ Teatro dell'Opera di Roma Teatro dell'Opera di Roma. Viitattu 20.9.2018.
  27. ↑ Willey, David: Landmark music venue opens in Rome BBC. 22.4.2002. Viitattu 20.9.2018.
  28. ↑ Università degli Studi di Roma "Tor Vergata" Tor Vergata. Viitattu 20.9.2018.
  29. ↑ Università Roma Tre Roma Tre. Viitattu 20.9.2018.

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimatkoissa on matkaopas aiheesta Rooma

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Taina Syrjämaa: Constructing Unity, Living in Diversity. A Roman Decade. Suomen tiedeakatemian toimituksia 344: Helsinki 2006. 272 s.
 
Unescon maailmanperintökohteet Italiassa
Rooman metropolikaupunki

Affile | Agosta | Albano Laziale | Allumiere | Anguillara Sabazia | Anticoli Corrado | Anzio | Arcinazzo Romano | Ardea | Ariccia | Arsoli | Artena | Bellegra | Bracciano | Camerata Nuova | Campagnano di Roma | Canale Monterano | Canterano | Capena | Capranica Prenestina | Carpineto Romano | Casape | Castel Gandolfo | Castel Madama | Castel San Pietro Romano | Castelnuovo di Porto | Cave | Cerreto Laziale | Cervara di Roma | Cerveteri | Ciampino | Ciciliano | Cineto Romano | Civitavecchia | Civitella San Paolo | Colleferro | Colonna | Fiano Romano | Filacciano | Fiumicino | Fonte Nuova | Formello | Frascati | Gallicano nel Lazio | Gavignano | Genazzano | Genzano di Roma | Gerano | Gorga | Grottaferrata | Guidonia Montecelio | Jenne | Labico | Ladispoli | Lanuvio | Lariano | Licenza | Magliano Romano | Mandela | Manziana | Marano Equo | Marcellina | Marino | Mazzano Romano | Mentana | Monte Compatri | Monte Porzio Catone | Monteflavio | Montelanico | Montelibretti | Monterotondo | Montorio Romano | Moricone | Morlupo | Nazzano | Nemi | Nerola | Nettuno | Olevano Romano | Palestrina | Palombara Sabina | Percile | Pisoniano | Poli | Pomezia | Ponzano Romano | Riano | Rignano Flaminio | Riofreddo | Rocca Canterano | Rocca Priora | Rocca Santo Stefano | Rocca di Cave | Rocca di Papa | Roccagiovine | Roiate | Rooma | Roviano | Sacrofano | Sambuci | San Cesareo | San Gregorio da Sassola | San Polo dei Cavalieri | San Vito Romano | Sant’Angelo Romano | Sant’Oreste | Santa Marinella | Saracinesco | Segni | Subiaco | Tivoli | Tolfa | Torrita Tiberina | Trevignano Romano | Vallepietra | Vallinfreda | Valmontone | Velletri | Vicovaro | Vivaro Romano | Zagarolo

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rooma&oldid=22707451”