Paanajärvi
Paanajärvi (ven. Панозеро, Panozero, vienankarj. Puanajärvi[1]) on kylä sekä entinen kunta ja entinen kylähallintoalue Karjalan tasavallassa Vienan Kemijoen varrella. Nykyisin Paanajärven kylä on osa Kemin piiriin kuuluvaa Vääräkosken kuntaa. Paanajärven kylästä käytetään myös nimeä Vanha Paanajärvi erotukseksi Uuden Paanajärven taajamasta, joka sijaitsee 1,5 kilometriä kauempana. Paanajärven kylässä oli vuonna 2000 noin 100 asukasta.lähde?
| Paanajärvi Панозеро, Panozero |
|
|---|---|
 Paanajärveä vuonna 2007. |
|
  Paanajärvi |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Venäjän federaatio |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Kemin piiri |
| Kunta | Vääräkoski |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | Kylä |
| Aikavyöhyke | UTC+3 |
| – Kesäaika | UTC+4 |
Uhanalainen kulttuurikohde
muokkaa
Paanajärvi, joka on hyvin säilyttänyt vanhan karjalaiskylän ilmeensä, on ollut vaarassa jäädä suunnitellun Valkialan voimalaitoksen tekoaltaan alle. Paanajärvi on yksi arvokkaimpia Vienan runokylistä. Vuonna 1996 Paanajärvi otettiin World Monuments Watchin (WMW) maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle. Samalla listalla olivat myös muun muassa Pompejin rauniot ja Taj Mahal. Paanajärven kylä oli listalla myös vuosina 1998–1999 ja 2000–2001, jonka jälkeen uhan katsottiin väistyneen. Statuksen myötä kylän entisöintiin on tullut varoja Samul H. Kressin säätiöltä.
Historia
muokkaaPaanajärvi on Vienan Karjalan vanhimpia pitäjiä. Se on esihistoriallinen asuinpaikka. Sieltä on löydetty kivikautisia esineitä, jotka nykyisin ovat Suomen kansallismuseon kokoelmissa. Perimätiedon mukaan Paanajärvi on ollut itäisen Karjalan vanhin kylä, josta asutus on levinnyt Jyskyjärveen ja Suopassalmeen. Paanajärvessä sijaitsi Vienan ensimmäinen kristillinen kirkko ja kylä oli vuosisatojen ajan itäisen Vienan hallinnollisena keskuksena. 1800-luvun alkupuoliskolla Uhtuastakin puolet kuului Paanajärven pitäjään.
Paanajärvi kuului ensin vuodesta 1935 Kalevalan piiriin ja sen jälkeen Kemin piiriin. Ennen toista maailmansotaa Paanajärvi oli ainoa Kalevalan piirin kylä, jossa asukkaat hallitsivat venäjän kielen. Paanajärvi jäi ainoaksi karjalaiseksi kyläksi Kemijoen varteen, kun alajuoksulla sijainnut Usma-koski padottiin ja Usmanan kylä hukkui vedenpinnan noustua.
Paanajärven kylähallintoalue liitettiin osaksi uutta Vääräkosken kuntaa vuonna 2006.
Patohankkeen vaiheita
muokkaaPaanajärvi oli aina vuoteen 2007 asti vaarassa jäädä veden alle voimala- ja patohankkeen takia. Hanke kuitenkin pantiin jäihin 80-luvulla. Vienan Kemijoen Valkeankosken voimala- ja patohankkeen paperit otettiin kuitenkin uudelleen käsittelyyn Karjalan tasavallassa vuonna 2005, jolloin Venäjän Karjalan poliittinen johto alkoi hakemaan hankkeelle rahoittajia.
Tuolloin kiinnostusta Valkeankosken voimalahankkeen läpiviemiseen osoittivat mm. RAO JeES Rossii -sähköyhtiö, Kostamuksen kaivostoiminta, Nadvoitsan (Nadvoitsyn) alumiinisulatto, Venäjän toiseksi suurin kaivosyhtiö Severstal sekä "Suomen suurin energiayhtiö". Voimalaitoksen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin noin 100 miljoonaa euroa ja sen tuottaman sähkön määräksi 130 MW.[2]
Samaan aikaan joukko taide- ja kulttuuripersoonia sekä tiedeyhteisön jäseniä Suomesta ja Venäjältä aktivoituivat vastustamaan hanketta. Mikäli voimalaitos rakennettaisiin, sen myötä häviäisi kaksi arkkitehtuuriltaan ainutlaatuista alkuperäistä Vienan runokylää, Paanajärvi sekä Tširkkakemin varrella oleva Jyskyjärvi. Lisäksi hankkeella olisi tuhoisat seuraamukset alueen lohikannalle.
Runokylien puolustajaksi ilmoittautui mm. Venäjän Karjalassa syntynyt akateemikko Vjatšeslav Orfinski. Orfinski toimii Venäjän rakennustaideakatemian rakennustaiteen muistomerkkien suojelua ja restaurointia hoitavan akateemisen neuvoston varapuheenjohtajana. Paanajärven suojelijana hänet palkittiin Venäjällä merkittävästä työstään venäläisen kulttuuriperinteen säilyttäjänä vuonna 2014.[3]
Suomessa patohanketta vastustamaan nousi mm. Kalevalaisen kulttuurin informaatiokeskus Juminkeko-säätiö sekä säätiön puheenjohtaja Markku Nieminen.
Paanajärven kylä saatiin liitettyä WMF:n (World Monuments Fundin) kansainväliseen uhanalaisten kylien listalle ja samalla vedottiin myös Venäjän presidentti Vladimir Putiniin ainutlaatuisten kylien suojelemiseksi. Paanajärven kylää on yritetty saada liitettyä myös Unescon maailmanperintölistalle.
Paanajärven voimalaitosuhasta ja ihmisten elämästä Paanajärvellä kertoo Lasse Naukkarisen vuonna 2005 valmistunut dokumenttielokuva Paanajärven Anni.
Karjalan tasavallan ministeriössä oltiin jo investoitu hankkeeseen, joka kuitenkin asetettiin uudelleen jäihin kulttuuriarvoista nousseen kiistan takia. Patohanke oli yhä jäissä vuonna 2014. [3]
Vuonna 2005 kylä sai EU:n Europa Nostra -mitalin joka on Euroopan korkein tunnustus merkittävän kulttuurikohteen suojelemisesta ja elävöittämisestä. [4][5][6][7][8]
Lähteet
muokkaa- ↑ Murtehet | Karjalan Sivistysseura karjalansivistysseura.fi. Viitattu 6.2.2019. (géorgien)
- ↑ http://www.stolica.onego.ru/news/2005-04-05.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Gazeta Licey, Akateemikko Orfinski palkitaan Venäjällä gazeta-licey.ru. 3.4.2014. Viitattu 13.1.2016.
- ↑ www.stolica onego.ru news stolica.onego.ru. 4.5.2005. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 13.1.2016.
- ↑ www.trud.ru trud.ru. 25.5.2005. Viitattu 13.1.2016.
- ↑ Stolico Onega.ru stolica.onego.ru. 18.4.2005. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 13.1.2016.
- ↑ Europa Nostra europanostra.org. 2005. Viitattu 13.1.2016.
- ↑ Europa Nostra -mitalit 2005 europanostra.org. 2005. Arkistoitu 10.9.2015. Viitattu 13.1.2016.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Juminkeko: Paanajärven elvytystyö
- Hukutetaanko Paanajärvi sittenkin? (Arkistoitu – Internet Archive) Kainuun Sanomat 9.4.2005.
- Панозеро www.all-karelia.ru -matkailusivusto (venäjäksi)
| Vienan Karjala |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Aunuksen Karjala |
|